"Ydinvoimalan lämpöhukka
30 Vastausta 882 Lukukertaa
Vastaaja
15.1.2005 12:33
Osa aiemmasta kirjoituksestani vaatii tarkempaa tarkastelua:
"CO2-päästöt lisääntyvät ydinvoiman myötävaikuttamana myös siten, että koska sekä ydin-, että säätövoimana käytetyt hiilivoimalat hukkaavat sähkön tuotannosta aiheutuvan lämpöenergian (noin kaksinkertainen energiamäärä tuotettuun sähköön verrattuna), on se lämpö jostakin pois ja siis tuotettava kuitenkin jollakin tavalla - yleensä polttamalla, josta aiheutuu lisää kasvihuonekaasupäästöjä."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006250104
(Ydinvoima salakavala CO2-sottaaja)
Lämpöhukan merkitystä täytyy tarkastella sen määrän perusteella, eli kysymys kuuluu: Kuinka suuria ydinvoimalan lämmönhaaskaukset ovat?
Vastaus selviää TVOn yhteiskuntavastuuraportista 2003:
Olkiluodon ydinvoimala tuotti sähköä 7TWh/reaktori/vuosi.
Lämpöä hukattiin 14TWh/reaktori/vuosi."
_____
Viesti on kirjoitettu 1. kerran 15.1.2005. Havaitsin sen poistetuksi 23.4.2014.
Viestin poistoon ei valvojat ole ilmoittaneet mitään syytä, enkä itse voi sitä ymmärtää, joten joudun toistamaan viestin, kunnes valvojat
- kertovat syyn viestin poistoon, tai
- lopettavat viestin perustelemattomat poistot
Tiedoksi @Suomi24 @Aller
Ydinvoimalan lämpöhukka
39
64
Vastaukset
1.5 milj, omakotitalon lämpö mereen!
Vuonna 2003 lämpöä hukattiin mereen TVOn Olkiluodon ydinvoimalassa 28TWh. Tässä linkki lähteeseen (jäi pois avausviestistä):
http://www.tvo.fi/uploads/TVO Yhtkvrap(1).pdf
Hirmuinen määrä lämpöä MEREEN!. Jos sen muuttaa kilowattitunneiksi, saadaan
28TWh = 28 000 GWh = 28 000 000 MWh = 28 000 000 000 kWh
Montako omakotitaloa tuolla haaskatulla lämmöllä lämmittäisi?
Sähkölämmitteisen omakotitalon tyypillinen vuosikulutus lämmitykseen on noin 18 000 kWh. Hukkalämmöllä voitaisiin sen mukaan lämmittää
28 000 000 000 kWh / 18 000 kWh = 1 555 555 omakotitaloa
_____
Viesti on kirjoitettu 1. kerran 15.1.2005 13:08Haaskatun lämmön korvaaminen
Esimerkin luonteisesti voi Helsingin Energian chp-laitosten tuotantoa verrata TVO:n Olkiluodon ydinvoimalan tuotantoon. CHP-laitoksia on 3, yhteinen sähköteho 1278 MW ja kaukolämpöteho 1485 MW. /1/
Oletetaan aluksi kaikkien käyttökertoimeksi 100%.
Sähköä saadaan vuodessa
1278MW*8760h = 11 195 280 MWh 11.2TWh
ja lämpöä 1485MW * 8760h = 13 008 600 MWh = 13TWh
Käyttökertoimella 80% tulisi
- sähköä 9TWh (3TWh/laitos)
- lämpöä 10.5TWh (3.5TWh/laitos)
Olkiluodon ydinvoimala tuotti seuraavasti: /2/
- sähköä 7TWh/reaktori/vuosi, yhteensä 14TWh
- lämpöä 14TWh/reaktori/vuosi, yhteensä 28TWh, mereen
Montako CHP-laitosta tarvitaan korvaamaan Olkiluodon ydinvoiman hukkaama lämpö?
Jaetaan hukattu lämpö keskimääräisellä CHP-laitoksen lämmöntuotannolla:
28TWh/3.5TWh = 8
Ydinvoimalan hukkaaman lämmön korvaamiseen tarvitaan siis 8 CHP-laitosta.
Näillä 8 CHP-laitoksella saataisiin samalla sähköä 3TWh*8 = 24 TWH
Kerrataan tuotokset:
- Ydinvoimala sähköä 14TWh, lämpöä 28TWh mereen. Lämpö tuotettava jollain.
- 8 CHP-laitosta sähköä 24TWh, lämpöä 28TWh. Ydinvoimalan hukkalämpö korvattu.
Huomatkaa: tämä oli esimerkkilaskelma ydinvoiman sähköntuotannon lämpöhukan korvaamisesta, ei ydinvoimalan korvaamisesta!
/1/ http://www.suomeneurooppaliike.fi/eurometri/3eurometri2001/EUROME11.PDF
/2/ http://www.tvo.fi/uploads/TVO%20Yhtkvrap(1).pdf
_____
Viesti on kirjoitettu 1. kerran 15.1.2005 15:52- Netstux
Usko nyt Stuxnet, nämä ovat sinulle liian vaikeita asioita, tulee vain tuollaisia älyllisiä kuperkeikkoja, kun et hallitse kokonaisuuksia.
Jotain faktaa sekaan. Suomessa tuotetaan käytännöllisesti kaikki kaukolämpö sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Energian käyttöprofiili on kuitenkin sellainen että sähköä käytetään suhteessa enemmän ja siksi tarvitaan erillisiä sähköntuotantolaitoksia. Ja yksi tyyppi on ns. lauhdelaitokset jotka toimivat esim. ydinvoimalla tai hiilivoimalla. Niissä syntyy väistämättä hukkalämpöä jota ei voi hyödyntää. Suomen ydinvoimalaitoksissa hukkalämpö menee noin 40 asteisena vetenä mereen. Ja vaikkapa Saksan kivihiililaitoksista se menee ilmaan. Olisi tietysti hyvä jos hukkalämpökin voitaisiin hyödyntää mutta siihen ei ole paljon taloudellisesti kannattavia keinoja. Hukkalämmöstä huolimatta ydinsähkön kustannus on vain noin neljännes tuulisähkön kustannuksesta (tuulivoimalassa ei synny hukkalämpöä). Netstux kirjoitti:
Usko nyt Stuxnet, nämä ovat sinulle liian vaikeita asioita, tulee vain tuollaisia älyllisiä kuperkeikkoja, kun et hallitse kokonaisuuksia.
Jotain faktaa sekaan. Suomessa tuotetaan käytännöllisesti kaikki kaukolämpö sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Energian käyttöprofiili on kuitenkin sellainen että sähköä käytetään suhteessa enemmän ja siksi tarvitaan erillisiä sähköntuotantolaitoksia. Ja yksi tyyppi on ns. lauhdelaitokset jotka toimivat esim. ydinvoimalla tai hiilivoimalla. Niissä syntyy väistämättä hukkalämpöä jota ei voi hyödyntää. Suomen ydinvoimalaitoksissa hukkalämpö menee noin 40 asteisena vetenä mereen. Ja vaikkapa Saksan kivihiililaitoksista se menee ilmaan. Olisi tietysti hyvä jos hukkalämpökin voitaisiin hyödyntää mutta siihen ei ole paljon taloudellisesti kannattavia keinoja. Hukkalämmöstä huolimatta ydinsähkön kustannus on vain noin neljännes tuulisähkön kustannuksesta (tuulivoimalassa ei synny hukkalämpöä).Satun tietämään Suomessa 4 suurta lauhdevoimalaa, jotka poistamalla saataisiin tilaa ympäristöystävällisimmille CHP-laitoksille. Ymmärrät varmaan, että luonnolle/ympäristölle ei ole tärkeää kustannukset, vaan ilman, veden ja maaperän puhtaus - niinkuin meille kaikille.
- bhltyylpö
stuxnet kirjoitti:
Satun tietämään Suomessa 4 suurta lauhdevoimalaa, jotka poistamalla saataisiin tilaa ympäristöystävällisimmille CHP-laitoksille. Ymmärrät varmaan, että luonnolle/ympäristölle ei ole tärkeää kustannukset, vaan ilman, veden ja maaperän puhtaus - niinkuin meille kaikille.
Ymmärtänet, että meille ihmisille on tärkeää myös kustannukset. Siitä osoituksena uuden hallituksen ensimmäisiä päätöksiä on sikakalliin tuulivoimatuen rajoittaminen.
- höytysuhte
Tuulivomalat hukkaavat lähes 100 %:ia läpivirtaavasta tuulesta. Tuuli pitää ottaa talteen eikä päästää läpi, jotta hyötysuhde nousee.
- hukkalämpö
Miksi ja kenelle ydinvoimalan tai muunkaan energiantuotannon hukkalämpö pitäisi korvata ?
Autolla ajaessakin suurin osa polttoaineen energiasta menee hukkalämmöksi. Minulta ainakaan ei ole kukaan tullut vaatimaan autolla ajon synnyttämän hukkalämmön korvaamista.
Ydinvoimaloiden jäähdytysvesi palaa mereen noin 10-12 astetta lämmenneenä. Suomen ydinvoimaloissa on harvinaista, että jäähdytysveden paluulämpötila nousee yli 30 asteeseen. Yli 40 asteeseen ei koskaan.- Kaavat.jo.unohtanut
Niinpä. Melko hankalaa tuolla 12 -asteisella vedellä on asuntoja lämmittää. Johonkin maaperän lämmitykseen se soveltuisikin. Ja jos lämpöpumppuihin sovelletaan, niin helpommin siitä vedestä se lämpö saadaan kuin ympäristön ilmasta talviaikaan. Vaan olisiko silloinkin parempi ottaa se lämmitysenergia turpiinin väliottohöyrystä? Nyt laskutaitoiset asialle! Huomioikaa samalla myös turpiinin mitoitukseen tehtävät muutokset ja niitten vaikutus kokonaishyötysuhteeseen silloin kun sitä väliottoa käytetään ja silloin kun ei käytetä. Alan miehet, laskekaa ja julkaiskaa tulokset!
- Netstux
Loviisa kolmosen kohdallahan suunniteltiin noin tehtävän ja siirtää kuuma vesi sitten pääkaupunkiseudun kaukolämmöksi. Tuo on sen verran iso muutos että Loviisan laitoksella sitä ei ole kannattanut toteuttaa sitä pelkästään Loviisan kaupunkia varten vaikka etäisyys vain 10 km mutta toisaalta kaukolämmön käyttö vähäistä. Sama tilanne Raumalla.
- helpponakkiseon
Hukatulle lämmölle olisi löytynyt oikeaakin käyttöä, mutta kun sitä ei tehty, piti saada lämpöä muualta, vaikka öljystä. silloin hukattu mutta tarpeellinen lämpö korvattiin öljyä polttamalla.
- K.Late
Ydinvoiman käyttäminen kaukolämmoksi ei ole erityisesti mikään etu. Se ei mitenkään poista sitä, että kaksi kolmasosaa lämmöntuotosta menee kuitenkin harakoille. Kaukolämpöliittymä olisi tehtävä kuuman veden puolelta, ennen turbiineja, jolloin se söisi samassa suhteessa sähkötehoa.
Ei siis olisi kyse mistään erityisen kannattavasta ratkaisusta. Etenkin kun koko hommalle olisi tullut kustannuksina Loviisasta Helsinkiin vedettävä putki ja muu tekniikka, vuoden 2008 rahassa noin kaksi miljardia euroa. Samalla olisi luovuttu hyvin toimivasta valmiista tekniikasta, joka sekin on maksanut aika paljon. Helsinki sanoi heti njet.- Netstux
Ydinvoimalalla jota käytetään myös kaukolämmön tuotantoon päästään liki 60 % hyötysuhteeseen eri varsin huomattavaan tehokkuuden lisäykseen. Helsinki on luopumassa tuosta hyvin toimivasta tekniikasta ainakin Hanasaaren osalta joten päästötön kaukolämpö Loviisasta saattaa tulla uudelleen harkintaan.
- WihreäWalhe
Late: "Ydinvoiman käyttäminen kaukolämmoksi ei ole erityisesti mikään etu. Se ei mitenkään poista sitä, että kaksi kolmasosaa lämmöntuotosta menee kuitenkin harakoille."
Laten väite ei pidä paikkaansa. Kombiydinvoimalan kokonaishyötysuhde olisi noin 60%. Eli merkittävästi suurempi kuin pelkästään sähköä tuottavassa ydinvoimalassa (hyötysuhde noin 35%). - K.Late
Laitas jotakin tietoa sellaisesta, kuin kombiydinvoimala. Tässä puhuttiin perinteisestä ydinvoimalasta, jossa kaukolämmön ostava osakas joutuu maksamaan suhteessa menetettyyn sähkötehoon.
- xmrkkdlööor
jotain tietoa sellaisesta
http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=2553 - K.Late
No joo, noita asioita puitiin täällä hyvinkin tarkasti, kun Loviisa ehdotti Helsingille ydinkaukolämpöä. Kaukolämpö siirretään aina yli sata-asteisena vetenä, joka palaa takaisinkin lähes sata-asteisena. Loviisa kolmosen tapauksessa se olisi tarkoittanut kaukolämmön liityntää turbiinin ensiöpuolelle, jossa vesi on noin 160-asteista. Tässä tapauksessa energia olisi siis otettu sähkätehoa vähentämällä ja alle 40 asteinen jäähdytysvesi olisi edelleenkin mennyt mereen, kalojen kotien lämmitykseen.
Kannattaisi esittää jotakin muuta "kombiydinvoimalaksi". Toki siihen voisi sisältyä merivesipiirin lämmön talteenotto, mutta johtuen tajuttoman isosta vesimäärästä(60 000 litraa sekunnissa), silloinkaan ei ydinvoimalan "hyötysuhde" merkittävästi kasvaisi. Tähän hommaan pitäisi suunnitella kokonaan uusi voimala, mutta onko niitä koskaan suunniteltu?- Netstux
" Kaukolämpö siirretään aina yli sata-asteisena vetenä, joka palaa takaisinkin lähes sata-asteisena."
Kannattaisi Laten tarkistaa tietojaan taasen, ainakin tuon paluuveden lämpötilan osalta. Eihän tuossa olisi mitään järkeä että palautetaan lähes sata-asteista vettä. Netistäkin löytyy: "Asiakkailta tuotantolaitoksiin palaavan veden lämpötila vaihtelee 40–60 ºC välillä." Eli jos on liki 100 km putki, eiköhän se paalaava vesi ole aika viileätä.
Tuota hyötysudetta jo käsiteltiin. Kivihiili- tai maakaasu-CPH-laitoksissa päästään korkeampiin lämpötiloihin ja parempaan kokonaishyötysuhteeseen kuin ydinvoimalaitoksissa mutta kyllähän ydinvoimalaitoksessakin hyötysuhde nousee 60 % pintaan.
- K.Late
"Tuota hyötysudetta jo käsiteltiin. Kivihiili- tai maakaasu-CPH-laitoksissa päästään korkeampiin lämpötiloihin ja parempaan kokonaishyötysuhteeseen kuin ydinvoimalaitoksissa mutta kyllähän ydinvoimalaitoksessakin hyötysuhde nousee 60 % pintaan."
Selitäs kuinka se tapahtuu? Mistä kaukolämpövesi mielestäsi otetaan ulos? Kuinka hyödynnetään merivesijäähdytksen häviöt?
No joo, paluuvesi on toki sen lämpöistä, mitä kuormitus vaatii. Helsingissä se on tyypillisesti vielä kuumaa, mutta 100 kilometrin putki lisäisi häviöitä kyllä merkittävästi. Sillähän ei ole teknisesti suurtakaan merkitystä, kuinka kuumaa paluuvesi on, kunhan häviöt ovat riittävän pienet. - tlföökljäss
Kombiydinvoimala Loviisaan (Loviisa-3 kaukolämpöä Helsingin seudulle)) olisi
todellinen viherteko.
http://www.ydinreaktioita.fi/energiapolitiikka/ydinvoimalan-lampo-talteen
" Hukkalämmön hyödyntäminen tietenkin parantaa ydinvoimalan hyötysuhdetta. Tiede-lehdessä vuonna 2008 professori Riitta Kyrki-Rajamäki arvioi, että yhteistuotannossa ydinvoimalan hyötysuhde nousisi lähes 60 prosenttiin.
Neljännen sukupolven reaktoreissa olisi mahdollista päästä yli 70% hyötysuhteeseen, kun höyryn lämpötilaa voidaan nostaa nykyisestä 300 celsius-asteesta jopa 800 asteeseen."- K.Late
Ei nuo vakuuttelut juurikaan auta, jos ei kerrota, miten tuo teknisesti toteutetaan. Vai onko niin, että ydinvoima-ala pelaa pelkillä pilvilinnoilla ja on jo pitkään tyytynyt vain vakuuttelemaan, että kaikki on kunnossa.
Aina kaikkiin vakuutteluihin lisätään uusia ydinvoimalasukupolvia, joista on käytännössä vain animaatioita tai kaaviokuvia. Tämä alkaa vähitellen väsyttämään, eikä ainakaan rahoitusala saa tästä suurtakaan kipinää.
- bkjrelöökj
Jotenkin sitä uskoo professori Kyrki-Rajamäkeä ennemmin kuin Laten pälätystä.
Nykyisillä ydinvoimaloilla päästään kombikäytössä noin 60% kokonaishyötysuhteeen.
Seuraavan polven reaktoreilla päästään vielä korkempaan hyötysuhteesseen. - K.Late
No laitappas niitä professorin skenaarioita esille. Minä puhun tässä koko ajan reaalimaailmasta ja olemassa olevista tekniikoista. Jos jotakin animaatioita ona jo olemassa, niin se ei meitä pelasta.
Näyttää siltä, että ydivoima-ala perustuu pilvilinnojen kuvaamiselle. Tulevaisuuden tekniikat esitellään ikäänkuin olemassaolevina pelastuksina. Koettakaa nyt edes vähän yrittää, ja tuoda jotakin konkreettista esiin.
Joten pliis, edes jotakin konkreettista esiin, eikös juu?- NuclearCPH
Voisit itsekin kaivaa netistä. Käytännössä höyry kaukolämpöä varten otetaan korkea- ja matalapaineturbiinien välistä. Luonnollisesti hyötysuhde paranee, eihän sitä muuten kannattaisi tehdä. Toteutettu esim. Sveitsissä, sekä kaukolämpö- että prosessihöyryratkaisuja http://www.oecd-nea.org/ndd/workshops/nucogen/presentations/5_Schmidiger_Experience-Operating-Nuclear-Swi.pdf
- Cogeneration
Late jaksaa pälättää, mutta ei jaksa itse etsiä lisää tietoa kombivoimaloista.
Tässä Latelle ja muille luettavaksi perusasioita sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannosta.
Energialähteenä voi olla myös ydinvoimala, kuten wikin artikkelissakin todetaan.
https://en.wikipedia.org/wiki/Cogeneration - K.Late
Jaahas, vastuu siirtyi tässäkin kuuntelijalle. Kyllä minä tiedän, että on mahdollista ottaa kuumaa vettä ulos ennen turbiinia ja samassa suhtessa vähentää sähkötehoa. Hyötysuhde näennäisesti paranee, sähkön tuotannon oalta se heikkenee, mutta lämpötehon osalta paraneminen yli 60% edellyttäisi, että yli puolet puolet turbiinin tehosta, eli kokonaislämpötehosta, menetettäisiin. Missä muualla tuo 60-65% esiintyy, kuin erään nimimerkillä kirjoittavan henkilön lobbauksessa?
Ydinvoimaloita yleensä perustellaan sähköntarpeella. Tuo kaukolämpöehdotus oli käsittääkseni vain mainoskikka, jolla yritettiin lisätä ydinvoiman yleistä hyväksyttävyyttä. Kukaan ei esittänyt mitään konkreettisista, mutta hommalle pantiin varmuuden vuoksi niin iso hintalappu, että Helsingin oli helppo vastata siihen kieltävästi.- Netstux
Et tainnut viitsiä lukea koko juttua. Siinä kerrotaan että ydinvoimalaitoksen tapauksessa, jos tuotetaan lähdössä 130 asteista kaukolämpöä, 7 MW termistä vähentää 1 MW sähköistä energiaa. Kun sähkö- ja lämpöteho suhtautuvat tuotannossa 1:3, seuraa tuosta ilman muuta hyötysuhteen paraneminen.
- TämäSelkis
JospaLlatellekin järjen valo syttyisi tässä asiassa yksinkertaisen esimerkin kautta:
Siis, olipa kerran ydinreaktori, joka tuottaa 3000 MW teholla 300-asteista vettä.
Jos kaikkituossa ydinreaktorissa kiertävässä vedessä hyödynnettävissä oleva lämpöenergia käytetään sähköntuotantoon saadaan sähköä 1000 MW teholla ja hukkalämpöä 2000 MW teholla.
Jos ydinvoimalsta tuleva 300-asteinen vesi jäähdytetäänkin 150-asteiseksi, sähköteho putoaa puoleen eli on 500 MW. Sen jälkeen tuo 150-asteiseksi jäähdytetty vesi ohjataan kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpöä saadaan silloin 1500 MW teholla. (Ydinvoimalasta tulevan 300-asteisen veden kokonaislämpöteho on 3000 MW, 150-asteisen veden puolet siitä eli 1500 MW).
Yhteiskäytössä saadaan hyödynnettyä 500 1500 = 2000 MW teho eli ydinreaktorin kokonaishyötysuhde olisi noin 66% eikä noin 33%, kuten on pelkässä sähköntuotannossa.
Todellinen kokonaishyötysuhde jäisi noin 60 prosenttiin, muun muassa kaukolämmön siirtohäviöiden vuoksi.
- K.Late
"7 MW termistä vähentää 1 MW sähköistä energiaa."
Jos pysytään vielä energioiden nollasummapelissä, eikä oteta huomioon prosessihäviöitä, niin tuossa yllämainitussa esimerkissä päästäisiin yllättäen yli 100%:n hyötysuhteeseen.
Realistisesti on kuitenkin meidänkin laskettava: jos kokonaislämpöteho on 3000 MW, ja siitä otetaan väliulosotolla 100MW kaukolämpöön, turbiinin työksi ja meriveden mukanana siirtyväksi lämpöhäviöksi jää yhteesä 2900MW. Sveitsiläisssä voimaloissa on näköjään etukäteen miettitty lämmönkeräys "merivesipiiristä", joka ehkei näyttele suurta osaa.
Miten on mahdollista, että aidossa kombivoimalassa saadaan hyötysuhdetta nostettua vain noin 20% vaikka siellä otetaan palamiskaasujen lämpötila talteen? - Hywääyötä
Seuraava menee yli K. Laten ymmärryksen, mutta muille tiedoksi:
http://www.elforsk.se/Rapporter/?rid=11_53_
summary:
The study shows favourable results for heat generation from a potential future
nuclear power plant. The plant can generate between 7-10 times more heat
than what is lost in electricity, which gives a gross total efficiency of around
66 % compared to approximately 38 % for a normal plant.Pitääkö asuntojen lämmityksenkin välttämättä aiheuttaa ydinkakkaa omien jälkeläistemme riesaksi? Sellainen toiminta on kaukana kestävästä kehityksestä, eikä ole vaikea arvata millaiseen maailmaan kestävä kehitys johtaa.
Kysyinpähän vaan, kun asia miettyttää minua kovasti. Jatkakaa.- Netstux
Niin, poltetaan fossiilisia jolloin ilmasto lämpenee. Ei tarvitse lämmittää asuntoja.
- K.Late
"The plant can generate between 7-10 times more heat
than what is lost in electricity, which gives a gross total efficiency of around
66 % compared to approximately 38 % for a normal plant."
Joo. Menee yli ymmärryksen. Jos väittämänne, että sähköteho suhtautuu lämpötehoon yhden suhde kolmeen, niin tässä suhde lämpötehoon on yhden suhde kymmeneen. Eli olisi suorastaan järjetöntä tuottaa ydinvoimalalla sähköä, koska uraania polttamalla saadaan enemmän kaukolämpötehoa, kuin uraanin palaessa syntyy lämpötehoa ylipäätänsä. Vai mikä tässä mättää?- Netstux
Tuo ei ole ihan suoraviivaista sillä vaihtoehtoina on tuottaa sähköä matalapaineturbiinissasuhteellisen matalalämpötilaisesta ja -paineisella höyryllä tai käyttää sama kaukolämmön tuotantoon. Joka tapauksessa hyvin viritetyissä konventionaalissa CPH-laitoksissa päästään tyypillisesti 75 % hyötysuhteisiin (sähkö 30 %, lämpö 45 %). Nykyisissä ydinvoimalaitoksissa höyryn paineet ja lämpötilat ovat alemmat joten hyötysuhde jää alemmas.
- K.Late
Olen niin monesti törmännyt ydinvoimaan liittyviin pilvilinnoihin, että jään tässä todellakin skeptiseksi. Aikoinaan mm Fortumin Pöyryltä tilaama tutkimus ei lupaillut läheskään samoja hyötysuhteita, vaikka yllättävän ongelmattomaksi se näki Loviisan tuottaman kaukolämmön Helsinkiin. Fortum teki sellaisen koplauksen, että Helsingin olisi käytännössä ostettava puolet ydinvoimalasta.
Sadan kilometrin putki tieyäisi merkittäviä häviöitä 200 kilometrin matkalla. Kesäaikaan häviöt pysyisivät saman suuruisina, vaikk itse kaukolämpöä ei tarvittaisikaan, silloin kulutus olisi lähinnä häviöitä. Ongelmatilanteen varalle olisi jätettävä nykyinen kaukolämpötekniikka valmiuteen ja 80 vuoden aikana olisi rakennettava uutta varavoimaa.
Ymmärrän kyllä, että ydinvoima halutaan koplata ja saada näyttämään välttämättömältä myös muualla, kuin sähköntuotanossa- vihreä pelastusenergia. Mutta 3000 MW lämpövoimalaitoksena se olisi järjettömän kallis ja vaatisi järjettömän määrän ehkä hiileen perustuvaa varavoimaa. Kyllä se taru alkaa olla lopussa jo sähkönkin tuotannossa. - K.Late
CPH-laitoksissa päästään tyypillisesti 75 % hyötysuhteisiin (sähkö 30 %, lämpö 45 %).
Tässä siis lämmöntuotanolle annat vain 45%:n hyötysuhteen. Ydinvoimalan kohdalla se oletettiin 100%:ksi ja siksi laskettiin vain sähkövoiman menetyksen osuutta. Mikäs tässä taas mättää?- Netstux
Tuossa viite-energiana on se lämpöenergia mikä reaktorissa kehitetään ja voidaan kai ilmaista turbiineille tulevan höyryn entalpiana. siitä saadaan talteen nuo prosenttiosuudet sähkö- ja lämpöenergiaa.
- K.Late
No hyvä, osittain lauhdutetun höyryn tuottaminen väliotosta kaukolämmöksi toimii siis noin 50%:n hyötysuhteella. Eli jos Helsinki tarvitsee 1000MW kaukolämpötehoa, siihen tarvitaan 2000MW ydinvoimalan kokonaislämpötehosta. Eli noin puolet isosta ydinvoimalasta. Jos lämmön/sähköntuotannon suhde yhden suhde kolmeen, niin lopputulemanana päätyisimme noin 45%:n hyötysuhteeseen.
20% ero laskelmissa pitäisi jotenkin selittää. Siis miksi 2000 MW:n välitotto turbiinista vähentäisi sähkötehoa vain 200MW?- Netstux
Jos höyryn lämpötila on kp-turbiinissa pudonnut vaikkapa 150 asteeseen ja painekin aika alas, on potentiaali sähkön tuottamiseen aika pieni mutta kaukolämmön tuotantoon se on priimaa kamaa.
- Maallikko7
Eikös ole niin, että pelkästään sähkön tuotannossa ydinvoimalan hyötysuhde on noin 35%, mutta pelkästään kaukolämmön tuotannossa hyötysuhde olisi liki 100%?
Siis mitä mitä pienempi sähköntuotannon osuus, sitä parempi kokonaishyötysuhde. Maallikkokin ymmärtää, että jossain 150 asteessa tai hieman sen alle höyrystä saadaan hyötyenergiaa 7-10-kertaa enemmän kaukolämpönä kuin sähkönä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 692247
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1012073- 781678
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en411500- 781496
- 101387
- 311354
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?521258Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.621190Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?281179