1. "Minä olen totinen viinipuu, ja minun Isäni on viinitarhuri. 2. Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän. (Johannes 15:1-2)
Tunnetko sinä, että sinua puhdistetaan, jotta kantaisit enemmän hedelmää?
http://kehotuksensana.omablogi.fi/
Tunnetko sinä, että sinua puhdistetaan, jotta kantaisit enemmän hedelmää?
http://kehotuksensana.omablogi.fi/
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minäkin tuskailin joskus tuon jakeen kanssa. Mietin, kuinka Isä voi karsia uskovan pois Kristuksesta.
Ei hän voikkaan. Asia ei ole niin. Isä ei hylkää lastaan Jumalan rakkaus ei voi hylätä.
Alkukielen ajatuksen mukainen käännös kuuluisi jotakuinkin näin;
1. Minä olen totinen viinipuu, ja minun Isäni on viinitarhuri. 2. Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, Isä nostaa ja kantaa ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän.
Ei tarvitse Jari tuskailla ja kehitellä omia jakeita kun luet vähän eteen päin.
"Jos joku ei pysy minussa, niin hänet heitetään pois niinkuin oksa, ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen, ja ne palavat"
Se Henki mikä on uudestisyntyneessä on Jumalan lapsi. Sen pitää kasvaa meidän vähetä, jos ihminen elää oman lihan tyydyttämiseksi, omia himoja seuraten, niin voit olla varma, että se oksa heitetään tuleen.
No on tämä nyt kumma.
Eikö tästäkin olla jo keskusteltu?
No mutta vielä kerran.
Seuraava kirjoitus on suora käännös Kreikkalaisesta kirjoituksesta.
1. I am the vine true, and the Father of me the vinedresser is. 2. Every branch in me not bearing fruit, he takes away it, and every one fruit bearing, he prunes it that fruit more it might bear.
Eli.
1. Minä viiniköynnös tosi, ja Isä minun viinitarhuri on. 2. Jokainen oksa minussa ei kanna hedelmää, hän ottaa pois sen, ja jokaisen hedelmää kantavan, hän karsii sen, jotta hedelmää lisää se voisi kantaa.
Eli sanoma on siis selvä, että jos hedelmää ei synny, niin oksa otetaan pois, mutta jos hedeelmää syntyy, niin oksa karsitaan turhista haaroista, jotta se tekisi vielä enemmän hedelmää.
Alla linkki Kreikkalaiseen niin sanottuun alkukirjoitukseen.
http://biblehub.com/interlinear/john/15-2.htm
Ei tarvi tuskailla. Siinähän nimenomaan lukee "jos joku ei pysy". Jos en tahdo pysyä oksana Kristus-rungossa ja hylkään Jeesuksen, niin kuivuus on tosiasia.
Jumala ei siis hylkää. Sen voin vain minä itse tehdä.
Alkukielestä voi löytää myös sen tosiasian, että Isä on meidän kanssamme kärsivällinen. Hän on aina nostamassa ja kantamassa, vaikka me menisimmekin persiillemme tämäntuostakin. Isän käämit ei koskaan pala meidän kanssamme. Hän on kärsivällinen ja se on turvallista tietää.
Puit asiasi sievästi, mutta tosiasiassa taidat ajatella, että kyllä se Jumala synnin hyväksyy.
Jos on rähmällään tämän tästä eikä ota opikseen virheistä niin sehän juuri on sellainen hedelmätön oksa jonka Herra heittää tuleen.
Vaikka alkukieltä tutkimalla tieto ikäänkuin lisääntyy, niin se ei vielä riitä. Vaikka nyt lukeekin, että Isä ei koskaan hylkää eikä jätä, niin tieto siitä täytyy tulla myös sydämeen. Jumalan rauha. Jumalan pelko on Isän kunnioittamista ja kunnioittaminen taas on Jumalan Sanan hyväksymistä. Tunteista huolimatta minä takerrun sinuun ja kiitän uskosta ja pelastuksesta ja niin Jumalan rauha tulee sydämeen vapauttaa minut omista ponnisteluista. Omasta pyhyydestä ja omasta pyhittäytymisestä.
Jeesus Kristus on minun pyhitykseni ja hänen tehtävänsä on muuttaa minua yhä enemmän omaksi kuvakseen. Valmista ei tule tässä ajassa, mutta ompahan kaikki suunniteltu valmiiksi. Minun tehtäväni on vain katsella häntä ja niin minäkin muutun.
Pelastusta kuvataan Raamatussa muuriksi joka ympäröi minut. Ja portti sinne pelastuksen muurin sisäpuolelle on kiitos. Yksinkertaista ja ihanaa.
Mulla on Isä, joka ei koskaan hylkää minua. Ei koskaan vihastu minuun. Ei koskaan moiti minua. Kyllä nuhtelee, mutta ei moiti. Nuhtelu on rakkautta, joka vain entistä enemmän tuo Isän rakastavan luonteen esiin.
Hän ikäänkuin sanoo; Minulla on sinulle parempi tie. Tai jos olenkin langennut johonkin, hän sanoo; Katso minuun, älä heikkouteesi.
Kukaan ei osaa nuhdella niin lempeästi, kuin minun Isäni. Mikä on ollessa tälläisen Isän huomassa. Rakas Isä, kiitos ylistys ja kunnia sinulle Jeesuksen nimessä.
Jumala ei hylkää, mutta uskovakin ihminen voi hyljätä Jumalan, kuten hebrealaiskirje varoittaa. Jumalan laupeus ja rakkaus on varma ja se kestää, mutta sitä ei aina voi sanoa ihmisestä itsestään.
Näin juuri.
Uskovaiset helposti paaduttavat itsensä, ja sen sijaan, että tekisivät vanhurskautta, ja Jumalan tahdon, niin huutavat "Herre, Herra!"
Mutta eivät tee, kuten hän on neuvonut tekemään.
Ja sekin vielä, että kuten kirjoitus kertoo, niin sama Jumala, joka ensin pelasti Israelin Egyptissä, toisella kerralla hukutti heidät, kun he nurisivat häntä vastaan, joten älkää luulko voivanne kaatuilla rauhassa, ja rypeä synneissänne, vaan ottakaa tosissanne tämä parannuksen tekeminen, ja taivuttakaa itseänne epäitsekkyyden hyviin hedelmiin, jotta henki sasi teissä sijaa.
Hauskoja Raamatun väännöksiä. Joh.5:1. Biblia. Minä olen totinen viinapuu, ja minun Isäni on peltomies.