Hulluksi nimittäminen

Vihasta ja riidasta

21 "Teille on opetettu tämä isille annettu käsky: 'Älä tapa.' Se, joka tappaa, on ansainnut oikeuden tuomion. 22 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Samoin jokainen, joka sanoo veljelleen: 'Senkin hölmö', on ansainnut Suuren neuvoston tuomion, ja se, joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen.
23 "Jos siis olet viemässä uhrilahjaasi alttarille ja siinä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, 24 niin jätä lahjasi alttarin eteen ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa. Mene sitten vasta antamaan lahjasi.

25 "Tarjoa vastapuolellesi sovintoa jo silloin, kun vielä olet hänen kanssaan matkalla oikeuteen. Muuten hän saattaa luovuttaa sinut tuomarille ja tuomari vartijalle, ja niin sinut teljetään vankilaan. 26 Usko minua: sieltä sinä et pääse, ennen kuin olet maksanut kaiken viimeistä kolikkoa myöten.

http://www.evl.fi/raamattu/1992/Matt.5.html

tämä.ja.linkki kirjoitti:

Vihasta ja riidasta

21 "Teille on opetettu tämä isille annettu käsky: 'Älä tapa.' Se, joka tappaa, on ansainnut oikeuden tuomion. 22 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Samoin jokainen, joka sanoo veljelleen: 'Senkin hölmö', on ansainnut Suuren neuvoston tuomion, ja se, joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen.
23 "Jos siis olet viemässä uhrilahjaasi alttarille ja siinä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, 24 niin jätä lahjasi alttarin eteen ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa. Mene sitten vasta antamaan lahjasi.

25 "Tarjoa vastapuolellesi sovintoa jo silloin, kun vielä olet hänen kanssaan matkalla oikeuteen. Muuten hän saattaa luovuttaa sinut tuomarille ja tuomari vartijalle, ja niin sinut teljetään vankilaan. 26 Usko minua: sieltä sinä et pääse, ennen kuin olet maksanut kaiken viimeistä kolikkoa myöten.

http://www.evl.fi/raamattu/1992/Matt.5.html

Kiitos tuosta kohdasta. Ei minulla hirveästi asiaa ole tuosta kohdasta, mutta sellaista mietin että jos joku vaikkapa kiivastuksissaan sanoo toista uskovaa tällaiseksi, niin onko se kadottavaa syntiä? Toisaalta Raamattu sanoo että on yksi synti jota ei saa anteeksi ja se on Pyhän Hengen pilkka. Ja kaikki muu saisi anteeksi kun pyytää anteeksi Jumalalta sitä. Miten näette asian? Tässä kysymykseni.

Simelius kirjoitti:

Kiitos tuosta kohdasta. Ei minulla hirveästi asiaa ole tuosta kohdasta, mutta sellaista mietin että jos joku vaikkapa kiivastuksissaan sanoo toista uskovaa tällaiseksi, niin onko se kadottavaa syntiä? Toisaalta Raamattu sanoo että on yksi synti jota ei saa anteeksi ja se on Pyhän Hengen pilkka. Ja kaikki muu saisi anteeksi kun pyytää anteeksi Jumalalta sitä. Miten näette asian? Tässä kysymykseni.

Pyydä anteeksi loukkaamaltasi ihmiseltä ja Jumalalta ja tee parannus. Ei se sen kummempaa... Olen itse langennut jopa tuomitsemaan suutuspäissäni ihmisiä helvettiin,vaikka mitään oikeutta ei siihen ole. Syyn siihen tosin ymmärrän:juontaa helluntailaisten helvetti-pelottelu-keskeisestä opista ja alitajuntahan tekee sitten työtä käskettyä heikolla hetkellä:syytää ulos niitä tuomion sanoja,joita olet vastaanottanut toisilta ja kas,kierre on valmis! Syylisyys,pelko tuomiosta,häpeä.. Jos saarnattaisiin anteeksiantoa ja käytännön neuvoja jos rikkoo toista vastaan tuomioiden sijaan,olisi varmasti moni uskovainen vapaampi ja armollisempi sekä täyspäisempi. Sillä se "hulluus" raamatun kohdassa jonka mainitsit,tarkoittanee sitä,että ihminen on niin jumalaa pelkäämätön ja itseään koroittava tuomitessaan muita ,että vetää päälleen tuomion myös itseään kohtaan. Olen paininut saman asian kanssa ja ratkaisu kaikkiin synteihimme ja virheisiimme on vain ristin juurelle meno. "Hullu sanoo sydämessään:ei ole Jumalaa." Siinä kai raamatun määritelmä hulluudesta. Mielensairaus ja riivaustila ovat eri asioita,kuin jumalan kieltäminen,kuten Jeesuksen toiminnasta hänen parantaessaan ja vapauttaessaan ihmisiä todistaa. Usko syntisi anteeksi koko sydämestäsi, niin matkaa on taas helpompi jatkaa,etkä jää paikoillesi polkemaan :) mutta muista:anteeksipyyntö on kristillinen hyve,vaikkei siitä pöntöissä puhutakaan ;)

verenvoimaa kirjoitti:

Pyydä anteeksi loukkaamaltasi ihmiseltä ja Jumalalta ja tee parannus. Ei se sen kummempaa... Olen itse langennut jopa tuomitsemaan suutuspäissäni ihmisiä helvettiin,vaikka mitään oikeutta ei siihen ole. Syyn siihen tosin ymmärrän:juontaa helluntailaisten helvetti-pelottelu-keskeisestä opista ja alitajuntahan tekee sitten työtä käskettyä heikolla hetkellä:syytää ulos niitä tuomion sanoja,joita olet vastaanottanut toisilta ja kas,kierre on valmis! Syylisyys,pelko tuomiosta,häpeä.. Jos saarnattaisiin anteeksiantoa ja käytännön neuvoja jos rikkoo toista vastaan tuomioiden sijaan,olisi varmasti moni uskovainen vapaampi ja armollisempi sekä täyspäisempi. Sillä se "hulluus" raamatun kohdassa jonka mainitsit,tarkoittanee sitä,että ihminen on niin jumalaa pelkäämätön ja itseään koroittava tuomitessaan muita ,että vetää päälleen tuomion myös itseään kohtaan. Olen paininut saman asian kanssa ja ratkaisu kaikkiin synteihimme ja virheisiimme on vain ristin juurelle meno. "Hullu sanoo sydämessään:ei ole Jumalaa." Siinä kai raamatun määritelmä hulluudesta. Mielensairaus ja riivaustila ovat eri asioita,kuin jumalan kieltäminen,kuten Jeesuksen toiminnasta hänen parantaessaan ja vapauttaessaan ihmisiä todistaa. Usko syntisi anteeksi koko sydämestäsi, niin matkaa on taas helpompi jatkaa,etkä jää paikoillesi polkemaan :) mutta muista:anteeksipyyntö on kristillinen hyve,vaikkei siitä pöntöissä puhutakaan ;)

En nyt puhu varsinaisesti itsestäni vaikka itselläni puheet eivät aina ole olleet mitenkään esimerkillisiä toisesta ihmisestä tai toiselle ihmiselle. Koitan karttaa kuin ruttoa sanomasta toiselle ihmiselle mitään vähänkään siihen viittaavasti. Olen laittanut merkille että ihmiset eivät hirveästi karta sanoa jotain henkilöä hulluksi. Tietenkin jumalattomuudessa ei paljoa mietitä mitä suusta latelee, mutta myöskin uskovilla olen havainnut vastaavaa että sanovat jotain ihmistä hulluksi. Missä menee raja milloin voidaan syyllistyä tähän syntiin? Tätä ihan oikeasti pohdin.

Simelius kirjoitti:

Kiitos tuosta kohdasta. Ei minulla hirveästi asiaa ole tuosta kohdasta, mutta sellaista mietin että jos joku vaikkapa kiivastuksissaan sanoo toista uskovaa tällaiseksi, niin onko se kadottavaa syntiä? Toisaalta Raamattu sanoo että on yksi synti jota ei saa anteeksi ja se on Pyhän Hengen pilkka. Ja kaikki muu saisi anteeksi kun pyytää anteeksi Jumalalta sitä. Miten näette asian? Tässä kysymykseni.

Jeesus sanoi: "On ansainnut helvetin tulen..." Ei Hän sanonut: "Joutuu helvettiin".
Huomaa tämä ero. Meistä ei yksikään ole ansainnut Jumalalta yhtään mitään hyvää. Ainoa asia mitä olemme ansainneet on juuri helvetin tuli. Sen olet sinä ja minä ansainnut. Mutta koska Jumala ei tahdo että meistä yksikään saa ansaitsemansa ikuisuuden ts. joutuu helvettiin, Jeesus tuli ihmiseksi ja sivitti syntimme. Hän kärsi meidän rangaistuksemme synneistämme. Hän on ansainnut meille pelastuksen. Pelastus on armosta uskon kautta Jeesukseen. Jeesus antaa synnit anteeksi kun me uskomme Häneen ja otamme Hänet vastaan sekä tunnustamme Hänelle syntimme. Silloin me saamme Hänen ansionsa tilillemme. Ja se yksin riittää ikuiseen elämään.

ArmostaPelastus kirjoitti:

Jeesus sanoi: "On ansainnut helvetin tulen..." Ei Hän sanonut: "Joutuu helvettiin".
Huomaa tämä ero. Meistä ei yksikään ole ansainnut Jumalalta yhtään mitään hyvää. Ainoa asia mitä olemme ansainneet on juuri helvetin tuli. Sen olet sinä ja minä ansainnut. Mutta koska Jumala ei tahdo että meistä yksikään saa ansaitsemansa ikuisuuden ts. joutuu helvettiin, Jeesus tuli ihmiseksi ja sivitti syntimme. Hän kärsi meidän rangaistuksemme synneistämme. Hän on ansainnut meille pelastuksen. Pelastus on armosta uskon kautta Jeesukseen. Jeesus antaa synnit anteeksi kun me uskomme Häneen ja otamme Hänet vastaan sekä tunnustamme Hänelle syntimme. Silloin me saamme Hänen ansionsa tilillemme. Ja se yksin riittää ikuiseen elämään.

Niinhän minä sen ymmärrän että siinä on ero. Ansainnut ja joutuminen ovat eri merkityksisiä asioita. Silti meidän olisi kiinnitettävä puheisiimme huomiota että se olisi sivistynyttä eikä panettelevaa. Kiitos näistä kommenteista. Siunausta

Simelius kirjoitti:

Niinhän minä sen ymmärrän että siinä on ero. Ansainnut ja joutuminen ovat eri merkityksisiä asioita. Silti meidän olisi kiinnitettävä puheisiimme huomiota että se olisi sivistynyttä eikä panettelevaa. Kiitos näistä kommenteista. Siunausta

Hei. Mites se on, kun minä olen itselleni antanut nimen; Jumalanhullu. :D

Muutama vuosi sitten käytin näillä palstoilla nimimerkkiä; Jumalanhullu.

Joitain uskovia ihmisiä myöskin nimitetään "Jumalanhullu" nimellä. Uskoisin, että se on pelkkä myönteinen nimitys?

Siunausta sinulle "Simelius"

t. Jumalanhullu

Jumalan.hullu kirjoitti:

Hei. Mites se on, kun minä olen itselleni antanut nimen; Jumalanhullu. :D

Muutama vuosi sitten käytin näillä palstoilla nimimerkkiä; Jumalanhullu.

Joitain uskovia ihmisiä myöskin nimitetään "Jumalanhullu" nimellä. Uskoisin, että se on pelkkä myönteinen nimitys?

Siunausta sinulle "Simelius"

t. Jumalanhullu

Kaunis laulukin
https://www.youtube.com/watch?v=2bEAGmvVQR8

Simelius kirjoitti:

Niinhän minä sen ymmärrän että siinä on ero. Ansainnut ja joutuminen ovat eri merkityksisiä asioita. Silti meidän olisi kiinnitettävä puheisiimme huomiota että se olisi sivistynyttä eikä panettelevaa. Kiitos näistä kommenteista. Siunausta

Pyhällä Hengellä täyttynyt uskova on Hengen vallassa. Hän ei silloin nimittele ketään hulluksi, ei vaikka niin ajattelisikin jonkun olevan hullu, hän ei sano ketään hulluksi. Hän ei myöskään kiroile, ei edes vahingossa. Jos uskova huomaa että nimittelee toisia ihmisiä ja jopa kiroilee, silloin hänen asiansa eivät ole kunnoss Jumalan kanssa. Hän ei ole Pyhän Hengen vallassa eikä hän vaella Hengessä. Hengessä vaeltavassa uskovassa tulee esille Hengen hedelmä; rakkaus, rauha, ilo, kärsivällisyys, hyvyys, uskollisuus, itsenä hillitseminen ym. Lihan vllassa, lihallinen uskova, vaeltava uskova voi nimitellä ihmisiä. Jos siis joku itseään uskovana pitää ihminen nimittelee ja kiroilee, hän on lihan vallassa, ei Henen, mikäli hän on ollenkaan uskova.

HengenVallassa kirjoitti:

Pyhällä Hengellä täyttynyt uskova on Hengen vallassa. Hän ei silloin nimittele ketään hulluksi, ei vaikka niin ajattelisikin jonkun olevan hullu, hän ei sano ketään hulluksi. Hän ei myöskään kiroile, ei edes vahingossa. Jos uskova huomaa että nimittelee toisia ihmisiä ja jopa kiroilee, silloin hänen asiansa eivät ole kunnoss Jumalan kanssa. Hän ei ole Pyhän Hengen vallassa eikä hän vaella Hengessä. Hengessä vaeltavassa uskovassa tulee esille Hengen hedelmä; rakkaus, rauha, ilo, kärsivällisyys, hyvyys, uskollisuus, itsenä hillitseminen ym. Lihan vllassa, lihallinen uskova, vaeltava uskova voi nimitellä ihmisiä. Jos siis joku itseään uskovana pitää ihminen nimittelee ja kiroilee, hän on lihan vallassa, ei Henen, mikäli hän on ollenkaan uskova.

Kyllä minua täällä ainakin haukkuu mitä törkeimmillä nimityksillä viho pino uskovaisiksi itseään mainostavia heeboja.

HengenVallassa kirjoitti:

Pyhällä Hengellä täyttynyt uskova on Hengen vallassa. Hän ei silloin nimittele ketään hulluksi, ei vaikka niin ajattelisikin jonkun olevan hullu, hän ei sano ketään hulluksi. Hän ei myöskään kiroile, ei edes vahingossa. Jos uskova huomaa että nimittelee toisia ihmisiä ja jopa kiroilee, silloin hänen asiansa eivät ole kunnoss Jumalan kanssa. Hän ei ole Pyhän Hengen vallassa eikä hän vaella Hengessä. Hengessä vaeltavassa uskovassa tulee esille Hengen hedelmä; rakkaus, rauha, ilo, kärsivällisyys, hyvyys, uskollisuus, itsenä hillitseminen ym. Lihan vllassa, lihallinen uskova, vaeltava uskova voi nimitellä ihmisiä. Jos siis joku itseään uskovana pitää ihminen nimittelee ja kiroilee, hän on lihan vallassa, ei Henen, mikäli hän on ollenkaan uskova.

Kiitos tästä hienosti piilotetusta tuomiohengen kommentista,jonka suuressa viisaudessasi julki toit. Mene hiukan ensin kokeilemaan oikeasti rankkaa elämää ja tule sitten selventämään,mitä kukakin voi puhua ja mitä ei ja missä hengessä jne...Asiat eivät ole niin mustavalkoisia,kuin helppoihin vastauksiin tyytyvät ja hyvyyttään kailottavat kuvittelevat. Kasvua toivottaen.

HengenVallassa kirjoitti:

Pyhällä Hengellä täyttynyt uskova on Hengen vallassa. Hän ei silloin nimittele ketään hulluksi, ei vaikka niin ajattelisikin jonkun olevan hullu, hän ei sano ketään hulluksi. Hän ei myöskään kiroile, ei edes vahingossa. Jos uskova huomaa että nimittelee toisia ihmisiä ja jopa kiroilee, silloin hänen asiansa eivät ole kunnoss Jumalan kanssa. Hän ei ole Pyhän Hengen vallassa eikä hän vaella Hengessä. Hengessä vaeltavassa uskovassa tulee esille Hengen hedelmä; rakkaus, rauha, ilo, kärsivällisyys, hyvyys, uskollisuus, itsenä hillitseminen ym. Lihan vllassa, lihallinen uskova, vaeltava uskova voi nimitellä ihmisiä. Jos siis joku itseään uskovana pitää ihminen nimittelee ja kiroilee, hän on lihan vallassa, ei Henen, mikäli hän on ollenkaan uskova.

Hengen hedelmä meissä ei kypsy kovinkaan nopeasti.
Itse en uskalla kuvitellakaan, että Hengen hedelmä minussa olisi kaikilta osiltaan läheskään valmis. Jokaisessa hedelmän lohkossa on vielä paljon kypsyteltävää. En ole vielä saavuttanut täydellisyyttä, mutta riennän sitä kohti - Jumalan armosta ja Kristuksen rakkauden voimasta.
Niinpä minä tällaisena palvelen Jumalaa luottaen, että Hän antaa kasvun. Lähtöpäivänäkin olen vielä vajavainen, mutta olen täydellinen heti, kun erkanen tästä ruumiista. Kiitos Jumalalle!

hlghvjhlutxkfxjg kirjoitti:

Kiitos tästä hienosti piilotetusta tuomiohengen kommentista,jonka suuressa viisaudessasi julki toit. Mene hiukan ensin kokeilemaan oikeasti rankkaa elämää ja tule sitten selventämään,mitä kukakin voi puhua ja mitä ei ja missä hengessä jne...Asiat eivät ole niin mustavalkoisia,kuin helppoihin vastauksiin tyytyvät ja hyvyyttään kailottavat kuvittelevat. Kasvua toivottaen.

Kommenttisi oli hyvä:) Alan aivan täristä sisäsestä kiukusta, kun
nämä henkeä täynnä olevat tulevat osoittamaan sormellaan...
Sanotaan jotenkin, että "Silloin, kun ANSAITSEN rakkautta vähiten,
tarvitsen sitä eniten". Ei toisen omahyväisyys ja pieni vahingonilo siinä auta.
Joskus lohduttavat sanat antavat voimaa ryhdistäytyä ja oikaista virheensä.
Luin aamulla hyvän ajatuksen: " Jos maksat saman laskun monta kertaa, niin
onko se järkevää ja tarkoituksenmukaista?
Samaten, jos soimaamme itseämme jatkuvasti samasta rikkeestä, vaikka
olemme pyytäneet sitä anteeksi, niin - eikö ole parempi luottaa anteeksiantoon
ja antaa myös itselleen anteeksi? Eikä painaa alas samasta asiasta jatkuvasti.
Pelkäänpä, että vastakun kykenemme antamaan anteeksi itsellemme, voimme
antaa anteeksi myös toisille. Rakastakaa lähimmäistänne niinkuin itseänne.

älä valehtele!