Ruotsin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja: Suomen ja Ruotsin tulisi sopia puolustusliitosta
Suomen ja Ruotsin pitäisi edetä vielä syvemmälle yhteistyössään ja uskaltaa sopia puolustusliiton solmimisesta. Nykyinen muotoilu puolustusyhteistyön syventämisestä on epäselvä ja asettaa Ruotsin ikävään välitilaan. Näin katsoo Ruotsin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Allan Widman.
"Kuvailemme itseämme rauhan aikana liittoutumattomiksi. Samalla sanomme, että meillä on optio yhteistyöhön myös rauhanajan ulkopuolella. Ajaudumme tällöin tilanteeseen, jossa liittoutumattomuutemme ei yhtäältä ole uskottavaa ja toisaalta emme ole valmiita tekemään yhteistyöstä konkreettista pohjoismaisessa kontekstissa tai Naton kanssa", oppositiossa istuvaa kansanpuoluetta edustava Widman sanoi maanantaina Almedalenin politiikkaviikolla Gotlannin Visbyssä.
Suomi ja Ruotsi linjasivat helmikuussa, että maat rakentavat valmiuden tehdä yhteistyötä myös kriisiaikana, jos näin poliittisesti joskus päätetään. Tavoitteeksi ei kuitenkaan asetettu puolustusliittoa, eikä sellaisen mahdollisuutta ole toistaiseksi aiottu erikseen selvittää.
Widmanin mielestä pohjoismaisen yhteistyön arvo on nykyisellään hyvin rajallinen ja siksi tarvittaisiin vielä nykyistä konkreettisempia linjauksia. Optiota kriisiajan toiminnasta on hänen mielestään todellisuudessa vaikea hyödyntää, jos yhteistyössä ei uskalleta mennä loppuun saakka.
"Poliittiselta taholta pitää osoittaa avoimesti ja virallisesti, että tavoitteenamme on yhteistyö, jolla todella on operatiivista vaikutusta. Ja silloin vaaditaan enemmän, kuin nämä suttuiset muotoilut", myös sotilasliitto Naton jäsenyyttä kannattava Widman sanoi.
Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on yksi näkyvistä teemoista Almedalenin politiikkaviikolla, joka käynnistyi Visbyssä sunnuntaina.
Pohjoismaiden ministerineuvoston keskustelutilaisuudessa maanantaina Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä kommentoi myös Ruotsin puolustusministeri, sosiaalidemokraatteja edustava Peter Hultqvist.
Hän ei ole valmis puhumaan puolustusliitosta, kuten ei ole ollut aiemminkaan. Hultqvist korosti, että puolustusyhteistyön syventämisessä on oltava kyse prosessista, jossa yhteistyötä syvennetään askeleittain.
"Sitten katsotaan, miten pitkälle olemme valmiita menemään. Kyse on myös toistemme luottamuksen voittamisesta. Luontainen suhtautumistapa on nykyinen, jossa ei juosta todellisten tapahtumien edelle."
Hultqvist korosti, että Ruotsi ja Suomi valmistelevat jo nyt hyvin konkreettista yhteistyötä, kuten yhteisiä merivoimien osastoja ja suojattuja viestiyhteyksiä.
Suomelle ja Ruotsille kaavaillaan myös mahdollisuutta käyttää toisen maan tukikohtia. Lähiaikoina puolustusministeriöt aloittavat virkamiesvaihdon.
"Minun mielestäni tässä on kyse käsikosketeltavista kysymyksistä, joiden läpiviemiseen tarvitaan nyt vain poliittista tahtoa."
Hän korosti, että keskustelussa tulisi keskittyä siihen, miten yhteistyö voi luoda vakautta alueella. Ei vain siihen, miten toimitaan pahimmassa tapauksessa.
"Tässä on kyse siitä, että pyrimme välttämään kriisit ja konfliktit."
Myös puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) oli kutsuttu osallistumaan keskusteluun. Viime viikon lopulla avioitunut Niinistö jätti kuitenkin Almedalenin-matkan väliin. Suomea keskustelussa edusti suurlähettiläs Jarmo Viinanen, joka korosti puolustusyhteistyön laajaa kannatusta Suomessa.
Suomen ja Ruotsin pitäisi edetä vielä syvemmälle yhteistyössään ja uskaltaa sopia puolustusliiton solmimisesta. Nykyinen muotoilu puolustusyhteistyön syventämisestä on epäselvä ja asettaa Ruotsin ikävään välitilaan. Näin katsoo Ruotsin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Allan Widman.
"Kuvailemme itseämme rauhan aikana liittoutumattomiksi. Samalla sanomme, että meillä on optio yhteistyöhön myös rauhanajan ulkopuolella. Ajaudumme tällöin tilanteeseen, jossa liittoutumattomuutemme ei yhtäältä ole uskottavaa ja toisaalta emme ole valmiita tekemään yhteistyöstä konkreettista pohjoismaisessa kontekstissa tai Naton kanssa", oppositiossa istuvaa kansanpuoluetta edustava Widman sanoi maanantaina Almedalenin politiikkaviikolla Gotlannin Visbyssä.
Suomi ja Ruotsi linjasivat helmikuussa, että maat rakentavat valmiuden tehdä yhteistyötä myös kriisiaikana, jos näin poliittisesti joskus päätetään. Tavoitteeksi ei kuitenkaan asetettu puolustusliittoa, eikä sellaisen mahdollisuutta ole toistaiseksi aiottu erikseen selvittää.
Widmanin mielestä pohjoismaisen yhteistyön arvo on nykyisellään hyvin rajallinen ja siksi tarvittaisiin vielä nykyistä konkreettisempia linjauksia. Optiota kriisiajan toiminnasta on hänen mielestään todellisuudessa vaikea hyödyntää, jos yhteistyössä ei uskalleta mennä loppuun saakka.
"Poliittiselta taholta pitää osoittaa avoimesti ja virallisesti, että tavoitteenamme on yhteistyö, jolla todella on operatiivista vaikutusta. Ja silloin vaaditaan enemmän, kuin nämä suttuiset muotoilut", myös sotilasliitto Naton jäsenyyttä kannattava Widman sanoi.
Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on yksi näkyvistä teemoista Almedalenin politiikkaviikolla, joka käynnistyi Visbyssä sunnuntaina.
Pohjoismaiden ministerineuvoston keskustelutilaisuudessa maanantaina Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä kommentoi myös Ruotsin puolustusministeri, sosiaalidemokraatteja edustava Peter Hultqvist.
Hän ei ole valmis puhumaan puolustusliitosta, kuten ei ole ollut aiemminkaan. Hultqvist korosti, että puolustusyhteistyön syventämisessä on oltava kyse prosessista, jossa yhteistyötä syvennetään askeleittain.
"Sitten katsotaan, miten pitkälle olemme valmiita menemään. Kyse on myös toistemme luottamuksen voittamisesta. Luontainen suhtautumistapa on nykyinen, jossa ei juosta todellisten tapahtumien edelle."
Hultqvist korosti, että Ruotsi ja Suomi valmistelevat jo nyt hyvin konkreettista yhteistyötä, kuten yhteisiä merivoimien osastoja ja suojattuja viestiyhteyksiä.
Suomelle ja Ruotsille kaavaillaan myös mahdollisuutta käyttää toisen maan tukikohtia. Lähiaikoina puolustusministeriöt aloittavat virkamiesvaihdon.
"Minun mielestäni tässä on kyse käsikosketeltavista kysymyksistä, joiden läpiviemiseen tarvitaan nyt vain poliittista tahtoa."
Hän korosti, että keskustelussa tulisi keskittyä siihen, miten yhteistyö voi luoda vakautta alueella. Ei vain siihen, miten toimitaan pahimmassa tapauksessa.
"Tässä on kyse siitä, että pyrimme välttämään kriisit ja konfliktit."
Myös puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) oli kutsuttu osallistumaan keskusteluun. Viime viikon lopulla avioitunut Niinistö jätti kuitenkin Almedalenin-matkan väliin. Suomea keskustelussa edusti suurlähettiläs Jarmo Viinanen, joka korosti puolustusyhteistyön laajaa kannatusta Suomessa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
itä trollit on raivona tästä Rotsalaisten ehdotuksesta.
Yhteinen puolustus on hyvä asia.
Pohjoismainen yhteistyö on hyvä alku mutta sitä pitää tiivistää ja vahvistaa kunnolla.
Ruotsin puolustusvoimien komentaja Sverker Göranson sanoo venäläisten sotilaskoneiden käyttäneen omasuojaheitteitä ruotsalaiskoneita vastaan Itämerellä, kertoo ruotsalaislehti Expressen.
Suomen ja Ruotsin pitäisi edetä vielä syvemmälle yhteistyössään ja uskaltaa sopia puolustusliiton solmimisesta. Nykyinen muotoilu puolustusyhteistyön syventämisestä on epäselvä ja asettaa Ruotsin ikävään välitilaan. Näin katsoo Ruotsin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Allan Widman.
Natoon
on pitkä matka sotilasliittoon. Se ei ole kummankaan maan agendalla,
Yhteistyötä tulee tiivistää kunnolla