Mulla on huono ryhti, ja jos oon hyvässä ryhdissä niin oon pari senttiä pidempi kuin että olisin lysyssä. Niin mitataanko pituus esim. painoindeksiä varten silleen että olen hyvässä ryhdissä vai normaalisti?
Miten pituus mitataan?
ocöuhv
5897
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Painoindeksiä varten asialla ei ole merkitystä. Ei se niin tarkka mittari ole.
Sen sijaan hyvinvointisi kannalta kannattaa aloittaa sellainen liikunta ja itsensä huoltaminen, että ryhtisi paranee.
Jokainen meistä menee kasaa iän myötä. Liikunnalla sitä voi ehkäistä.
Ikä ei ryhtiä vedä lysyyn, vaan osteoporoosi.
Jos on jo lapsena huono ryhti, niin se johtuu riisitaudista.
Se on todella yleistä suomessa.
Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia, D-vitamiinia, magnesiumia sekä K2-vitamiinia. Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa parhaiten lapsena ja nuorena, mutta aikuisenakin kannattaa jatkaa liikuntaharrastusta, sillä liikunta auttaa myös tasapainon säilyttämisessä ja luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa.
Suomessa terveellinen ja monipuolinen ravinto ei riitä pitämään yllä tervettä luustoa, nivelsiteitä, välilevyjä ja niveliä. Lisäravinteena tarvitaan:
C-vitamiinia 400 mg/vrk
D-vitamiinia 50-100 µg/vrk
K2-vitamiinia 50-100 µg/vrk
Magnesium (sitraattia) 200-400 mg/vrk
Nämä lisäravinteet maksavat kuukaudessa n. 5€, joten ei ole rahasta kiinni oman luustonsa hyvinvoinnista huolehtiminen. Edullisimmin lisäravinteita myydään Citymarketissa, iHerbissä sekä suomalaisissa verkkokaupoissa.
BMI on ainoastaan viitteellinen arvo.
Lihas painaa enemmän kuin läski.
Eli mittanauha on se paras mittari.
Ämpärillisellä D-vitamiinia paranee kaikki pikkukrempat, tynnyrillinen D-vitamiinia parantaa syövästä, aidsista, lisäksi sillä saa näkymättömyysominaisuuden marsilaisten hyökätessä!
Ei sitä pakko ole syödä.
Suomessa alle 1v saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg/vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1v saa 25-30µg/vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1 vuotiaalle.
D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan.
Suurin osa lapsista ja nuorista saa liian vähän D-vitamiinia, ja moni liikkuu kasvuiässä liian vähän. Nykyiset viralliset D-vitamiinin saantisuositukset ovat liian alhaisia.
Tutkimuksissa on huomattu, että lasten ja nuorten luunmurtumat ovat lisääntyneet huomattavasti.
D-vitamiinin lähde ihmiselle on aurinko. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain huhti-toukokuun vaihteesta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Talvella UVB-indeksi on nolla.
Ruuan merkitys D-vitamiinin lähteenä on vähäinen. Suomalainen saa hyvästäkin ruokavaliosta, runsaasti kalaa ja suositusten määrän D-vitaminoituja maitotaloustuotteita tai teollisia rasvoja alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa syödään pääosin kasvatettua kalaa, jossa ei ole D-vitamiinia, johtuen kalan rehusta, joka ei sisällä D-vitamiinia. Suomessa kaksikolmasosaa syötävästä kalasta on kasvatettua Norjan lohta tai Suomalaista kirjolohta. Kasvatettujen kalojen D-vitamiinipitoisuudet ovat vain neljäsosa villiin kalaan verrattuna eli n. 2µg / 100 grammaa kalaa ja pannussa paistettuna tästä määrästä häviää vielä noin puolet eli jäljelle jää 1µg / 100 grammaa kalaa. Toiseksi eniten syödään pakasteseitä, jossa D-vitamiinia on 1µg / 100 grammaa kalaa. Myös suurin osa siiasta on kasvatettua, jossa on D-vitamiinia n. 5µg / 100 grammaa kalaa. Villin kalan lajien välillä vaihtelua esiintyy paljon, keskiarvon ollessa n.8µg / 100 grammaa kalaa.
Lastenlääkäri Dosentti Outi Mäkitie halusi jo vuonna 2011, että lasten virallinen D-vitamiinin saanti nostettaisiin tasolle 50µg/vrk.
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf
En ole kokeillut, mitä epäterveellinen syöminen vaikuttaisi ryhtiini. Varmasti se vaikuttaisi, mutta kyllä tärkeintä on pitää huolta lihaksistaan ja toisaalta tietää, mitä on hyvä ryhti.