Mutta on ihan pakko kysyä: luotatteko te todella sellaiseen, joka pystyy tuosta vain uhraamaan oman poikansa hengen? Itse en pystyisi luottamaan keneenkään sellaiseen joka ei rakasta omaa lastaan (tai no riippuu tietysti lapsesta, mutta kun Jeesus kerran oli niin hyvä...). Mikä saa teidät luottamaan siihen, ettei jumala ole valmis uhraamaan meitäkin jonkin toisen luomakuntansa vuoksi? Miten te soitte luottaa siihen, että olette "ainoa jumalan valittu kansa" kuka tietää vaikka jumala olisi luonut toisenkin maailman jonnekkin, ja vain uskottelee teille että te olette ainoita?
(käytän tässä nyt taas tälläistä kirjoitusmuotoa, ettei jokaiseen lauseeseen tarvitse laittaa "siis jos hän on olemassa...". Toivottavasti ymmärrätte mitä tarkoitan)
(käytän tässä nyt taas tälläistä kirjoitusmuotoa, ettei jokaiseen lauseeseen tarvitse laittaa "siis jos hän on olemassa...". Toivottavasti ymmärrätte mitä tarkoitan)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Anna pilluu?
Minusta olisi kovin itsekästä ajatella, että me tämän maapallon päällä olemme ainoita eläviä olentoja koko maailmankaikkeudessa. Kyllä Jumalalla on monia muita maailmoita, joissa on eläviä ihmisiä ja joita Hän hallitsee, joten se siitä.
Mitä tulee sitten uhraamiseen, niin Jeesus itse opetti, että ei ole sen suurempaa rakkauta kuin, että antaa henkensä toisten edestä.
Siksi Junmala uhrasi poikansa ja poika vapaaehtoisesti suostui siihen. Itse asiassa Jeesus oli valittu ko. tehtävään jo ennen maailman perustamista, joten Hän hyvin tiesi, mitä oli edessä.
Kuten sanottu, Hän alistui kuolemaan ja kärsimyskeen rakkaudesta meitä ihmisiä kohtaan, jotta meidän ei tarvitsisi kärsiä, jos olemme liitossa Hänen kanssaan.
Tätä ei pitäisi olla kovin vaikea ymmärtää, kun ajattelee niitä kymeniä tuhansia miehiä ja naisia, jotka olivat valmiita uhraamaan henkensä puolustaessaan lapsiaan, puolisoitaan, kotejaan, vapauttaan ja isänmaataan, kun viholinen yritti ängetä tänne.
Oli monia, jotka tekivät sen vapaaehtoisesti, ilman pakkoa.
Palatakseni vielä tuohon Jeesuksen uhriin, niin sekä Jumala, että Kristus tiesivät, että kuolema olisi vain väliaikainen. Jeesus tulisi nousemaan kuolleista kolmantena päivänä ja niin tapahtui.
Jumalalle ei ole kuolleita, eikä fyysinen kuolema ole jokin peruuttamaton paha asia. Se on vain välivaihe olotilasta toiseen, eli kuolevaisuudesta kuolemattomuuteen.
Hyvin paljon enemmän meidän on oltava huolissamme hengellisestä kuolemasta, mikä on seuraus synneistä, joista emme halua tehdä parannusta.
Ehkäpä tämä kysymys kuuluu tuonne kristinusko-foorumiin. Minun Jumalani ei ole uhrannut nimittäin ketään.
olisit todella kiinnostunut oikealla tavalla kristinuskosta. Nyt tämä ei tule puhtaasta sydämestä. Raamatussa puhutaan helmien heittämisestä sioille, itse käsitän kohdan tarkoittavan juuri tämän tyyppistä tilannetta, sen vuoksi en itse voi vastata. Jos nyt vastaisin (koska tunnen niin, että se on väärin), se olisi itselleni synti.
Mielestäni jippo on siinä, että Jumala otti ihmisen muodon, eli Jeesus on Jumala, osa kolmiyhteistä Jumalaa (Pyhä Henki se kolmas Persoona , joka nyt asuu uskovissa ja puolustaa.
Aabrahamia Jumala koetteli uhramaan Iisak-poikansa, mutta nähtyään Aabrahamin uskollisuuden esti uhrauksen. Jumala tiesi että syntiinlankeemuksen jälkeen meillä ei olisi mitään pääsyä yhteyteensä, koska kaikki saasta palaa Jumalan lähellä poroksi. Siksi Jumala päätti Jeesuksessa ottaa ihmisen hahmo ja ja vapaaehtoisesti kärsiä sijaisena rangaistuksen, joka olisi kuulunut meille. Jumala on suojeleva Isä. Jeesus on hyvä paimen joka antoi henkensä laumansa puolesta ja otti sen jälleen takasin.
Eräs rutisee toisella palstalla vastaan, ettei tollasta ja tollasta kohtaa ollut ja valehtelee muka lukeneensa Raamatun. Hän varmaan väittäisi kivenkovaan että Suomi on osa Venäjää. Lukihan se ranskalaisissa virallisissa koulukirjoissa joskus.
anyway...Jumalasta Hengestä tuntui hirveältä katsella poikansa kärsimyksiä, mutta ihmisiä hän rakasti niin paljon, että tyhjensi itsensä Jumalan kirkkaudesta otti orjan hahmon syntyäkseen seimeen ja sitä rataa... On vaikeaa käsittää kolmen olevan yksi.
Mutta meidän ulottuvuus-käsityksemme ei aina päde. Esim. kun mies ja nainen menee naimisiin, he tulevat yhdeksi lihaksi. konkreettisin esimerkki ilman henkistä vertauskuvallisuutta., vaikkapa lapsen muodossa, jos päättävät sellaten hankkia. mekin olemme seurakuntana osa Kristus-ruumista, tehtävät eri, mutta Henki on sama ja Jeesus seurakunnan pää. Tällaista tekstiä ei käsitä uudestisyntymätön ihminen. Pyhän Hengen tarvii ensin avata sydän käsittämään. Jäljessä roikkuva maailma sanoo meitä hulluiksi ja me vaan nauretaan niille.
Kun tulemme uskoon, ja teemme Jumalan tahdon, niitä Jeesus sanoo sisarikseen ja veljiksen.
EI OLE HELPPOA OLLA kristitty. Mutta luotan siihen että kuoltuani saan levon mitä kaipaan, eli ikuisen elämän Jumalan yhteydessä ja Hän pyyhkii kaikilta lapsiltaan kyyneleet pois.
Olemme kuin muurahaisia. Jumala otti ihmishahmon jotta voisi kommunikoida muurahaisille joita hän rakastaa.
Sami