Onneksi päästiin demareista
Nyt ammattiyhdistysten ja niiden isopalkkaisten johtajien kimppuun murtamaan vanhat työelämän esteet.
Nyt ammattiyhdistysten ja niiden isopalkkaisten johtajien kimppuun murtamaan vanhat työelämän esteet.
Ihmisille työtä! Työtä kyllä olisi
seuraava_askel
21161
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Mitä Sipilä salailee? Veronkiertoa?
Jos sotket kuulokojeeseesi? Jotenkin kuvottelet, että veronkierto on kuulokojeessa, kun ääni kiertää.
Teistä tollukoista ei tiedä.
Koitatko pitää salassa kuulokojeen käyttösi. Onko arka paikka.
Veronkierto kuulokojeessa.
Kerro työttömille missä sitä työtä on.
Jumala on olemassa ja kaiken lisäksi demari.
Työtä on jokapaikka täynnänsä.
Kun vain olisi tekijöitä. Osa työntekijöistä painaa niska limassa, kun ei tahdo ennättää työtänsä tehdä, kun uutta jo tulee.
Sitten nämä lusmuilijat, jotka ei viitsi työhön.
Sanovat vain mukamas että kun olisi työtä.
Pankkoelätti ei omien sanojen mukaan ole koskaan tehnyt työtä.
Jotenkin haiskahtaa, että olet ollut jo kauan poissa työelämästä.
"Työtä on jokapaikka täynnänsä."
Kerro työttömille missä sitä työtä on, kun niin hyvin "tiedät".
"Kun vain olisi tekijöitä."
Tekijöitä olisi vaikka kuinka paljon, jos vain joku huolisi töihin, mutta kaikki eivät halustaan ja taidoistaan huolimatta saa työtä. On myöskin työnantajia, jotka hakutilanteessa vaativat liikoja, vaikka työ olisi pelkkää mutterin pyöritystä.
"Osa työntekijöistä painaa niska limassa, kun ei tahdo ennättää työtänsä tehdä, kun uutta jo tulee."
Osa painaa niska limassa, kun pomo niin vaatii. Lisäapua ei palkata, sillä pomon mielestä yksi henkilö suoriutuu helposti kolmen ihmisen töistä ja kiireistä.
Ethän vain Arhinmäki ole ?
"älkää tehkö työtä, saatte saman sossustakin"
"olkaa ottavinanne työtä, sanokaa sitten että palkka liian pieni"
Hyi, työstä jo puhekkin, pani mahan kuralle, sanoi Mannekin.
Onkos sinne työpaikalle haettu lisää työntekijöitä, vai yritetäänkö ihmisille ilmaiseksi teettää töitä.
Ruotsin pääministeri Stefan Löfven (SDP) painotti pitämässään puheessaan, että Ruotsissa ollaan huolestuneita 400 000 työttömästä, joista osalta puuttuu sopiva koulutus vapaana oleviin työpaikkoihin. Siksi Ruotsi aikookin satsata koulutukseen niin aikuisten uudelleenkoulutukseen kuin lasten heti peruskoulusta alkaen. Tärkeänä pidettiin, että koulujen ja päiväkotien ryhmiä pienennetään, kun tuloksena aikaisemmasta säästämisestä ja leikkaamisesta on ollut vain huonoja oppimistuloksia ja vajavaista koulutusta tulevaisuuteen. On todettu olleen suuri virhe säästää koulutuksesta kymmeniä vuosia ja nyt tulokset ovat nähtävissä. Myös opettajien palkkoja nostetaan, että satsauksessa saadaan paras mahdollinen tulos. (ruotsikielisille opettajille aukeaa varmasti paljon työpaikkoja Ruotsissa)
Lisäksi panostetaan yrityksiin ja avataan vientiponnisteluita ruotsalaisille tuotteille. Myös yritysten investointointeja tuetaan kaikella tapaa, että työpaikkoja saadaan lisää ja Ruotsin kilpailukyky säilyy.
Ruotsi panostaa nyt voimakkaasti asuntorakentamiseen, joka sekin lisää oleellisesti työllisyyttä ja yleistä hyvinvointia.
Mitä tekee Suomi: säästää koulutuksesta kasvattamalla luokkakokoja ja päiväkodeissa ryhmäkokoja, vähentää korkeakoulurahoitusta, vähättelee viennin vaikutusta kilpailukykyyn ja leikkaa yritystuista, eikä panosta asuntorakentamiseen.
Ruotsissa pääministeri haluaa hyvät välit ammattiliittojen kanssa ja painottaa, että yhteistyö neuvottelemalla ja sopimalla on tärkeää. (Suomessa Sipilä uhkailemalla haluaa jotain käsittämätöntä yhteiskuntasopimusta)
Kumpikohan tässä on laatinut talouden ja kilpailukyvyn ylläpitämiseksi paremmin strategian hallitukselleen, demareiden Löfven vai kepun Sipilä. Muutama vuosi ja nähdään mentiinkö kepujohtoisena "metsään".
Pitäiskö Sipilän vaan ottaa mallia Ruotsista...Ruotsissa kaikki puhaltaa yhteen hiileen ruotsalaisina, Suomessa on luokkajako, taistelu ja ilkeämielisyys vallalla, joten eipä siitä mitään hyvää synnykkään.
Meillä ministerit lähtevät nyt lomailemaan...Kreikka ykkösagendana.
Koulutusmäärärahoista säästäminen ja koulutukseen panostaminen eivät ole ristiriidassa keskenään. Olennaista on koulutuksen sisältö ja teho sekä reagointi jo ennalta vanhojen ammattien kuolemisiin ja uusien syntyyn.
Nykypäivään ei sovi 1980-luvulla ideoitu nuorten ammattikoulutuksien venyttäminen keinotekoisesti vuodella tai kahdella. Suuria säästöjä syntyy, kun nämä vajaatehoiset opintoputket pätkäistään lyhyemmiksi ja sen sijaan panostetaan työikäisten täydennyskoulutukseen ja työikäisten valmentamiseen ammatinvaihtoon jo siinä vaiheessa, kun ovat töissä, eikä vasta sitten, kun näiltä on mennyt ammatti alta ja olleet 500 päivää työttöminä.
"Ruotsissa pääministeri haluaa hyvät välit ammattiliittojen kanssa ja painottaa, että yhteistyö neuvottelemalla ja sopimalla on tärkeää. "
-Pääministeri siellä tuli juuri ammattiliitosta.
Sehän hänen syömähampaansa.
Ruotsin ja Suomen ay-johtajien tietämys ei ole samalla tasolla.
Kalle Isokallio kiitteli äskettäin Jälkiviisaissa Ruotsissa jo kymmeniä vuosia sitten tehtyä päätöstä, että pääluottamusmiehet pääsevät mukaan yhtiöiden hallituksiin. Tämä on hänen mukaansa ollut Ruotsin kansantalouden kannalta äärettömän järkevä päätös, koska se on kouluttanut sikäläisen ammattiyhdistysjohdon ymmärtämään liiketoiminnan perusteet.
http://areena.yle.fi/1-2862258?autoplay=true
Isokallion kommentti noin 4 minuutin kohdalla.
Sori, nappasin väärän linkin. Tässä oikea eli Jälkiviisaat 26.6.2015.
http://areena.yle.fi/1-2886177
Ei kannata
Ammatillinen koulutus uudistettiin vuosina 1982–88. Koulutuksen rakenteeseen ja opetussuunnitelmaan tehtiin muutoksia, jotka saatiin kirjattua lakiin vuonna 1987.
Lakiuudistus avasi mahdollisuuden siirtyä kouluasteelta opistoasteelle ja sitä kautta myös korkeakouluopintoihin. Vuosina 1987–88 valtioneuvosto linjasi ammatillisen koulutuksen tehtäväksi perus-, täydennys- ja jatkokoulutuksen, johon sisältyi muun muassa työnantajien ja työntekijäjärjestöjen avustuksella henkilöstökoulutus.
Koulutuksen laajentaminen on jatkuvasti lisännyt koulutuksen mahdollisuuksia. Peruskoulun jälkeisen toisen asteen koulutuksen opiskelupaikka on periaatteessa ja yhä selvemmin myös käytännössä turvattu koko ikäluokalle. Lisäksi toisen asteen ammattillisen koulutuksen tasoa ja kilpailukykyä on pyritty nostamaan lukioon nähden.
Vuoteen 2001 mennessä kaikki toisen asteen koulutus muuttui kolmivuotiseksi, kun aikasemmin oli mahdollisuus käydä ammatillinen koulutus kahdessa vuodessa (siis palataan taaksepäin vuoteen 2001)
Teknologiateollisuus ry kertoo, että alan alihankinnan näkymät ovat kohentuneet. Alan etujärjestön kesäkuun kyselyssä kolmannes teknologia-alan päähankkijoista raportoi kasvua alihankintatilauksissaan, mikä oli aiempaa enemmän.
Hieman yli kolmasosa alihankkijoista ja viidesosa päähankkijoista kertoo työvoimapulasta. Pulaa on esimerkiksi levyseppähitsaajista.
Ne, jotka ovat suorittaneet opinnot kunnolla, saavat töitä. Useammallekin metallissa olisi töitä, kertoo keväällä valmistunut. Armeijan harmaat kutsuvat kesällä monia vastavalmistuneita eri puolilla maata.
Opiskelun pituus ei liene ongelma vaan motivaatio opiskella valitsemaansa ammattia. Tämä kolmevuotinen uudistus antaa mahdollisuuden jatko-opintoihin ammattikorkeakoulussa tai korkeakoulussa ja nyt se ollaan poistamassa (vai jääkö se edelleen voimaan). Toki koulutusta täytyy nykyaikaistaa, mutta ei se saa viedä mahdollisuutta korkeamman asteen koulutukselta niiltä, joilla on motivaatio parempaan.
Kolmivuotiset opinnot eivät valmenna jatko-opintoihin ammattikorkeakoulussa kaksivuotisia paremmin, jos opintojen sisältö ei ole muuttunut. Ei ole kuulemma muuttunut muuten kuin että koulupäivät ovat lyhentyneet.
Päivänselvää on, että nykyaikaiseen toisen asteen koulutukseen on sisällyttävä mahdollisuus jatko-opintoihin, mutta myös joustavaan ammatinvaihtoon. Lähtökohdaksi on otettava opintoputkien sijasta elinikäinen oppiminen.
Miten hoitaisit NAIRU työttömyyden, sitähän tässä jarjestelmässä pitää olla? Avaaja ei vaikuta kovinkaan älykkäältä.
Älykäs tai ei, mutta työtä kyllä olisi.
Sekö älykkyyttä, kun lusmuillaan työttömänä.
Miksei, demujen silmin.
Pitää vain hellitellä ohjaksia, että saa ihmiset tehdä työtä.
Ei se nyt niin haittaa vaikka ei joka tunnilta niin huippupalkka tulekkaan.
Itse olen tähän tottunut. Sitten, kun taas oikein pelittää, rahaakin tulee.
Jää vain monet työt tekemättä, kun liikaa kiristetään.
Taas kesä, ja monelle olisi esim. marjanpoiminta, joka kylläkin verotonta. "jos viitsii". Jos ei muuta osaa ja viitsi.
huom! vain esimerkki sadoista muista malleista.
VArmaan nyt palstan demut nostaa karvojaan. Mutta niin se vain on, ei hiiri makaavan kissan suuhun juokse.
Jos työnteko sallitaan, sehän vähentää Ay mafiaa.
Et sitten ymmärtänyt NAIRU työttömyttä, Suomen NAIRU työttömyysprosenttina on ollut jo parikymmentä vuottaa yli 8 prosenttia, se on tarkoituksellista työttömyyttä:
"NAIRU konsepti määritteli uudelleen käsitteen "täystyöllisyys" tarkoittamaan NAIRU tasoista työttömyyttä, aikaisemmin käsitteellä oli tarkoitettu että avoimia työpaikkoja olisi vähintään yhtä paljon kuin työttömiä työnhakijoita[...]
Nykyään viranomaiset laskevat erilaisia arvioita NAIRU konseptille ja työttömyyden uhatessa laskea liian alhaiseksi he rupavat hillitsemään talouskasvua työttömyyden kasvattamiseksi. Tällaisella talouspolitiikalla ei enää saavuteta niin alhaisia työttömyysasteita kuin oli mahdollista vielä saavuttaa ennen NAIRU konseptin tuloa suosioon."
https://fi.wikipedia.org/wiki/NAIRU
"Taas kesä, ja monelle olisi esim. marjanpoiminta, joka kylläkin verotonta. "jos viitsii". "
Tuo on nyt jo sen verran vanha juttu ja moneen kertaan näilläkin palstoilla selitetty. Verotontahan marjanpoiminta on, mutta työtön voi menettää työttömyyskorvauksensa jos niitä myytäväksi asti aikoo poimia.