Kun lapsi saa kiukunpuuskan uhmaiässään, niin tilanne saattaa olla kiivas ja kuuma. Vanhemmat kuitenkin ymmärtävät lapsen epäkypsän uhon, ja asia unohtuu, kun se on poissa päiväjärjestyksestä.
Mutta lapsen tulee ymmärtää, että kun hän on aikuisen kirjoissa, ei kohtuuttomia raivokohtauksia enää saa järjestää.
Ollaan tietenkin eri mieltä joissakin asioissa, se on ymmärrettävä. Erimielisyydet pitää selvittää aikuisten tavoin. Huutaminen ja silmitön raivostuminen äidille tai isille ei enää käy.
Rauhallisessa perhetilanteessa tuli erään kerran periaatteellinen erimielisyys, jota nuori alkoi selvittää huutamalla ja syyttämällä vanhempia natseiksi ja päällepäsmäreiksi. Asia järjestyi, nuori huomasi, että tilanne laukesi. Hän kuvitteli, että se oli ohi, kuten se oli tähänkin asti tapahtunut. Riidat unohtuvat.
Mutta vanhemmat eivät olekaan unohtaneet. Riidan aiheuttama mielipaha lyö läpi joka kerran, kun tavataan. Ei voi ohittaa sitä, että aikuinen ihminen pienessä erimielisyydessä syyttää itseään vanhempia ihmisiä natseiksi. Sitä vain ei unohda.
Ennen niin mieluisat tapaamiset, yhteiset sunnuntailounaat, juhlapäivät, kesälomilla tapaamiset, kaikki ovat vanhempien puolelta väkinäisiä, vaikka kaikin keinoin yritetään päästä entiseen.
Se vain ei onnistu.
Joka kerran tavatessamme muistamme, että itse asiassa hän pitää meitä natseina.
Ja jos ei pidä, oli se aivan yhtä loukkaava syytös, oikeastaan vielä inhottavampi, koska se on heitetty ainoastaan loukkaamistarkoituksessa.
Kiukunpuuskan seuraukset
10
116
Vastaukset
- TulehduttakaaHaavanne
Kantakaa kaunaa lapsellenne ja hautokaa asiaa hiljaisuudessa hautaan asti. Vähitellen hän alkaa vaistota ilmapiirin muutoksen ja yhteydenpito vähenee. Sitten se lakkaa likimain kokonaan paitsi ehkä suurina juhlapyhinä.
Sitten teidän ei enää tarvitse kärsiä natsittelevan lapsenne näkemisestä vaan voitte keskittyä katkeroitumaan tuosta sydäntä repivästä loukkauksesta keskenänne. Toimii 100% varmasti. Voin vierestä seuranneena kertoa.- Muistamme
Eli neuvosi on, että aikuisten ihmisten tulee unohtaa aiheettomat loukkaukset, joita toiset aikuiset heihin kohdistavat? Onko se sitä "käännä.toinenkin.poski"- asennetta? Muuttuuko loukkauksen laatu ja merkitys, jos sen esittää naapuri, työtoveri tai oma lapsi? Onko silmitön päällekarkaus helpommin unohdettavissa, jos se tulee rakkaan lapsen taholta? Pitääkö toivoa, että dementtia iskisi ja veisi ahdistavan kokemuksen mennessään?
Onko vanhempien aina alistuttava lastensa kohtuuttomuuksiin, ihan vain sen vuoksi, että he voivat tulla käymään juhlapyhinä? Oletko sitä mieltä, että vanhempien on oltava juhlapyhinä käytettävissä? Miksi?
Tämä on ihan periaatteellinen kysymys. Mitä sanoo nuori ihminen, joka saattaa estottomasti raivota vanhemmilleen jostakin pikkuasiasta? - TulehduttakaaHaavanne
Muistamme kirjoitti:
Eli neuvosi on, että aikuisten ihmisten tulee unohtaa aiheettomat loukkaukset, joita toiset aikuiset heihin kohdistavat? Onko se sitä "käännä.toinenkin.poski"- asennetta? Muuttuuko loukkauksen laatu ja merkitys, jos sen esittää naapuri, työtoveri tai oma lapsi? Onko silmitön päällekarkaus helpommin unohdettavissa, jos se tulee rakkaan lapsen taholta? Pitääkö toivoa, että dementtia iskisi ja veisi ahdistavan kokemuksen mennessään?
Onko vanhempien aina alistuttava lastensa kohtuuttomuuksiin, ihan vain sen vuoksi, että he voivat tulla käymään juhlapyhinä? Oletko sitä mieltä, että vanhempien on oltava juhlapyhinä käytettävissä? Miksi?
Tämä on ihan periaatteellinen kysymys. Mitä sanoo nuori ihminen, joka saattaa estottomasti raivota vanhemmilleen jostakin pikkuasiasta?En neuvonut mitään sellaista mitä jostain syystä tulkitset minun neuvoneen. Kerron vain miten asiat todellisessa elämässä menee silloin kun kaikki osapuolet ovat lapsia.
Jos et kestä kuulla minulta totuudesta edes rahtusia niin miksi kirjoitat tänne? Siksikö, että kertoisin sinulle miten hyvä ja hieno ihminen sinä olet ja miten paha ihminen lapsesi on?
Tässä nyt vielä rautalankaa. Ei tarvitse alistua mihinkään. Ei tarvitse olla täysi-ikäisen lapsen käytettävissä ikinä jos ei halua. Voit katkaista välisi lapseesi vaikka pysyvästi - se olisi myös rehtiä tuon kieroilevan kaunan kantamisen sijaan.
Mutta älä sitten itke yksinäistä vanhuuttasi kenellekään vaan ole tyytyväinen saamastasi rauhasta. Toisaalta, jos omalle lapselleen kykenee kantamaan pitkäaikaista kaunaa jonkun riidan takia, niin tuskin se yksinäinen vanhuus on mikään haaste.
Taivaalle kiitos, itselläni oli normaalit ja rakastavat vanhemmat, joiden henkinen kypsyys riitti käsittelemään nuoruusiän lapsellisen kipuiluni.
PS
"Silmitön päällekarkaus" on vakavaa fyysistä väkivaltaa kuvaava termi ja ellei sellaista tapahtunut on suhteellisuuden tajussasi jotain pielessä.
- fsdfafaf
Uskomattoman lapsellista jäädä kantamaan kaunaa tuollaisesta, ikään kuin lapsenne olisi sitä kirjaimellisesti tarkoittanut vihanpuuskassaan. Mutta eipä siinä, kai sitä voi tuollaistakin jäädä hautomaan loppuiäkseen jos haluaa. Nämä ovat valintakysymyksiä.
- Muistamme
Oletko oikeutettu loukkaamaan vanhempiasi kiukunpuuskassa? Kysymys on juuri siitä. Jos kohtuuton käytös aiheuttaa jälkiseurauksia, onko se ihan oikeasti syytöksen kohteen vika? Jos syytös on ollut niin kohtuuton, että loukattu on loppuikänsä vereslihalla? Onko se jotenkin uhrin vika?
Joskus käy niin, että joku purkaa oman vihansa ja katkeruutensa humalapäissään kaverille. Kaveri ei ikinä unohda. Humalikas ei ehkä edes muista, että tuli sanoneensa totuuden tunteistaan.
Mieti itse, kuinka usein olet tarkoituksella loukannut läheistäsi.
Onko loukkaus lievempi, jos loukkaat vain loukataksesi pahoilla sanoilla.
Jos sanot suoraan mitä ajattelet, onko loukkaus silloin jollakin lailla syvempi?
Voiko ihan oikeasti olettaa, että loukattu unohtaa pahat sanat, jos loukkaaja sanoo, sori, en mä sitä tarkoittanut? - RaskasIhminen
Muistamme kirjoitti:
Oletko oikeutettu loukkaamaan vanhempiasi kiukunpuuskassa? Kysymys on juuri siitä. Jos kohtuuton käytös aiheuttaa jälkiseurauksia, onko se ihan oikeasti syytöksen kohteen vika? Jos syytös on ollut niin kohtuuton, että loukattu on loppuikänsä vereslihalla? Onko se jotenkin uhrin vika?
Joskus käy niin, että joku purkaa oman vihansa ja katkeruutensa humalapäissään kaverille. Kaveri ei ikinä unohda. Humalikas ei ehkä edes muista, että tuli sanoneensa totuuden tunteistaan.
Mieti itse, kuinka usein olet tarkoituksella loukannut läheistäsi.
Onko loukkaus lievempi, jos loukkaat vain loukataksesi pahoilla sanoilla.
Jos sanot suoraan mitä ajattelet, onko loukkaus silloin jollakin lailla syvempi?
Voiko ihan oikeasti olettaa, että loukattu unohtaa pahat sanat, jos loukkaaja sanoo, sori, en mä sitä tarkoittanut?Jos et osaa unohtaa ja antaa anteeksi, niin olet kai kuitenkin istunut lapseni kanssa alas ja kertonut miten loukkaantunut olet, etkä pääse tästä eteenpäin?
Jos tuota et ole tehnyt, niin lopeta itsesäälissä märehtiminen. - Muistamme
RaskasIhminen kirjoitti:
Jos et osaa unohtaa ja antaa anteeksi, niin olet kai kuitenkin istunut lapseni kanssa alas ja kertonut miten loukkaantunut olet, etkä pääse tästä eteenpäin?
Jos tuota et ole tehnyt, niin lopeta itsesäälissä märehtiminen.Luin neuvosi ja mietin sitä vakavasti. Yritin palata tilanteeseen 4-5 v. sitten, jolloin jostakin pienestä erimielisyydestä poikamme (48 vee) sai yhtä äkkiä hepulit, jotka menivät yli laidan kertaheitosta. Hän purki meihin ahdistuksensa, johon emme olleet syypäät, eikä jälkikäteen sanallakaan selittänyt tapahtunutta. Olen nyt miettinyt, pitäisikö asiaan palata, mutta olen hyvin vakaasti sitä mieltä, että aloite on siinä tapauksessa pojalla, ei meillä.
Epäsovun aihe ei edes ole muistissa, koska kysymyksessä ei ollut iso asia. Juuri siitä syystä kohtuuttomat loukkaukset eivät karise mielestä. Yritetty on ja toivon ja uskon, ettei poikamme edes tiedä kuinka syvästi hän meitä haavoitti. Hänen perheensä on viaton tilanteeseen, joten heidänkin vuokseen on suhteita pidettävä normaalisti yllä, mutta muisti pelaa - aina.
En itse asiassa kirjoita omasta puolestani, vaan haluaisin herättää keskustelun siitä, miten epäsovun kohdatessa aikuiset ihmiset välinsä selvittävät. Tälläkin palstalla kerrotaan usein hirmujuttuja häijyistä anopeista ja miniöistä, joiden toimia lukija hämmästelee ja ihmettelee.
Usein ajattelee, ettei voi pitää paikkaansa, että joku sanoo niin pahasti toiselle pikkuasian tähden. Jos se kuitenkin on tapahtunut, niin eikö olisi aika miettiä käytöstapojen kohentamista. - Älä.silmille.hypi
Uskomatonta, että ei pidä loukkaantua, jos toinen haistattelee pitkät ja haukkuu räikeästi, ja toisen pitää ymmärtää, että hukkuja EI TARKOITA mitä sanoo.
Eli haukkujan AINOA tarkoitus on mahdollisimman pahoin loukata toista.
Sekö on ymmärrettävämpää kuin ehkä aidon syyn kertominen? - ihannormikäytöstä
Muistamme kirjoitti:
Oletko oikeutettu loukkaamaan vanhempiasi kiukunpuuskassa? Kysymys on juuri siitä. Jos kohtuuton käytös aiheuttaa jälkiseurauksia, onko se ihan oikeasti syytöksen kohteen vika? Jos syytös on ollut niin kohtuuton, että loukattu on loppuikänsä vereslihalla? Onko se jotenkin uhrin vika?
Joskus käy niin, että joku purkaa oman vihansa ja katkeruutensa humalapäissään kaverille. Kaveri ei ikinä unohda. Humalikas ei ehkä edes muista, että tuli sanoneensa totuuden tunteistaan.
Mieti itse, kuinka usein olet tarkoituksella loukannut läheistäsi.
Onko loukkaus lievempi, jos loukkaat vain loukataksesi pahoilla sanoilla.
Jos sanot suoraan mitä ajattelet, onko loukkaus silloin jollakin lailla syvempi?
Voiko ihan oikeasti olettaa, että loukattu unohtaa pahat sanat, jos loukkaaja sanoo, sori, en mä sitä tarkoittanut?Huh-uh. Nyt kehoittaisin tätä loukattua "uhria" miettiä mitä perheenjäsenet ovat toisilleen. Olen itse purkautunut myös aikuisiällä omille vanhemmille, koska he voivat tehdä saman myös minulle. Läheisille ihmisille purkaudutaan. Sen voisi ottaa myös kunniana. Perheen kesken ei pitäisi joutua säästelemään. Toisaalta... meillä on myös totuttu pyytämään anteeksi.
- isovanhempi
Tapaus kertoo aika paljon perheen vuorovaikutuksesta. Ikävät asiat jätetään hampaankoloon, loukkaantumisesta ei voi avoimesti puhua eikä asiaa selvittää, vaikka haukkumasanaa käyttänyt ei mahdollisesti muista koko asiaa.
Aikuisuutta ei ole se, ettei koskaan sano toisille rumasti, vaan se, että ottaa esille asiat, jotka vaivaavat ja pyrkii selvittämään ne, jolloin toisella on mahdollisuus pyytää anteeksi. Ketään ei pidä haukkua, mutta oman loukkaantumisen kätkeminen ja vuosikausien hautominen on mielestäni merkki vakavasta vuorovaikutustaitojen puutteesta. Asioiden selvittämättä jättäminen kertoo ehkä myös siitä, miksi on suututtu silmittömästi - mikä oli sen reaktion takana, onko itse asiassa enemmänkin selvitettäviä asioita, joista olisi syytä puhua yksittäisen haukkumasanan sijasta. Mikä oli riidan syy, eivät aikuiset ihmiset yleensä turhaan kiihdy niin voimakkaasti, että haukkuvat toisiaan natseiksi. Ehkäpä poika oli kyllästynyt määräilyyn, arvosteluun ja asetti viimein rajat vanhempiensa käytökselle, kun normaali puhuminen ei auttanut?
Minusta tuollainen tilanne kertoo siitä, että perheessä on runsaasti käsittelemättömiä asioita. Eri asia on sitten se, pystytäänkö asioista puhumaan. Monet perheethän jäävät ikuisesti tällaisten selvittämättömien asioiden vangiksi. Yksittäinen sana voi toki merkata paljon: jokaisen vanhemman tulisi miettiä myös sitä, millä yksittäisillä sanoilla ja lausunnoilla hän on vahingossa omia lapsiaan muinoin loukannut. Kaikilla vanhemmilla on syytä pyytää anteeksi jotakin, koska emme ole täydellisiä vanhempia. Pitäisi enemmän puhua siitä kuin vanhempien kunnioittamisesta - vaikka useimmat vanhemmat toki tekevät parhaansa. Läheskään aina se ei kuitenkaan ole riittävästi tai se voi olla liikaa. Oman syyllisyyden projisointi muihin ei ole kypsä toimintatapa - tässä tapauksessa se, että takerrutaan yhteen haukkumasanaan miettimättä omaa osuutta vuorovaikutuksessa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Israel aloitti 3. maailmansodan
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011297979.html Israel se sitten aloitti näköjään kolmannen maailmansodan.3962082Kaksi vuotta
Sitten mä ihastuin suhun päätä pahkaa, kun meillä klikkasi heti ekasta päivästä lähtien. Et varmasti tunne samoin ja tek121929Nainen, meidän talossa on säännöt
1. Mies on aina oikeassa. 2. Ei vastaväitteitä. 3. Mäkättäminen kielletty. 4. Suhde on tärkein. 5. Ei salaisuuksia. 6. E2491404Miksi me ei mies voida edes viestitellä irl?
En odota enkä vaadi mitään, voitaisiin vain olla yhteyksissä jollain tapaa ihan oikeasti.811041Oliko Farmi-finaalitehtävät mielestäsi tasaveroisia Lloydin ja Johannan välillä?
Onnea Farmi-voitosta, Lloyd. Et tainnut olla ihan kaikkien suosikki, mutta puskit voittoon! Oliko finaalitehtävät miel56965Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden
"Se sanotaan galatalaiskirjeessä, että jos joku levittää väärää evankeliumia: "...jos joku julistaa teille evankeliumia402938Rakennetaanko yhdessä?
Haluaisin rakentaa sun kanssa yhteistä tulevaisuutta❤️ Onko meistä siihen? Huomaan että sulta puuttuu se joku tärkeä elä39808- 56779
- 75750
Hyvää yötä mies
Nuku hyvin. Viikonloppuna on tulossa hellettä, se on mukavaa. Juhannuskin kohta. Mun tekis mieli huolehtia susta. Semmo70724