Minä ei ole ihminen, vaan me olemme kaikki Ihminen yhdessä. Yksilöminuus on virustauti, joka pahenee tämän maailman ajan lopulla. Onhan näet Yksi Ihminen jaettu ns. persooniin ja ihmisyksilöihin, joille on luotu yksilölliset päämäärät. Näin ihmissuku ja Yksi ihminen on murrettu ja nämä muruset seisovat toisiaan vastaan, koska he tavoittelevat kaikki omaansa eivätkä kaikkien omaa. Mitä enemmän maailmaan syntyy ruumiita (ns. ihmisiä), niin sitä voimakkaampi on yksilön tarve yksilöllisyyteen ja se tarkoittaa että ns. yksilöihmisen ITSE on koko ajan voimakkaampi ja voimakkaampi.
Kuinka voimakas onkaan tänä aikana yksilöihmisen tahto. Yksilöllä on voimakas halu olla olemassa yksilönä, mutta myös samalla hakea turvaa joukoista. Yksilölle joukko ei kuitenkaan luo turvaa, sillä aivan kuten yksilötkin niin myös joukot ovat toisiaan vastaan. Tällaisia joukkoja ovat esimerkiksi puolueet, järjestöt ja suuremmassa mittakaavassa kansat. Tällaisia toisiaan vastaan olevia laumoja ovat myös uskonnot ja uskomukset. Liittyessään niihin hän saa ystäviä, mutta aina myös joukon vihollisia. Kun yksilö hakee vahvistusta persoonalleen joukosta, niin hän samalla kadottaa todellisen persoonansa joukkoon. Joku on sanonut, että esim. univormu syö ihmiseltä persoonan. Tällä tarkoitetaan että ihmisyys katoaa ja instituutio astuu sijaan.
Ihmisellä on halu yhteyteen toisen ihmisen kanssa, mutta toisaalta hän haluaa juosta pakoon jokaista lähimmäistään. Ihminen on luonnostaan hyvä, yksilönäkin, mutta halu liittyä ja ympäristön paine (traditio, uskonnot, yhteiskunta) ajavat ihmisen rakentamaan oman persoonansa varaan. Tämä persoona on mielikuva, joka elää mielikuvien maailmassa. Tämä mielikuva ei ole koskaan osallinen Yhdestä ihmisestä liittyen koko ihmiskunnan Yhteen minuuteen. Tämän päivän valheellinen illuusiomaailma tarjoaa identiteettejä ja antipersoonia joka lähtöön, joista ihminen valitsee itselleen sopivan itsen ja minuuden. Todellisuuden kanssa tällä ei ole tietenkään mitään tekemistä.
Kuka ja mikä ihminen on pohjimmiltaan ja aidoimmiltaan. Hän on ihmiskunnan lapsi. Jokainen yksilö on syntynyt koko muusta ihmiskunnasta ja osallinen siitä Yhdestä Todellisesta minuudesta syntymäoikeutenaan. Koko ihmiskunta on Yksi ihminen, mutta antipersoona ja väärä ykslöminä eivät tätä Totuutta tunnusta. Totuudessa ei ole olemassa kansoja, maita, uskontoja, puolueita eikä mitään muutakaan erotusta vaan kaikki ovat Yksi. Valhepersoona ja antiminä on kaiken eripuran takana ja todellisen Yhden ihmisen murtamisen takana. Tällä kaikella on kuitenkin täsmällinen ja tarkoituksellinen tarkoituksensa, Jumalallinen päämäärä.
Maailman aikaan on syntynyt tähän mennessä vain Yksi Yksilö, jonka Ego on täyttänyt maailman ja universumin ääret. Yksi todellinen Ihmisen Poika, jonka Persoonassa ei ole ollut mitään erotusta. Hän, joka ei ollut yhtäkään ihmistä vastaan vaan jokaisen ihmisen puolesta. Tämä Tosi Ihminen on Jeesus Kristus, puuseppä Nasaretin kaupungista. Kristinuskonto on synnyttänyt Hänestä mielikuvan, joka ei vastaa Todellisuutta. Jumalallinen Kristus ei nimittäin tuomitse ketään eikä ole ketään ihmistä vastaan koskaan, vaan armahtaa kaikki iankaikkisesti ja on siis koko ihmiskunnan puolesta.
Meille jokaiselle on tullut ”syntymälahjana” antipersoona, jonka valheellista olemassaoloa tämän maailman hallitsija ja tämä maailma ruokkivat. Näin on, vaikka Jumalan Henki olisi meissä. Mikä on Kristuksen tuntemisen edellytys? Se on itsensä tunteminen. Se on tämän antipersoonan tunnustaminen. Jos annamme Valon käydä lävitsemme, niin huomaamme olevamme kuolemaan asti koko maailman pahuuden asuinsija. Kun ymmärrämme Jumalan armosta olevamme yksilössämme, minässä ja itsessä synnissä kuolleita niin emme enää tahdo alkaa minämme varaan rakentamaan. Ymmärrämme olevamme Kristuksen varassa ja Yhtä ylösnousemuksen Hengessä koko lunastetun ihmiskunnan kanssa. Kristus meissä ja teissä, on Yksi ja sama Todellinen ihminen, jossa ei ole enää mitään erotusta kenenkään ihmisen välillä. Ei kansoja eikä heimoja. Ei edes sukupuolia enää, vaan kaikki ovat kaikissa ja nämä kaikki ovat Yksi. Olemmehan ristiinnaulitut ja kuolleet Kristuksen kanssa. Silloin olemme yhtä jokaisen ihmisen kanssa ja kaikki ovat veljiämme ja sisariamme.
Kuinka voimakas onkaan tänä aikana yksilöihmisen tahto. Yksilöllä on voimakas halu olla olemassa yksilönä, mutta myös samalla hakea turvaa joukoista. Yksilölle joukko ei kuitenkaan luo turvaa, sillä aivan kuten yksilötkin niin myös joukot ovat toisiaan vastaan. Tällaisia joukkoja ovat esimerkiksi puolueet, järjestöt ja suuremmassa mittakaavassa kansat. Tällaisia toisiaan vastaan olevia laumoja ovat myös uskonnot ja uskomukset. Liittyessään niihin hän saa ystäviä, mutta aina myös joukon vihollisia. Kun yksilö hakee vahvistusta persoonalleen joukosta, niin hän samalla kadottaa todellisen persoonansa joukkoon. Joku on sanonut, että esim. univormu syö ihmiseltä persoonan. Tällä tarkoitetaan että ihmisyys katoaa ja instituutio astuu sijaan.
Ihmisellä on halu yhteyteen toisen ihmisen kanssa, mutta toisaalta hän haluaa juosta pakoon jokaista lähimmäistään. Ihminen on luonnostaan hyvä, yksilönäkin, mutta halu liittyä ja ympäristön paine (traditio, uskonnot, yhteiskunta) ajavat ihmisen rakentamaan oman persoonansa varaan. Tämä persoona on mielikuva, joka elää mielikuvien maailmassa. Tämä mielikuva ei ole koskaan osallinen Yhdestä ihmisestä liittyen koko ihmiskunnan Yhteen minuuteen. Tämän päivän valheellinen illuusiomaailma tarjoaa identiteettejä ja antipersoonia joka lähtöön, joista ihminen valitsee itselleen sopivan itsen ja minuuden. Todellisuuden kanssa tällä ei ole tietenkään mitään tekemistä.
Kuka ja mikä ihminen on pohjimmiltaan ja aidoimmiltaan. Hän on ihmiskunnan lapsi. Jokainen yksilö on syntynyt koko muusta ihmiskunnasta ja osallinen siitä Yhdestä Todellisesta minuudesta syntymäoikeutenaan. Koko ihmiskunta on Yksi ihminen, mutta antipersoona ja väärä ykslöminä eivät tätä Totuutta tunnusta. Totuudessa ei ole olemassa kansoja, maita, uskontoja, puolueita eikä mitään muutakaan erotusta vaan kaikki ovat Yksi. Valhepersoona ja antiminä on kaiken eripuran takana ja todellisen Yhden ihmisen murtamisen takana. Tällä kaikella on kuitenkin täsmällinen ja tarkoituksellinen tarkoituksensa, Jumalallinen päämäärä.
Maailman aikaan on syntynyt tähän mennessä vain Yksi Yksilö, jonka Ego on täyttänyt maailman ja universumin ääret. Yksi todellinen Ihmisen Poika, jonka Persoonassa ei ole ollut mitään erotusta. Hän, joka ei ollut yhtäkään ihmistä vastaan vaan jokaisen ihmisen puolesta. Tämä Tosi Ihminen on Jeesus Kristus, puuseppä Nasaretin kaupungista. Kristinuskonto on synnyttänyt Hänestä mielikuvan, joka ei vastaa Todellisuutta. Jumalallinen Kristus ei nimittäin tuomitse ketään eikä ole ketään ihmistä vastaan koskaan, vaan armahtaa kaikki iankaikkisesti ja on siis koko ihmiskunnan puolesta.
Meille jokaiselle on tullut ”syntymälahjana” antipersoona, jonka valheellista olemassaoloa tämän maailman hallitsija ja tämä maailma ruokkivat. Näin on, vaikka Jumalan Henki olisi meissä. Mikä on Kristuksen tuntemisen edellytys? Se on itsensä tunteminen. Se on tämän antipersoonan tunnustaminen. Jos annamme Valon käydä lävitsemme, niin huomaamme olevamme kuolemaan asti koko maailman pahuuden asuinsija. Kun ymmärrämme Jumalan armosta olevamme yksilössämme, minässä ja itsessä synnissä kuolleita niin emme enää tahdo alkaa minämme varaan rakentamaan. Ymmärrämme olevamme Kristuksen varassa ja Yhtä ylösnousemuksen Hengessä koko lunastetun ihmiskunnan kanssa. Kristus meissä ja teissä, on Yksi ja sama Todellinen ihminen, jossa ei ole enää mitään erotusta kenenkään ihmisen välillä. Ei kansoja eikä heimoja. Ei edes sukupuolia enää, vaan kaikki ovat kaikissa ja nämä kaikki ovat Yksi. Olemmehan ristiinnaulitut ja kuolleet Kristuksen kanssa. Silloin olemme yhtä jokaisen ihmisen kanssa ja kaikki ovat veljiämme ja sisariamme.
Vastaukset 3
Vanhimmat
aamulla, että ihmiset hukkaavat erimielisyyteen suurimman osan henkisistä voimavaroistaan, sillä jos kaikki ihmiset olisivat yksimielisiä ja -kielisiä, "heillä ei olisi mahdotonta mikään, mitä aikovatkin tehdä", (1.Ms.11:6). Täysin yksimielisestä ihmiskunnasta tulisi jonkinlainen jumala. Hyvä vai paha? Lihan mielisestä paha, mutta Hengen mielisestä hyvä, eikö niin?
Ihminen tahtoo näet omistaa AINA itselleen asioita antiminuudessaan. Mammonaa ja tavaraa. Mutta myös esim. pelastuksen tai jopa synnin.
Kristuksessa on kristillisen mytologian mukaan koko maailman synti. Ja jos tiemme on Kristuksen kuoleman kautta Hänen ylösnousemuksessaan, niin silloin tulemme Yhdeksi ensin kuolemassa ja sitten elämässä.
Näin meillä kaikilla olisikin Yksi synti, joka on koko maailman synti. Paavali oli tullut tälle paikalle sanoessaan olevansa "syntisistä suurin"!
Näin ollen jos olen ristille naulittu Kristuksen kanssa niin olen kaasuttanut juutalaisia Hitlerin kanssa, laulanut yhdessä Lennonin kanssa, poltettu roviolla Hussin kanssa, ampunut ohjuksia Bushien kanssa, valaistunut Buddhan kanssa, ollut panolla Jammun kanssa, kruunattu yhdessä Halosen kanssa.....Olen Ollut kaikkien kanssa kaikessa.
Näin jokaisen lankeemus on ollut myös minun lankeemukseni ja se polttaa minua. En ollutkaan heitä parempi vaan ymmärrän, että koko maailman synti on minussa. Mutta minulle ei ole mitään tuomiota silti, sillä Jumalalla on minulle ja koko ihmiskunnalle tarjolla vain armo ja rakkaus. Tuomio on ollut se että Valo on tullut maailmaan ja valaissut minut. Kristuksen Valo on läpivalaissut minut ja joudun tunnustamaan, että synti asuu minussa.
Kun Kristuksen valo valaisee ja jos alamme nähdä oman pimeytemme, mutta emme ole saaneet osaksemme Jumalan armoa vaan meillä on tuomio itsellemme ja muille, niin alamme teeskentelemään parempaa kuin olemme. Meistä alkaa tulla lain alaisia. Tämä on viheliäinen tie. Hengellinen pakomatka jossa juoksemme piiloon johonkin omaamme. Emme Kristuksen syyttömyyteen joka on kaikkien ihmisten vanhurskaus.
Koko maailman synnin omistamisen hedelmänä Jumala ilmoittaa ja omistaa lopulta yksilöllekin koko maailman vanhurskauden. Jumala omistaa sen minulle ja sinulle, joka olet tullut tuntemaan Kristuksen.
Tämä on erittäin tärkeää, että etsisimme Jumalan vanhurskautta joka tulee Hänen tekonsa ja tahtonsa perusteella. Emmekä omavanhurkautta, joka tulee oman tahtomme ja tekojemme perusteella.
"Jumala omistaa sen minulle ja sinulle, joka olet tullut tuntemaan Kristuksen."
Anteeksi, Jumala omistaa sen kaikille. Mutta me joilla on usko näemme tämän vanhurskauden uskomme kautta.
Korjaus omaan tekstiini!