Karsastusleikkaus

piilokarsastusta ei leikata, eikä tulekaan leikata missään!

Lievissä tapauksissa leikkauksen haitat ovat AINA hyötyjä suuremmat.

Minullakin on karsastusta hieman, ja niinkin paljon, että näkyy ja ottamatta huomioon mahdollista ulkonäköhaittaa...(naisilla omassa arvossaan) olen suhteellisen tarkka hienomotoriikassa (tarkempi kuin moni muu), vaikka saattaa enemmän johtua luonteesta, tai muusta kuin silmistä.

Näkö on huonontunut n. 3v 0.1 yksikköä asteikolla ja on kerrottu, että saattaa huonontua 25 ikävuoteen asti (kyllähän se varmaan sitäkin vanhempana huononee :)). Laseja en kuitenkaan tarvitse vielä, enkä aio mennä leikkauksiin, ilman, että jotain dramaattista tapahtuisi. Ei ole koskaan ollut ongelmia (jos ei tosiaankaan oteta huomioon huonoa näköä kauas, ulkonäköhaittaa, ja lisäksi vielä värisokeutta), muuta kuin näkötarkastuksissa, kun silmät vispaavat, kun pitäisi toisella silmällä alkaa katsoa ja edellinen on yhä kohdistettuna :D:D

Minut on leikattu oikealle silmälle pari kertaa lapsena. Ensi kerran muistaakseni kun olin vielä hyvin pieni ja toisen kerran siinä 10 vuoden iässä. Ensimmäinen leikkaus meni hyvin ja silmä ei karsastanut enää, mutta vuoden päästä lihas ilmeisesti löystyi tai kasvun johdosta, minkä johdosta karsastusleikkaus uusittiin tosiaan siinä iässä 10.

Toinen leikkaus meinasi mennä pieleen, sillä lääkäri meinasi leikata sitä silmää joka ei edes karsasta, mutta tämä apulääkäri onneksi huomasi ja huomautti asiasta. Tuo tapahtui siis Venäjällä, ja tuokin karsastusleikkaus meni toivotusti - silmä ei karsastanut enää. Lapsille tehtiin nukutuksessa ja herätessä oli olo hirveä ja silmä oli punainen sekä todella kipeä. Tuokaan leikkaus ei kestänyt vuotta pidempään ja nyt 25 vuoden iässä karsastaa edelleen sama silmä, mutta huomattavasti aiempaa vähemmän.

Suomessa silmälääkäri sanoi, että korjautuu silmälaseilla käytettäessä, jolloin niitä käytettäessä karsastus ei näy ollenkaan ulospäin muille. Ei toki kokonaan, mutta silmälaseilla tosiaan karsastusta ei ollut, ainoastaan jos oli ilman niitä. Leikkausta ei suositeltu, mutta toki jos vaatisin, olisivat varmaan tehneet. Niissä kuitenkin aina se ongelma, varsinkin kun jo leikattu 2 kertaa, että menee tilanne huonommaksi tai leikkausvaraa ei enää ole.

Minua tuo karsastus ei häiritse, jos joku siitä huomauttaa, niin on heidän ongelmia. Kaksoiskuvia en näe, joten sikäli suht tyytyväinen, vaikka karsastaessa näytänkin hassulta kun vasen seilaa aina hieman alaspäin sivuun. Näkö kauas on huono eli en näe esim. bussin etukilpeä tai kaukana olevaa kellonäyttöä. Tämäkin korjautui laseilla, niin näkee hyvin, niitä käytettäessä. Itse en suosittelisi leikkausta aikuisena, jos ei ole erityisen paha se tilanne. Silmälääkärini oli Riitta, niin oli tosi asiallinen ja sanoi suoraan että minun tapauksessa leikkaus olisi rahanhukkaa, kun laseja käytettäessä voi korjata pahimmat pois. Ja ilman niitä on niin harmiton karsastus, ettei maksaisi vaivaa, varsinkaan jos ei minua haittaa semmonen. Kosmeettinen haitta, jos vain vähän silmä seikkailee sivuun. Ennen se ahdisti tosi paljon, mutta olen nykyään oppinut vain hyväksymään ettei kukaan ole täydellinen. Mieluummin karsastava silmä loppuelämän kuin pyörätuolissa loppuajan! Ei pahalla niitä kohtaan, jotka on pyörätuolissa loppuelämän :)

Jos näössä on vikaa kasvuiästä lähtien, se pitäisi korjata jo lapsena. Jos silmää "ei ole käytetty", eli et näe sillä, niin et saa näköä takaisin leikkauksella. Silmä on kamera, mutta tarvitaan myös aivojen näkökeskus tunnistamaan ja tulkitsemaan syntynyt kuva. Silmäsi/aivosi on jo menettänyt herkkyysvaiheen, jolla se oppisi kunnolla näkemään.

Itselläni hoidettiin karsastusta lapsena pelkästään peittämällä terveempi silmä. Näin ollen oli pakko käyttää heikompaa silmää, ja siinä säilyi näkökyky. Vasemman silmäni näkö on oikeaa huonompi, mutta silmälaseilla korjattuna näen molemmilla silmillä hyvin. Optikko saa esiin piilokarsastuksen, mutta se ei haittaa millään tapaa minua. Ehkä väsyneenä silmät saattavat "muljahdella".

Leikkauksissa on aina omat yleiset haittansa: infektio (nykyään on lääkkeille vastustuskykyisiä pahoja bakteereita), verenvuoto, anestesiakomplikaatio (esim. allerginen kohtaus, pahimmillaan pysyvä vammautuminen tai kuolema), hermovaurio, epäonnistunut lopputulos ja entistä huonompi ulkonäkö. Silmä on osa keskushermostoa. Hyvin herkkä elin siis. Enpä menisi sitä turhanpäiten sorkkimaan.

Käsittääkseni piilokarsastus hoidetaan lähtökohtaisesti prismalaseilla.