Luin jostain jokunen vuosi taaksepäin että Toyota Corollan valmistuskustannus oli siihen aikaan noin 3 000 € ja se sisälsi käsittääkseni materiaalit ja työn. Voisin veikata että se on nykypäivänä hivenen noussut ja 4000 € voisi olla lähellä totuutta.
Paljonko maksaa tuliterä Corolla tänään? Lähennelläänkö jo 20.000 € vai meneekö jo yli? Valtio ottaa oman osuuden veron muodossa mutta jää siitä silti ihan kiva osa valmistajalle, kaikille välikäsille ja lopulta myyjälle. Paljonko maksaa sama Corolla halvimmillaan euroopassa? Olisi kiva tietää.
Paljonko maksaa tuliterä Corolla tänään? Lähennelläänkö jo 20.000 € vai meneekö jo yli? Valtio ottaa oman osuuden veron muodossa mutta jää siitä silti ihan kiva osa valmistajalle, kaikille välikäsille ja lopulta myyjälle. Paljonko maksaa sama Corolla halvimmillaan euroopassa? Olisi kiva tietää.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Se auto on myös suunniteltu, halli rakennettu, ja lämmitetty, robootit ohjelmoitu, jne.
Markkinoitu, duunarit saa lomia jne., varastointikulut, kuljetukset ja myyntibuunaukset.
Verottoman hinnan voi laskea autoverottomasta hinnasta 24% poistamalla.
Halvin Corolla n. 13500 ilman veroja.
Löytyyhän näistä juttua mm. vagista
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=16046.0
https://fi.wikipedia.org/wiki/Bugatti_Veyron
Ihan yleinen sääntö massatuotannossa, että suorat valmistuskustannukset ovat 10 % myyntihinnasta. Tämä selittää sen, miksi valmistajat ovat niin innokkaita tinkimään kustannuksia; valitaan huompilaatuinen komponentti mitättömän tuntuisen 0,50 €/auto säästön vuoksi jne. Vaan kun moottori saa maksaa 500 € ja koko auto 3000 € niin eihän se tähän nähden mitätön olekaan...
Mutta 90 % ei ole voittoa...
Ensin pitää suunnitella se tuote, mikä on puhtaalta pöydältä lähdettäessä helposti 3+ vuoden projekti (myös kameroista yms. puhuttaessa). Tuotteen suunnittelun ohella pitää suunnitella tuotantolinja ja rakentaakin se. Eikä autojen tapauksessa voi samantien laittaa liukuhihnaa pyörimään, vaan pitää tehdä/teettää hirveä läjä tyyppihyväksyntään liittyviä papereita, kolaritestit yms.
Rahaa on palanut miljoonia ennen kuin saadaan ensimmäistäkään autoa linjalta ulos. Sitten vetovastuu siirtyy maahantuojille, joiden pitää kuskata autot maahan (tämä vielä halpaa), mutta sehän ei riitä, vaan pitää "myydä" auto myös jälleenmyyjille eli täytyy kouluttaa myynti- ja huolto-organisaatiot, tehdä esitteet, järjestää lehdistön koeajot, hoitaa varaosahuolto kuntoon jne.
Kulutuselektroniikan tapauksessa tuotteen jokainen välikäsi (maahantuoja -> tukku -> myymälä) tuo hintaan lisää helposti +50 %, muttei sekään puhdasta voittoa ole - pitää maksaa kuljetukset, tullit/verot, myyjien palkat, tilojen vuokrat, markkinointi, myyjien koulutus...
Ja tämä siis massajakelun tapauksessa. Kun pitää jotain värkkiä ruveta yksittäiskappaleena toimittamaan tehtaalta kuluttajalle, kulut ovat vielä kovemmat ja hinta taitaa olla 100x valmistuskustannus. Eli varaosista koottuna tuotteen hinta olisi 10x kokonaisena ostetun hinta.
Uusien mallien osalta voidaan hyvin hyödyntään vanhojen mallien kautta tullutta osaamista joten ei autonvalmistajat enää "puhtaalta pöydältä" lähde liikkeelle vaikka uusia malleja suunnitellaankin.
Tottahan toki mutta uudessa mallissa on tuhansittain uusia osia jotka pitää suunnitella kuten myös niiden testaus. Monet osat pitää myös hyväksyttää kaikenlaisissa virallisissa instanseissa.
Pelkkä logistiikan suunnittelu uusille osille on massiivinen asia puhumattakaan varaosalogistiikasta.
Yhden työntekijän (kuten suunnittelijat ym.) kustannus on luokkaa 300ke vuodessa (palkka sivukulut oletettu 150e/h).
Näitä tarvitaan tuhansittain uuden mallin suunnitteluun, ei pelkästään varsinaisen auton suunnitteluun vaan myös kaikkeen siihen liittyvään tiedon ja materiaalin liikkumisen (logistiikka) suunnitteluun (vaikkapa huoltojen koulutus ympäri maailmaa ha koulutus materiaalien suunnittelu..)
Asioita on loputon määrä kuten jokainen joka on ollut uuden tuotteen tuotteistuksen kanssa tekemisissä.
Monasti naurattaa kuinka puusilmäinen käsitys useimmilla on siitä mitä auton tekeminen tarkoittaa. Se ulkokuori ja moottori on vain pisara meressä.
"Yhden työntekijän (kuten suunnittelijat ym.) kustannus on luokkaa 300ke vuodessa (palkka +sivukulut oletettu 150e/h)."
Sähän reilun palkan laskit. Suomessa teknisen puolen suunnitelijan keskipalkka liikkuu jossain 4000 e/kk, sivukulut luokkaa 2000 e = yht. 6000 e/kk x 12kk = 72000 e/v. Esim. Koreassa, joka on iso autojen tuottaja, tuskin ne palkat + sivukulut on kuin 15 - 25% Suomen vastaavista.
Pakko puuttua tuohon kulutuselektroniikan hinnan muodostumiseen...
Jälleenmyyjän kate on useimmissa tapauksissa jossain 10-15-20 prosentin kieppeillä, useimmiten nykypäivän kansainvälisessä kilpailutilanteessa siellä 10% päässä. Puhelimissa ja muissa erittäin kilpailluissa tuotteissa kate usein voi olla jopa vain kahden prosentin luokkaa. Joskus jopa miinusmerkkinen. Näinollen lähes aina, kun ostatte Gigantista puhelimen, joka heillä on on vaikkapa 20e kilpailijoita halvempi, ettekä ota mitään lisävarusteita tai muuta extraa, aiheutatte kyseiselle ketjulle tappiota tuon kaupan suhteen :)
Tukkurin kate on usein vielä huomattavasti jälleenmyyjän katetta pienempi johtuen suuremmista myyntimääristä ja tukkurien välisestä kilpailusta.
Luulisi kyllä että autotehtaat osaisivat laskea mikä kannattaa ja jotenkin se 4 vuoden malliuudistusväli on kannattanut jo useita kymmeniä vuosia vaikka autot ovat koko ajan monimutkaistuneet ja kehittyneet yhä hienommiksi tekniikaltaan.
Joskus sitä oikein ihmettelee miten hienoa tekniikkaa autoissa on ja varsin kompakteissa kuorissa.
Monesti kotonakin on alkeellisempaa tekniikkaa kuin autossa, viilentävä ilmastointi puuttuu, sohvalla ei ole minkäänlaisia säätöjä saati istuinlämmittimiä, asunnon ikkunat eivät aukea sähköllä, katkaisijat on hajasijoiteltu ympäri taloa eikä niissä ole valaistusta, talon ulko-ovissa ei ole kaukosäätöistä keskuslukitusta, esim. kerran väsyneenä tulin töistä kotiin ja kotiovella painoin autonavaimen keskuslukituksen avauspainiketta ja ihmettelin kun ovi ei aukea :D
Autoissa, kuten kaikissa muissakin vempeleissä maksaa kaikki kunnolliset kytkimet ja katkaisimet ja kahvat rahaa. Elektroniikka kosketusnäyttöineen ja tauluineen ei maksa juuri mitään. Sen takia uudistukset ovat pääasiassa erilaisia sovelluksia. Oikeita mittareitakaan ei taida enää olla missään. Jos kärry maksaa tehtaan portilla 5000€ on tarkkaan harkittava jokainen nippeli. Kympin lisäys tarkoittaa usean kympin lisäystä kuluttajalla.
Pitää muistaa myös suuruuden ekonomia.
Jos valmistaja säästää 10snt. yhdessä osassa on se 100.000 auton vuosituotannossa jo 10.000 vuosisäästö. Yhdessä osassa, ja kun säästöä tehdään useammassa osassa on summat vuositasolla jo ihan merkittäviä, vaikka ne säästöjen lopputulos saattaakin loppukäyttäjää harmittaa.
Säästöt palaa hukkaan moninkertaisesti sitten kun pilalle säästetty osa joudutaan takaisinkutsukampanjana korvaamaan kunnollisellla.
Ei merkitystä, koska ne korjaukset maksetaan eri tililtä kuin auton valmistus.
Ja ainahan voidaan laskuttaa asiakasta noista korjauksista. Jos ei koko hintaa niin korjaamohinnoista alentamalla sen verran, että asiakkaan maksamat rahat kattavat omat kulut.