Kun lapsi saa kiukunpuuskan uhmaiässään, niin tilanne saattaa olla kiivas ja kuuma. Vanhemmat kuitenkin ymmärtävät lapsen epäkypsän uhon, ja asia unohtuu, kun se on poissa päiväjärjestyksestä.
Mutta lapsen tulee ymmärtää, että kun hän on aikuisen kirjoissa, ei kohtuuttomia raivokohtauksia enää saa järjestää.
Ollaan tietenkin eri mieltä joissakin asioissa, se on ymmärrettävä. Erimielisyydet pitää selvittää aikuisten tavoin. Huutaminen ja silmitön raivostuminen äidille tai isille ei enää käy.
Rauhallisessa perhetilanteessa tuli erään kerran periaatteellinen erimielisyys, jota nuori alkoi selvittää huutamalla ja syyttämällä vanhempia natseiksi ja päällepäsmäreiksi. Asia järjestyi, nuori huomasi, että tilanne laukesi. Hän kuvitteli, että se oli ohi, kuten se oli tähänkin asti tapahtunut. Riidat unohtuvat.
Mutta vanhemmat eivät olekaan unohtaneet. Riidan aiheuttama mielipaha lyö läpi joka kerran, kun tavataan. Ei voi ohittaa sitä, että aikuinen ihminen pienessä erimielisyydessä syyttää itseään vanhempia ihmisiä natseiksi. Sitä vain ei unohda.
Ennen niin mieluisat tapaamiset, yhteiset sunnuntailounaat, juhlapäivät, kesälomilla tapaamiset, kaikki ovat vanhempien puolelta väkinäisiä, vaikka kaikin keinoin yritetään päästä entiseen.
Se vain ei onnistu.
Joka kerran tavatessamme muistamme, että itse asiassa hän pitää meitä natseina.
Ja jos ei pidä, oli se aivan yhtä loukkaava syytös, oikeastaan vielä inhottavampi, koska se on heitetty ainoastaan loukkaamistarkoituksessa.
Kiukunpuuskan seuraukset
10
136
Vastaukset
- TulehduttakaaHaavanne
Kantakaa kaunaa lapsellenne ja hautokaa asiaa hiljaisuudessa hautaan asti. Vähitellen hän alkaa vaistota ilmapiirin muutoksen ja yhteydenpito vähenee. Sitten se lakkaa likimain kokonaan paitsi ehkä suurina juhlapyhinä.
Sitten teidän ei enää tarvitse kärsiä natsittelevan lapsenne näkemisestä vaan voitte keskittyä katkeroitumaan tuosta sydäntä repivästä loukkauksesta keskenänne. Toimii 100% varmasti. Voin vierestä seuranneena kertoa.- Muistamme
Eli neuvosi on, että aikuisten ihmisten tulee unohtaa aiheettomat loukkaukset, joita toiset aikuiset heihin kohdistavat? Onko se sitä "käännä.toinenkin.poski"- asennetta? Muuttuuko loukkauksen laatu ja merkitys, jos sen esittää naapuri, työtoveri tai oma lapsi? Onko silmitön päällekarkaus helpommin unohdettavissa, jos se tulee rakkaan lapsen taholta? Pitääkö toivoa, että dementtia iskisi ja veisi ahdistavan kokemuksen mennessään?
Onko vanhempien aina alistuttava lastensa kohtuuttomuuksiin, ihan vain sen vuoksi, että he voivat tulla käymään juhlapyhinä? Oletko sitä mieltä, että vanhempien on oltava juhlapyhinä käytettävissä? Miksi?
Tämä on ihan periaatteellinen kysymys. Mitä sanoo nuori ihminen, joka saattaa estottomasti raivota vanhemmilleen jostakin pikkuasiasta? - TulehduttakaaHaavanne
Muistamme kirjoitti:
Eli neuvosi on, että aikuisten ihmisten tulee unohtaa aiheettomat loukkaukset, joita toiset aikuiset heihin kohdistavat? Onko se sitä "käännä.toinenkin.poski"- asennetta? Muuttuuko loukkauksen laatu ja merkitys, jos sen esittää naapuri, työtoveri tai oma lapsi? Onko silmitön päällekarkaus helpommin unohdettavissa, jos se tulee rakkaan lapsen taholta? Pitääkö toivoa, että dementtia iskisi ja veisi ahdistavan kokemuksen mennessään?
Onko vanhempien aina alistuttava lastensa kohtuuttomuuksiin, ihan vain sen vuoksi, että he voivat tulla käymään juhlapyhinä? Oletko sitä mieltä, että vanhempien on oltava juhlapyhinä käytettävissä? Miksi?
Tämä on ihan periaatteellinen kysymys. Mitä sanoo nuori ihminen, joka saattaa estottomasti raivota vanhemmilleen jostakin pikkuasiasta?En neuvonut mitään sellaista mitä jostain syystä tulkitset minun neuvoneen. Kerron vain miten asiat todellisessa elämässä menee silloin kun kaikki osapuolet ovat lapsia.
Jos et kestä kuulla minulta totuudesta edes rahtusia niin miksi kirjoitat tänne? Siksikö, että kertoisin sinulle miten hyvä ja hieno ihminen sinä olet ja miten paha ihminen lapsesi on?
Tässä nyt vielä rautalankaa. Ei tarvitse alistua mihinkään. Ei tarvitse olla täysi-ikäisen lapsen käytettävissä ikinä jos ei halua. Voit katkaista välisi lapseesi vaikka pysyvästi - se olisi myös rehtiä tuon kieroilevan kaunan kantamisen sijaan.
Mutta älä sitten itke yksinäistä vanhuuttasi kenellekään vaan ole tyytyväinen saamastasi rauhasta. Toisaalta, jos omalle lapselleen kykenee kantamaan pitkäaikaista kaunaa jonkun riidan takia, niin tuskin se yksinäinen vanhuus on mikään haaste.
Taivaalle kiitos, itselläni oli normaalit ja rakastavat vanhemmat, joiden henkinen kypsyys riitti käsittelemään nuoruusiän lapsellisen kipuiluni.
PS
"Silmitön päällekarkaus" on vakavaa fyysistä väkivaltaa kuvaava termi ja ellei sellaista tapahtunut on suhteellisuuden tajussasi jotain pielessä.
- fsdfafaf
Uskomattoman lapsellista jäädä kantamaan kaunaa tuollaisesta, ikään kuin lapsenne olisi sitä kirjaimellisesti tarkoittanut vihanpuuskassaan. Mutta eipä siinä, kai sitä voi tuollaistakin jäädä hautomaan loppuiäkseen jos haluaa. Nämä ovat valintakysymyksiä.
- Muistamme
Oletko oikeutettu loukkaamaan vanhempiasi kiukunpuuskassa? Kysymys on juuri siitä. Jos kohtuuton käytös aiheuttaa jälkiseurauksia, onko se ihan oikeasti syytöksen kohteen vika? Jos syytös on ollut niin kohtuuton, että loukattu on loppuikänsä vereslihalla? Onko se jotenkin uhrin vika?
Joskus käy niin, että joku purkaa oman vihansa ja katkeruutensa humalapäissään kaverille. Kaveri ei ikinä unohda. Humalikas ei ehkä edes muista, että tuli sanoneensa totuuden tunteistaan.
Mieti itse, kuinka usein olet tarkoituksella loukannut läheistäsi.
Onko loukkaus lievempi, jos loukkaat vain loukataksesi pahoilla sanoilla.
Jos sanot suoraan mitä ajattelet, onko loukkaus silloin jollakin lailla syvempi?
Voiko ihan oikeasti olettaa, että loukattu unohtaa pahat sanat, jos loukkaaja sanoo, sori, en mä sitä tarkoittanut? - RaskasIhminen
Muistamme kirjoitti:
Oletko oikeutettu loukkaamaan vanhempiasi kiukunpuuskassa? Kysymys on juuri siitä. Jos kohtuuton käytös aiheuttaa jälkiseurauksia, onko se ihan oikeasti syytöksen kohteen vika? Jos syytös on ollut niin kohtuuton, että loukattu on loppuikänsä vereslihalla? Onko se jotenkin uhrin vika?
Joskus käy niin, että joku purkaa oman vihansa ja katkeruutensa humalapäissään kaverille. Kaveri ei ikinä unohda. Humalikas ei ehkä edes muista, että tuli sanoneensa totuuden tunteistaan.
Mieti itse, kuinka usein olet tarkoituksella loukannut läheistäsi.
Onko loukkaus lievempi, jos loukkaat vain loukataksesi pahoilla sanoilla.
Jos sanot suoraan mitä ajattelet, onko loukkaus silloin jollakin lailla syvempi?
Voiko ihan oikeasti olettaa, että loukattu unohtaa pahat sanat, jos loukkaaja sanoo, sori, en mä sitä tarkoittanut?Jos et osaa unohtaa ja antaa anteeksi, niin olet kai kuitenkin istunut lapseni kanssa alas ja kertonut miten loukkaantunut olet, etkä pääse tästä eteenpäin?
Jos tuota et ole tehnyt, niin lopeta itsesäälissä märehtiminen. - Muistamme
RaskasIhminen kirjoitti:
Jos et osaa unohtaa ja antaa anteeksi, niin olet kai kuitenkin istunut lapseni kanssa alas ja kertonut miten loukkaantunut olet, etkä pääse tästä eteenpäin?
Jos tuota et ole tehnyt, niin lopeta itsesäälissä märehtiminen.Luin neuvosi ja mietin sitä vakavasti. Yritin palata tilanteeseen 4-5 v. sitten, jolloin jostakin pienestä erimielisyydestä poikamme (48 vee) sai yhtä äkkiä hepulit, jotka menivät yli laidan kertaheitosta. Hän purki meihin ahdistuksensa, johon emme olleet syypäät, eikä jälkikäteen sanallakaan selittänyt tapahtunutta. Olen nyt miettinyt, pitäisikö asiaan palata, mutta olen hyvin vakaasti sitä mieltä, että aloite on siinä tapauksessa pojalla, ei meillä.
Epäsovun aihe ei edes ole muistissa, koska kysymyksessä ei ollut iso asia. Juuri siitä syystä kohtuuttomat loukkaukset eivät karise mielestä. Yritetty on ja toivon ja uskon, ettei poikamme edes tiedä kuinka syvästi hän meitä haavoitti. Hänen perheensä on viaton tilanteeseen, joten heidänkin vuokseen on suhteita pidettävä normaalisti yllä, mutta muisti pelaa - aina.
En itse asiassa kirjoita omasta puolestani, vaan haluaisin herättää keskustelun siitä, miten epäsovun kohdatessa aikuiset ihmiset välinsä selvittävät. Tälläkin palstalla kerrotaan usein hirmujuttuja häijyistä anopeista ja miniöistä, joiden toimia lukija hämmästelee ja ihmettelee.
Usein ajattelee, ettei voi pitää paikkaansa, että joku sanoo niin pahasti toiselle pikkuasian tähden. Jos se kuitenkin on tapahtunut, niin eikö olisi aika miettiä käytöstapojen kohentamista. - Älä.silmille.hypi
Uskomatonta, että ei pidä loukkaantua, jos toinen haistattelee pitkät ja haukkuu räikeästi, ja toisen pitää ymmärtää, että hukkuja EI TARKOITA mitä sanoo.
Eli haukkujan AINOA tarkoitus on mahdollisimman pahoin loukata toista.
Sekö on ymmärrettävämpää kuin ehkä aidon syyn kertominen? - ihannormikäytöstä
Muistamme kirjoitti:
Oletko oikeutettu loukkaamaan vanhempiasi kiukunpuuskassa? Kysymys on juuri siitä. Jos kohtuuton käytös aiheuttaa jälkiseurauksia, onko se ihan oikeasti syytöksen kohteen vika? Jos syytös on ollut niin kohtuuton, että loukattu on loppuikänsä vereslihalla? Onko se jotenkin uhrin vika?
Joskus käy niin, että joku purkaa oman vihansa ja katkeruutensa humalapäissään kaverille. Kaveri ei ikinä unohda. Humalikas ei ehkä edes muista, että tuli sanoneensa totuuden tunteistaan.
Mieti itse, kuinka usein olet tarkoituksella loukannut läheistäsi.
Onko loukkaus lievempi, jos loukkaat vain loukataksesi pahoilla sanoilla.
Jos sanot suoraan mitä ajattelet, onko loukkaus silloin jollakin lailla syvempi?
Voiko ihan oikeasti olettaa, että loukattu unohtaa pahat sanat, jos loukkaaja sanoo, sori, en mä sitä tarkoittanut?Huh-uh. Nyt kehoittaisin tätä loukattua "uhria" miettiä mitä perheenjäsenet ovat toisilleen. Olen itse purkautunut myös aikuisiällä omille vanhemmille, koska he voivat tehdä saman myös minulle. Läheisille ihmisille purkaudutaan. Sen voisi ottaa myös kunniana. Perheen kesken ei pitäisi joutua säästelemään. Toisaalta... meillä on myös totuttu pyytämään anteeksi.
- isovanhempi
Tapaus kertoo aika paljon perheen vuorovaikutuksesta. Ikävät asiat jätetään hampaankoloon, loukkaantumisesta ei voi avoimesti puhua eikä asiaa selvittää, vaikka haukkumasanaa käyttänyt ei mahdollisesti muista koko asiaa.
Aikuisuutta ei ole se, ettei koskaan sano toisille rumasti, vaan se, että ottaa esille asiat, jotka vaivaavat ja pyrkii selvittämään ne, jolloin toisella on mahdollisuus pyytää anteeksi. Ketään ei pidä haukkua, mutta oman loukkaantumisen kätkeminen ja vuosikausien hautominen on mielestäni merkki vakavasta vuorovaikutustaitojen puutteesta. Asioiden selvittämättä jättäminen kertoo ehkä myös siitä, miksi on suututtu silmittömästi - mikä oli sen reaktion takana, onko itse asiassa enemmänkin selvitettäviä asioita, joista olisi syytä puhua yksittäisen haukkumasanan sijasta. Mikä oli riidan syy, eivät aikuiset ihmiset yleensä turhaan kiihdy niin voimakkaasti, että haukkuvat toisiaan natseiksi. Ehkäpä poika oli kyllästynyt määräilyyn, arvosteluun ja asetti viimein rajat vanhempiensa käytökselle, kun normaali puhuminen ei auttanut?
Minusta tuollainen tilanne kertoo siitä, että perheessä on runsaasti käsittelemättömiä asioita. Eri asia on sitten se, pystytäänkö asioista puhumaan. Monet perheethän jäävät ikuisesti tällaisten selvittämättömien asioiden vangiksi. Yksittäinen sana voi toki merkata paljon: jokaisen vanhemman tulisi miettiä myös sitä, millä yksittäisillä sanoilla ja lausunnoilla hän on vahingossa omia lapsiaan muinoin loukannut. Kaikilla vanhemmilla on syytä pyytää anteeksi jotakin, koska emme ole täydellisiä vanhempia. Pitäisi enemmän puhua siitä kuin vanhempien kunnioittamisesta - vaikka useimmat vanhemmat toki tekevät parhaansa. Läheskään aina se ei kuitenkaan ole riittävästi tai se voi olla liikaa. Oman syyllisyyden projisointi muihin ei ole kypsä toimintatapa - tässä tapauksessa se, että takerrutaan yhteen haukkumasanaan miettimättä omaa osuutta vuorovaikutuksessa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä aiot tehdä uudenvuoden aattona
Mitä olet suunnitellut tekeväsi uudenvuoden aattona ja aiotko ensi vuonna tehdä jotain muutoksia tai uudenvuoden lupauks1943839Marin sitä, Marin tätä, yhyy yhyy, persut jaksaa vollottaa
On nuo persut kyllä surkeaa porukkaa. Edelleen itkevät jonkun Marinin perään, vaikka itse ovat tuhonneet Suomen kansan t512712Väestönsiirtoa itään?
Ano "the Russo" Turtiainen sai poliittisen turvapaikan Venäjältä. Pian lähtee varmaan Nazima Nuzima ja Kiljusen väki per741290Muistattekos kuinka persujen Salainen Akentti kävi Putinin leirillä
Hakemassa jamesbondimaista vakoiluoppia paikan päällä Venäjällä? Siitä ei edes Suomea suojeleva viranomainen saanut puhu151230Ikävä sinua..
Kauan on aikaa kulunut ja asioita tapahtunut. Mutta sinä M-ies olet edelleen vain mielessäni. En tiedä loinko sinusta va101149- 46934
Vuoden luetuimmat: Mikä on Pelle Miljoonan taiteilijaeläkkeen suuruus?
Pelle Miljoonan eläkkeen suuruus kiinnosti lukijoita tänä vuonna. Artikkeli on Suomi24 Viihteen luetuimpia juttuja v. 2019920- 40835
Riikka Purra sanoo, että sietokykyni vittumaisiin ihmisiin alkaa olla lopussa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/be8f784d-fa24-44d6-b59a-b9b83b629b28 Riikka Purra sanoo medialle suorat sanat vitt211800Kyllä oli tuas maukkaan näköinen herkkupöytä
Mehta Manin uudenvuoden vastaanottajaisissa: kaöjoo ja nakkia ainakin. Savukallookin tais olla ja sinkkua54668