Suomi tulee pystyvänä ja vaikeuksistaan aina selviytyvänä valtiona menestymään kansakuntien joukossa selvästi keskivertoa paremmin, kun kansakunta muistaa ponnistaa kestävältä suomalaiselta pohjalta. Pienenä kansana on keskityttävä olennaisiin asioihin, kuten työn tekemiseen ja kehittämiseen, laadukkaaseen koulutukseen, meille tärkeiden merkittävien kielten osaamiseen, EU:ssa keskeisesti työskentelyyn sekä päättäväiseen kansallisen edun varjelemiseen. Ajankohtaisena onkin taas noussut esiin itsenäisyyden turvaamisen varmistaminen kaikissa oloissa. Meillä ei ole missään tapauksessa varaa hukata kouluvuosien aikana aikaa toisen pienen pohjoisen kielen opiskeluun. Se aika täytyy käyttää tehokkaammin englannin lisäksi vähintään toisen suuren eurooppalaisen kielen ja kulttuurin opiskeluun. Meillä on suuri kielivaje saksan, ranskan, espanjan ja kiinan, japanin osaamisessa. Emme onnistu maassamme tuotettujen hyödykkeiden viennissä, jollemme osaa enemmän mainittuja kieliä. Pakkoruotsi näivettää merkittävästi Suomea ja koteloi ihmisiä toimimaan vain täällä Pohjolan raukoilla rajoilla. Sen on loputtava!
Eräitä Suomen menestymisen edellytyksiä
dengliderin
11<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Pakkoruotsituksesta ja koko keinotekoisesta kaksikielisyydestämme hyötyy vain Ruotsi. Suomelle siitä on haittaa.
Suomi lahjoittaa Ruotsille miljardiluokan summan vuosittain pelaamalla sen pussiin kielipolitiikallamme. Lisäksi svekopäättäkjät ottavat Ruotsin edun huomioon muillakin politiikan alueilla.
Hyvä tiivistelmä kapulaksi pakkoruotsittajien kitaan.
Taas joku fenno aloittaa viestinsä ylevilla sanoilla ("kestävältä suomalaiseltä pohjalta" -mitäköhän tämäkin taas tarkoittaa, anna mun kaikki kestää...) ja vetää kuin vetääkin aasinsillan pakkoruotsiin väittäen, että maamme suurimpia ongelmia on pakkoruotsi koska SEN takia emme opi kieliä. Me kieliä osaavat emme mene tähän halpaan: pakkoruotsi ei ole estänyt yhdenkään ihmisen mahdollisuuksia opiskella kieliä - niihin on taivas rajana. Pakkoruotsi on tässä suhteessa kirjoittajan päässä oleva blokki, joka on saanut aivan suhteettoman merkityksen. Kouluissa on sitä paitsi edelleen suuri kiinnostus ruotsin kieltä kohtaan: 50% kirjoitti ruotsin, vaikka mitään pakkoa ei ollut (- miten muuten selität tämän?)! Tällaiset viestit, joissa koko Suomi yritetään vetää samalle linjalle ja lietsoa täysin typerää ja turhaa vihaa kieliä kohtaan - kun vihaa jotain kieltä, vihaa todellisuudessa kaikkia kieliä, koska kieli ei ole koskaa syyllinen mihinkään!
P.S. Kun/jos pakkoruotsi poistetaan, niin meillähän on sitten yhtäkkiä lukematon määrä kiinan, espanjan ym. kielten osaajia - mietipä vähän, visiosi on täysin epärealistinen!
Joka vuosi yhä harvempi on kirjoittanut vapaaehtoisen ruotsin. Sama trendi tulee jatkumaan, lyötäiskö vaikka riittävän suuri veto. Jos olisit koulussa kyennyt opiskelemaan ja kirjoittamaan pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian/biologian tietäisit kuinka alhaalla se taivaanrajasi lisäkielten opiskeluun on. Näistä monista kielistä höpöttävistä svekoista kukaan ei varmaan ole em linjalla ylioppilaaksi kirjoittanut, joten suhtautuminen niiden höpötyksiin on: puheillanne ei ole arvoa. Kielityypit/humanistit eivät tätä maata vie ratkaisevasti eteenpäin, vaan sen tekevät uusia tuotteita ja menetelmiä yms kehittelevät pitkän matematiikan linjan tyypit noin karrikoidusti kerrottuna. Pakkoruotsi vie yhden meille erittäin tärkeän suuren kielen opiskelumahdollisuuden. SE ON FACTA!
Kappas vaan, kun ennen (20, 30, 40 v....) opiskeltiin sujuvasti sekä pitkä matikka että kielet, ilman ongelmia. Että missäköhän mahtaa olla vika? Taas syytetään pakkoruotsia omasta laiskuudesta. Me kauan sitten kirjoittaneet ja ruotsia osaavat suomenkieliset emme vain oikein jaksa ymmärtää teitä valitusvirsissänne ja ongelmien keksimisissänne.
Ja maailma tarvitsee ehdottomasti kielia osaavia humanisteja. Tankeroenglantia vääntävä "insinööri" ei välttämättä vie tätä maailmaa yhtään sen enempää eteenpäin.
Mitä muuta opiskelit muka kuin pitkän matikan? Missä fysiikka, kemia, biologia, saksa, ranska.....? Tietenkin joku harva superlahjakas voi opetella vaikka mitä, mutta nyt puhutaan laajemmasta joukosta, jolla vasta on merkitystä puhuttaessa kansakunnan henkisestä ja koulutuksellisesta potentiaalista. Muuten, uskon vierasta tankerokieltä puhuvaan tekniseen osaajaan monin verroin enemmän kuin kielineroon, jolla ei ole mitään painavaa ja kehittävää sanottavaa. Small talk on vain pientä puhetta, so what? Mitä taas kappas_vaan ymmärrykseen tulee sille minä en voi mitään. Toiset ymmärtävät ja käsittävät ja hahmottavat asioiden tärkeysjärjestyksiä, toiset taas eivät.
Ai, väität siis, että esim. opettjien työ ei ole merkityksellistä, koska he sattuvat valmistumaan hum. tdk:sta ja ovat usein kielitaitoisia. Kaikki Suomen lapset käyvät koulua, joten opettajilla on valtava merkitys (ja myös valta) tässä yhteiskunnassa. Sen rinnalla joku yksittäinen kielitaidoton "insinööri" (- lainausmerkit, koska en väheksy insinöörejä) on hyttynen.
Arvostan opettajia valtavasti! Heidän ammattinsa on kaikkein tärkeimpiä. Aloituksesani vaan kärjistin asioita, sen myönnän. Halusin vain korostaa niiden ihmisten työtä ja koulutusta, jotka tekevät nykyisen elintasomme mahdolliseksi eli niiden, jotka luovat vientiin kelpaavia hyödykkeitä ja niiden, jotka pystyvät myymään niitä globaaleille markkinoille. Kun viennistä saamme paljon tuloja, on meillä mahdollisuus kouluttaa vaikka humanisti mietiskelijöitä pilvin pimein (kärjistys, paha vika).
Ei saisi olla niitä kielitaidottomia insinöörejä lainkaan. Englannin lisäksi pitäisi vääntyä saksa tai ranska tai espanja etc. Juuri sitä tarkoitan pakkoruotsin poistamista vaatiessani. Toki osa opiskelisi varmaan ruotsiakin.
Insinööri jos kuka tarvitsee hyvän kielitaidon.
Mutta se ryhmä, joka eniten on minua ihmetyttänyt, on poliitikot. Hehän pyrkivät aina vain korkeammalle hierarkiassa, mutta monella (- nimiä mainitsematta) kielten opiskelu on jäänyt hyvin vähälle. En ymmärrä, miten joku voi suunnitella poliittista uraa ja samalla laiminlyödä kielten jatkuvan opiskelun. Senhän pitäisi olla perusjuttu poliittisella uralla.
Siitä olen samaa mieltä. Johtuuko se osittain siitä, että politiikkaan on päässyt puolueissa kasvamalla, ainakin aikaisemmin ilman suurempaa opiskelua. Vai pyrkiikö politiikkaan henkilöitä, jotka eivät ole oikein vihreää oksaa muualla yhteiskunnassa löytäneet. Ainakaan muualla kyntensä näyttäneitä on valitettavan vähän. Eiköhän se tilanne ole muuttumassa. Poliittisten liturgioiden toistelijoita ja puolueen napin painajia ei todellakaan enää tarvittaisi eduskunnassa tai kunnanvaltuustoissa.