Onko tietoa paljonko keskiverto suomalainen maalaisnasse tienaa vuodessa bruttona?
Paljonko keskiverto maalaisnasse tienaa vuodessa?
Onkotietoa
23132
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Mikä on maalaisnasse?
Veljeni osti aikoinaan kotitilamme ,peltoa 30 h, metsää noin 15 h,
jäi sitten viljelijäki, vuosiansio 30 tuh, mk,
palasi sitten oitis tehtaalle jossa vuositulo oli 120tuh, mk, viljeli sitten maata siinä sivussa, harrastuksena, tulolähteeksi siitä ei ollut.
en tiedä nykytilannetta mutta maata kai pitää olla todella paljon jos
aikoo viljelyllä pärjätä, EU tukiaiset menee suurtiloille,
Oliko paperimies kun noin valtavat ansiot?
Voi lapsonen, nyt ollaan kaukana historiassa. 30ha, ei tainnu vielä olla tuet ihan kohillaan?
Keskiverto Nasse tienaa 288 792 euroa.
Tämä on keskiverto koska muista ei ole tietoja.
http://yle.fi/uutiset/vesa-matti_loiri_vain_elamaa_-tahtien_tulokuningas/7593628
"Oliko paperimies kun noin valtavat ansiot?"
Ei ollut ,vaan metallialalla, koko elämän ajan samassa firmassa.
40 työvuoden jälkeen sai kenkää eikä hakenut edes sitä mitalia minkä
olisi saanut, otti senverran päähän.
kuolikin sitten parin eläkevuoden jälkeen, lapsia ei ollut,
eläkeyhtiö hyötyi melkoisesti,
no, minä olen ollut jo kauan eläkkeellä vaikka omat eläkerahani
on varmaan ajat sitten käytetty,
velipoika maksaa minunkin eläkkeeni.
about 53271,34€ tukineen brutto. Ilman n. 10 % vähempi. Huom. lähes 0 vero kaikelle.
hevostoimistosta 100 faktaa.
Nasseilla pyyhkii hyvin. Onhan nassejen keskustapuolue pääministeripuolue.
Kyllä keskiverto nasse kuuluu hyvätuloisimpaan 10 prosenttiin.
Sitten vain hakemaan lainaa ja ostamaan maatila, nyt on korot
alhaalla ja EU-jäsenmaksut korkealla, hyödyntäkää niitä.
Jos saatais jotain takaisinkin?
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n kannattavuuskirjanpitotulosten mukaan keskimääräisen maataloustuottajan yrittäjätulo oli 17 900 euroa vuonna 2013. Vuonna 2013 maatalous- ja puutarhayritysten tuotot olivat 156 700 euroa, mistä maataloustukien osuus oli 33 prosenttia. EU:n kokonaisosuus maaseutuviraston maksamista tuista oli 40 prosenttia eli 844,7 miljoonaa euroa, kun kansallisia tukia kaikista tuista oli 60 prosenttia eli 1 255 miljoonaa euroa. Tuen saajia oli yhteensä 71 065, joista maatiloja 63 675.
Eli vaikka kokonaistuotto on korkea, ovat myös menot suuret ja yrittäjätulo jää aika vaatimattomaksi.
Viljelijän ja palkansaajan tuloja ei voi verrata keskenään, sillä palkasta ei voi tehdä sellaisia verovähennyksiä mihin maataloudessa on mahdollisuus. Isäntä voi käydä vaikka traktorilla lavatansseissa ja bensaahan siihen menee ja polttoainekulut vähennetään maatalouden tulosta.
Niin, ja kerrotaan että maatalouden poika oli ostanut kondomeja ja kuitti oli pantu kirjanpitoon merkinnällä "työntövarren suojakumi" ja täydestä meni sekin vähennys tulosta. Se oli tietysti hyvä - ettei tullut jälkeläisiä.
ajatella miten kannattavaa toimintaa, miksi emme siis ala maanviljelijöiksi?
Nyt kun on niin paljon työttömiä niin siinähän sitä olisi työtä
ja suuret tulot.
Pienviljelijät ajettiin ahdinkoon EU-liitoksen myötä, näin saatiin
tilalle suurtilat ja kymmeniätuhansia työttömiä.
Työväenpuolueet sitä halusi, erityisesti dem, vasurit taisi vastustaa
koko liitosta.
En kyllä tiedä miten sodanjälkeiset suurperheet tuli toimeen kaupungeissa, palkat kai oli pienet, joten kateuskin on ollut kai
aiheellista.
Minun vanhempani osti "rintamiestilan" ja vaikka se oli todella
työlästä aikaa niin siitä se ruoka isolle perheelle saatiin,
oli muutama lehmä, pari sikaa, hevonen, kanoja, niistä saatiin ruoka ja vähän rahaakin,
meijeritili, toinen sika myytiin, munia kauppaan, tinkimaitoa
naapureille,
näin tultiin jotenkuten toimeen mutta velka ei loppunut milloinkaan.
isä ja pojat tehtaassa töissä silloin kun töitä oli,
onneksi polttopuut saatiin omasta metsästä ja riittihän niitä
myyntiinkiin.
Rakennuksia ei ollut ja rakentaminen alkoi puunkaadolla, siitä
hirret ja laudat ja päreet katolle,
kaikki tehtiin itse, kirvesmies oli apuna rakentamisessa.
Kovaa hommaa se oli mutta pärjättiin.
Maanviljelijäksi kun ei noin vaan voi ruveta jos ei ole ensin perinyt verovapaasti maita, mantuja ja kiinteistöjä. Mutta sitä minä olen ihmetellyt, ettei viljanviljelijät ole ryhtyneet leipureiksi. Viljelijä kun saa raaka-aineesta niin häviävän pienen osan ja kauppa ottaa niin kauhen ison katteen.Eikös itse kannattaisi se leipä leipoa ja myydä, niin saisi itse sen kauhen katteen.
Ja kauppiaaksi ei voi ruveta jos ei ole ensin perinyt verovapaasti hyllyjä, kassakoneita ja kiinteistöjä.
Kun olet ihmettelemään alkanut, ihmettele sitten vaikka sitäkin ettei metsänomistajat ole alakaneet tekemään paperia ja kartonkia kun nehän saa puuta verovapaasti perityistä metsistäänilmaseksi.
Ootko jo muuten itte alkanut huoraksi kun sulla on kuitenkin äiteeltäs ilmaseksi saatu ja alkuun lapsilisillä lihotettu perse.
Ellet, niin minä puolestani ihmettelen sitä.
Kyllähän niitä perheyrittäjiä on kauppiassakin ja senpä takia ne tahot ovat sitä mieltä, että perintövero on väärin. Aivan asiallisesti ottaen minkä tahansa yrityksen perustaminen vaatii pääomia. Pääomat voivat olla joko omia, perittyjä tai lainattuja.
Kun perusjamppa jolla ei ole mitään perittyä eikä ole kertynyt myöskään palkasta omia perustaa yrityksen niin siihen tarvitaan lainarahaa. Tämmöinen henkilö on kiistatta aivan eri asemassa kuin se joka on kaiken perinyt - olipa se maatila tai muu yritys. Toisaalta maatila ei ole mikään yritys, jos se todellisuudessa toimiin sosiaaliavustusten varassa. On se sääli, kun isännistä on tullut loisia.
Tienaa keskitason mukaan ja eläkkeetkin näille maksetaan ( budjetoitu ) . Kyllä tulonsiirroilla pärjää .
Eihän sellaista voi verrata. Bruttotulos ei kuvasta yhtään mitään.
Siihenhän sisältyvät myös kaikki kulut, joita maataloudesta aiheutuvat.
Aletaan kaikki maalaisnasseiksi. Saa tukia ja tienaa ihan sikana.
maaseudulla haisee kakka
Vähemmän se siellä haisee kuin vaikka Helsingissä, varsinkin Pride-kulkueen aikaan.
Mistähän tuo kaiken verovapaus muka tulee? Itse olen maatalosta kotoisin ja maata oli kutakuinkin tuo mainittu 30 hehtaaria ja samanverran metsää.
Kukaan neljästä veljeksestä ei halua tilaa vaikka kuinka halvalla saisi ostaa toiset pois.
Isä kuoli ja pellot vuokrattiin suurtilalliselle ja niistä saa sen verran, että äiti saa pidettyä tuvan lämpimänä ja eläkkeellään sitten ruoan ja lääkkeet.
Isä ei koskaan puhunut lainoista, vain kerran sanoi vähän ennen kuolemaansa, että nyt on viimeinen lainaerä maksettu.
Jälkeenpäin ajatellen koko viljely oli järjetöntä hommaa, kun me kaikki kuusi, koko perhe raadoimme tilalla tuhansia tunteja, eikä meille lapsille mitään palkkaa maksettu.
Isä oli raksalla töissä aina kun pääsi ja äiti hoiti karjan. meidän lasten avustuksella
Silti saimme joka vuosi koulusta vapautuksen lukukausimaksuista vähävaraisuuden takia, mitä tehdastyöläisten lapset eivät saaneet.
Se verovapaus, koneita särkyi ja tietenkin ne piti uusia tai korjata. Vaikka ne sai verovähennyksiin, niin aina se oli iso katastrofi koska se oli bruttosumma joka piti maksaa ja verovähennys ei pienissä tuloissa paljon ollut.
Tämä joka vuokraa maita, investoi maidontuotantoon liki miljoonan, kaikki velaksi luulen ja nyt Venäjän tilanne leikkaa siitäkin vähästä mitä maidosta saa, jonkinmoisen osan. Eipä käy kateeksi.
Jos jollakulla käy kateeksi maanviljelijöiden suuret tulot, niin vuokratkaa vaikka meidän tila, saatte koneetkin samaan hintaan kunhan pidätte kunnossa, niin ei tarvitse kuin alkaa repimään rahaa.