Tartuin metalliseen kahvaan joka pistelee sormissani. Ulkona on lumikerreos, kevät oli silti tulossa. Hymyillen painoin kahvan alas ja astuin sisään taloon. Lämpö täytti heti koko kehoni sisään astuessani. Riisuin korkevartiset kenkäni ja asettelin ne nätisti muiden kenkieni joukkoon. Avasin takkini vetoketjun ja riisuin tummansinisen villakangastakkini. Ripustin sen naulakkoon muiden takkien viereen. Kävelin keittiöön lennokkain askelin. Olin onnellinen, olin aina onnellinen. Asetin suodatinpussin kahvinkeittimeen ja aloin katselemaan kuinka kahvi tippui ensin pisaroissa, ja sitten yhtenä vanana pannun pohjalle. Kaadoin kahvin valkoiseen, posiiliseen kahvimukiin ja istuin samettiselle tuolille. Vein kahvimukin huulilleni ja tunsin lämpimän kahvin suussani.
Kävelin portaita ylös kohti omaa huonettani. Halusin leikkiä sinun kanssa. Halusin tuntea lämpimän turkkisi poskeani vasten. Halusin painaa huuleni valkoista karvaasi vasten. Avasin huoneeni oven hiljaa, etten säikäyttäisi sinua. Nukuit terraariossasi rauhallisena. Avasin terraariosi oven hiljaa ja kuiskasin kuinka paljon rakastin sinua. Henkäisin huolestuneena. Et reagoinut. Kosketin sinua hiljaa. Kylmyys. Olit jääkylmä. Nostin sinut syliini ja silloin tajusin. Kaikki ei ollut hyvin, sinä olit lähtenyt luoltani. Istuin lattialle sinä sylissäni ja kuumat kyyneleet vierivät poskeani pitkin, kastellen sinun turkkisi. Tämä ei voi olla mahdollista, mietin silloin, mutta se oli mahdollista. Liian mahdollista, liian myöhäistä kertoa viimeisen kerran rakastavani sinua. Olin epäonnistunut, et koskaan saanut kuulla minun sanovan, että rakastan sinua.
<3 ~~~Watashi no saiai~~~<3
Istun itkien haudallasi. Miksi sinun piti lähteä? Mikset voinut jäädä ? Teinkö jotain väärin? Anna anteeksi...Pieni enkelini, rakkaani.
Kirjoittelin tässä novellin kun mietin jo kauan sen kirjoittamista. Ja tämä siis tosiaan kertoo edesmenneestä gerbiilistäni, Nöpöstä. Vaikka novelli antaakin luulla toisin niin gerbiililläni oli kaverikin ja kaveri on vielä elossa ja hyvässä voinissa. Rip. Nöpö 3v
Rakkaan gerbiilini muistoksi {novelli}
Muistoksi
2
92
Vastaukset
- Gerbu
Harmillisia tollaset jutut, mutta onneksi kamulla ei ole mitää siellä pikku terraariossa. Mutta varmasti suuri menetys sulle ja kamulle. Jatka seikkailuasi gerbusi kanssa ja et varmastikkaan ole tehnyt mitään väärin Nöpöä kohtaan. Otan osaa gerbusi menetykseen by: Gerbun omistaja
- kiitän
Kiitos paljon kommentista :3 juu nämä gerbuherrat eivät tosiaan olleet ensimmäiset lemmikkini joten osasin hoitaa asiallisesti :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin kaikkeen sinä ihastuit hänessä
Mikä oli se asia mikä vei jalat altasi? ❤️ Oliko jotain erityistä tilannetta vai tunne? Kenties monen sattuman summa? Ai908436Persut: haluamme lisää veroja!
Lisää lisää veroja huutaa persukuoro. Veroila Suomi nousuun! "Uusi matkailuvero eli matkailijamaksu peritään esimerki424738Nainen kokki autossa kammottavan kuoleman sähköauto-Teslan syttyessä tuleen.
https://www.is.fi/autot/art-2000011652873.html Näin vaarallisia sähköautopalot voivat olla.414401Jos samassa autossa istuu romani, somali ja venäläinen, kuka ajaa?
Arvioiden mukaan romanit lähtivät noin 1000-luvulla liikkeelle pohjois-Intiasta. Nyt 1000 vuotta myöhemmin he ovat levit452615Numero josta kaivattusi tulee mieleen
Onko jokin numero joka yhdistää teidät jotenkin? Älä laita puhelinnumeroa.991490- 401296
Tämmönen höpsö
Höpönassu mä olen. En mikään erikoinen…hölötän välillä ihan levottomia. Tykkäisit varmasti jos olisin siellä sun vieress441246Heräsin taas sinä mielessä
Miten voi haluta toista näin paljon? 😳 Kyllä meillä on muutenkin hyvä yhteys. Ehkä se tekee myös tästä niin voimakkaan?641152Jorman paluu sodasta Lieksaan oli katkera
Jorma Karhunen astui Lieksan asemalle. Aurinko paistoi, mutta Jorman maailma oli sumuinen. Takana oli se helvetti, jota391150Kannattaa toimia yleisesti ottaen
Ajoissa. Vaikka miten paljon haluan ja tunnen, olen löytänyt nyt elämääni jotain uutta ja se todennäköisesti edistyy, jo1671090