Vanhoja valokuvia Hyvinkäänkylä ja lähialueet?

Moni on puhunut samaa. Paikkakunnan historiasta on muistitietoja ja dokumentteja, mutta niitä ei saada muiden tietoon. Torillakin näitä asioita kuulee, mutta sinne ne jäävät ja ajan myötä hautauvat tietäjien mukana. Puuttuu organisaatio, yhdistys, kerho ym. joka kokoisi tiedot tallennettavaksi. Eläkeläiset ehtisivät ja jaksaisivat päivisin kokoontua määräajoin ja joku osaava tallentaisi nykyvälineillä.

Alue on muuttunut melkoisesti

Missä kohtaa oli Mattilan torppa.

Veikkarin halki kulkevan vanhan tien päässä vanhan kolmostien ja Kytäjäntien välissä.

paljainjaloin kirjoitti:

Veikkarin halki kulkevan vanhan tien päässä vanhan kolmostien ja Kytäjäntien välissä.

Ei näy olevan kartoissa tuossa kohdin muuta kuin Kotamäki vuosien 1960 ja 1974 kartoissa. Vuoden 1938 kyseinen kohta on tyhjänä. 1900 luvun alkuvuosiin asti kyseinen tie oli peltotienä Nikkilän kartanosta Helletorppaan. Vuoden 1974 karttaan on tulleet ensimmäiset rakennukset Veikkariin.

HannuHankutti kirjoitti:

Ei näy olevan kartoissa tuossa kohdin muuta kuin Kotamäki vuosien 1960 ja 1974 kartoissa. Vuoden 1938 kyseinen kohta on tyhjänä. 1900 luvun alkuvuosiin asti kyseinen tie oli peltotienä Nikkilän kartanosta Helletorppaan. Vuoden 1974 karttaan on tulleet ensimmäiset rakennukset Veikkariin.

Lue lisää

HannuHankutin luulisi tietävän, sillä Mattilan torpasta ei ollut pitkääkään matkaa Hankutin torppaan. Mattila tosin oli Nikkilän ja Hankutti Kytäjän torppa, eli toinen sijaitsi Hyvinkäällä, toinen Kytäjärvellä. Oiva Mattilan antaman tiedon mukaan Mattilan torpan tarina päättyi v. 1908. Hän kertoo myös torpan tarkaksi sijainniksi Urojärven etelänokasta kilometrin verran suoraan itään.

paljainjaloin kirjoitti:

HannuHankutin luulisi tietävän, sillä Mattilan torpasta ei ollut pitkääkään matkaa Hankutin torppaan. Mattila tosin oli Nikkilän ja Hankutti Kytäjän torppa, eli toinen sijaitsi Hyvinkäällä, toinen Kytäjärvellä. Oiva Mattilan antaman tiedon mukaan Mattilan torpan tarina päättyi v. 1908. Hän kertoo myös torpan tarkaksi sijainniksi Urojärven etelänokasta kilometrin verran suoraan itään.

Lue lisää

Silloin sen sijainti ei olisi vanhan kolmostien ja Kytäjäntien välissä!!!!!!!! Miksi annoit harhauttavaa viestiä?

paljainjaloin kirjoitti:

HannuHankutin luulisi tietävän, sillä Mattilan torpasta ei ollut pitkääkään matkaa Hankutin torppaan. Mattila tosin oli Nikkilän ja Hankutti Kytäjän torppa, eli toinen sijaitsi Hyvinkäällä, toinen Kytäjärvellä. Oiva Mattilan antaman tiedon mukaan Mattilan torpan tarina päättyi v. 1908. Hän kertoo myös torpan tarkaksi sijainniksi Urojärven etelänokasta kilometrin verran suoraan itään.

Lue lisää

Eli Mattilan torppa ilmeisesti näkyy kartassa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1163554 Ojala -nimisen paikan eteläpuolella. Nykyisen Mattilanmäen kohdalla oleva punainen neliö lienee Mattilan torppa. Kartassa näkyisi kulkevan jonkinlainen polku Mattilanmäen tienoilta Vantaan joen yli ja Vatvuorten välistä Veikkarin tienoille. Kartta on 1800 -luvun loppupuolelta.

paljainjaloin kirjoitti:

HannuHankutin luulisi tietävän, sillä Mattilan torpasta ei ollut pitkääkään matkaa Hankutin torppaan. Mattila tosin oli Nikkilän ja Hankutti Kytäjän torppa, eli toinen sijaitsi Hyvinkäällä, toinen Kytäjärvellä. Oiva Mattilan antaman tiedon mukaan Mattilan torpan tarina päättyi v. 1908. Hän kertoo myös torpan tarkaksi sijainniksi Urojärven etelänokasta kilometrin verran suoraan itään.

Lue lisää

Pyörrän sanani.
Hankutti oli kuin olikin Nikkilän ratsutilan torppa, eli kuului Hyvinkääseen kuten Mattilakin. Kylien raja on kaiketi kulkenut Hankutin ja Hopeavuoren välistä.
Hyvinkäällä oli varsin vähän torppia. Eniten niitä oli Nikkilällä, vuoteen 1880 mennessä kuusi, eli Hankutti, Mattila, Mäkelä, Nummenranta, Sillanpää ja Valkamo. Kuka muuten tietää, missä Valkamo sijaitsi? Eikös sekin ollut aika lähellä nykyistä Veikkaria?

paljainjaloin kirjoitti:

Pyörrän sanani.
Hankutti oli kuin olikin Nikkilän ratsutilan torppa, eli kuului Hyvinkääseen kuten Mattilakin. Kylien raja on kaiketi kulkenut Hankutin ja Hopeavuoren välistä.
Hyvinkäällä oli varsin vähän torppia. Eniten niitä oli Nikkilällä, vuoteen 1880 mennessä kuusi, eli Hankutti, Mattila, Mäkelä, Nummenranta, Sillanpää ja Valkamo. Kuka muuten tietää, missä Valkamo sijaitsi? Eikös sekin ollut aika lähellä nykyistä Veikkaria?

Lue lisää

Kylien välinen raja näkyy kartoissa. 50- luvulla oli maastossa rajan mukaisesti vielä kolmiomittaustornit.

paljainjaloin kirjoitti:

Pyörrän sanani.
Hankutti oli kuin olikin Nikkilän ratsutilan torppa, eli kuului Hyvinkääseen kuten Mattilakin. Kylien raja on kaiketi kulkenut Hankutin ja Hopeavuoren välistä.
Hyvinkäällä oli varsin vähän torppia. Eniten niitä oli Nikkilällä, vuoteen 1880 mennessä kuusi, eli Hankutti, Mattila, Mäkelä, Nummenranta, Sillanpää ja Valkamo. Kuka muuten tietää, missä Valkamo sijaitsi? Eikös sekin ollut aika lähellä nykyistä Veikkaria?

Lue lisää

Valkamo oli Puolimatkan alueella Kytäjänkadun varrella.

Rupesin oikein kaivelemaan näitä Hyvinkään torppa-asioita, kun huomasin tietoni hatariksi.
Hyvinkään Sanomissa julkaistiin aikanaan Oiva Mattilan muistelmia vanhasta Hyvinkäästä. Yksi kirjoituksista on nimeltään Nikkilän kartanon Mattilan torpan vaiheita. Siinä kerrotaan Nikkilän torpista ja niiden sijainnista seuraavaa:
"Hyvinkään paikallisiin karttoihin on nimetty Helletorpan mailla oleva Mattilanmäki. Tämän mäen, jonka huippu on 115 metriä merenpinnan yläpuolella, itärinteellä sijaitsi Nikkilän kartanon Mattilan torppa."
"Torpan pihamaalta aukeni näköala edessä oleville pelloille ja niityille. Oikealla näkyivät Hankutin pellot, edessä olivat Isoniityn pellot ja niiden takaa erottautuivat synkkämetsäiset Vatvuoret. Vatvuoresta vasemmalle olivat Kotamäen niittypellot ja niistä vielä vasemmalla, kauempana häämöitti Nummenrannan torppa peltoineen." Arvelen, että Nummenrannan torppa sijaitsi Nummenkärjessä, ja että Torpankatu on saanut sen mukaan nimensä.
"Lähitorppia olivat: Valkama, Hankutti, Ojala ja Sillanpää. Valkaman torppa sijaitsi nykyisen Helletorpan päärakennuksen lähellä, mäen rinteessä. - - Hankutin torpanjäännösten lähistöllä, maantien laidassa on nykyisin postinjättöpaikka 'Hankutti' noin niin kuin muistona entisistä ajoista. - - Uronjärvestä tuli ja tulee vieläkin luonnonoja, puro Hellen peltojen reunaan. Siinä kohosivat maasta matalat Ojalan torpan rakennukset. - - Metsäsaarekkeessa, nykyisten Vakkurin kasvihuoneiden seutuvilla oli nuorin näistä torpista, Sillanpään torppa."
Hankutin torppa on näistä ainoa, jonka tarkan sijainnin muistan ja tiedän: se oli Kytäjäntien varressa, Hyvinkäältä tullessa tien oikealla puolella vähän Hellen navettarakennuksen jälkeen.
Nikkilän torppien lisäksi Hyvinkäällä oli myös Jaakkolan eli Uudenkartanon torppia.

K.T.Krissinmaa kirjoitti:

Valkamo oli Puolimatkan alueella Kytäjänkadun varrella.

Puolimatka on tullut kaupunginosaksi vasta sotien jälkeen. Kytäjänkadun alue kuului joko Nummisiltaan tai Viertolaan. Missä oli raja, sitä 1938 karttakaan ei kerro. Valkamo esiintyy ainakin puhekielessä, mutta oliko Kytäjänkadun alueella torppia, vai oliko kyseessä tilan ( nyk. tontin ) nimi?

Kyseessä oli Nikkilän tilustie "kartanolta" torpalle. Yleinen tie oli muualla.

Muistajassa on tosiaan paljon kuvia vanhasta Hyvinkäästä. Aloittajaa kiinnostavista kohteista - Hyvinkäänkylä, Veikkari, Nummenkärki, Pilvenmäki - niistäkin muutamia.

Tuossa kartassa näkyy vanha kulkutie nykyisen Kuumolankadun tienoilta Vanhanmyllyn alueen läpi noille torpille Helletorpan takaa jatkuen metsän reunassa ehkä Jauholammin läheltä Kytäjän suuntaan. Nykyinen Kytäjäntie rakennettiin paljon myöhemmin. Palataan alkuperäiseen Veikkarin alueeseen ja täydennän niiden tyhjien peltojen lisäksi sotien jälkeen vantaan varrelle rakennettiin 4 taloa tonteilleen ja ne näkyvät vuoden 1960 kartassa.

HannuHankutti kirjoitti:

Tuossa kartassa näkyy vanha kulkutie nykyisen Kuumolankadun tienoilta Vanhanmyllyn alueen läpi noille torpille Helletorpan takaa jatkuen metsän reunassa ehkä Jauholammin läheltä Kytäjän suuntaan. Nykyinen Kytäjäntie rakennettiin paljon myöhemmin. Palataan alkuperäiseen Veikkarin alueeseen ja täydennän niiden tyhjien peltojen lisäksi sotien jälkeen vantaan varrelle rakennettiin 4 taloa tonteilleen ja ne näkyvät vuoden 1960 kartassa.

Lue lisää

Vuoden 1960 kartassa http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/2/2044/204402/204402_1960.JPG näkyy Veikkarin eteläkärkeen, Vantaan varrelle rakennetut talot: Niemelä, Jokela, Jokiranta ja Vantaa. Taloista Jokiranta ja Vantaa taitavat olla vielä jäljellä. Kaksi muuta ovat hävinneet ehkä moottoritien rakentamisen aikaan.

Piipperi kirjoitti:

Vuoden 1960 kartassa http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/2/2044/204402/204402_1960.JPG näkyy Veikkarin eteläkärkeen, Vantaan varrelle rakennetut talot: Niemelä, Jokela, Jokiranta ja Vantaa. Taloista Jokiranta ja Vantaa taitavat olla vielä jäljellä. Kaksi muuta ovat hävinneet ehkä moottoritien rakentamisen aikaan.

Lue lisää

Nyt on toinen noistakin purettu.

Sama virhe on kiinnittänyt minunkin huomiotani. Tervamäen pitkä punainen päärakennus kohosi vielä ehkä kymmenen vuotta sitten tien 130 vieressä Pienviljelysneuvojaopiston/maatalousoppilaitoksen naapurina pienellä mäennyppylällä. Mäen toisella puolella sijaitsi Uudenkartanon/Jaakkolan Järvenpään torppa, jonka paikalla myöhemmin oli Uotilan kauppa. Lähistöllä sijaitsevilla pienilläkin maankohoumilla oli ja on oma nimi: Lapinmäki, Päkkärämäki, Hevosmäki, Järvenpäänmäki, Kivistönmäki. Kivistönmäen puolivälistä lähti opistolta tultaessa vasemmalle tie, joka kulki Santasyrjän ohi ja siitä Hangonradan yli. Vasemmalle jäi Hakalan torppa ja Kaunisnummen tienhaara. Oikealla avautuivat Uudenkartanon, sittemmin Lamminkorven pellot. Jonkin matkan päässä maasto alkoi uudelleen kohota kohti Harjunmäkeä. Olen sijoittanut Harjunmäen mielessäni pikemminkin tien vasemmalle puolelle, mutta kyllä kai oikeanpuolisenkin kumpareen, jolla sikatalouskoeasema, nyttemmin vastaanottokeskus, sijaitsee, voi Harjunmäeksi lukea. Siitä tie jatkuu Kaltevaan ja takaisin Hyvinkäänkylän Alikylään. Jossakin vaiheessa Kaltevantien jatke on saanut nimen Tervamäentie, ja se on jatkanut elämäänsä Tervamäen vastaanottokeskukselle kehitettynä nimenä, joka olisi syytä viipymättä vaihtaa Harjunmäen vastaanottokeskukseksi.

paljainjaloin kirjoitti:

Sama virhe on kiinnittänyt minunkin huomiotani. Tervamäen pitkä punainen päärakennus kohosi vielä ehkä kymmenen vuotta sitten tien 130 vieressä Pienviljelysneuvojaopiston/maatalousoppilaitoksen naapurina pienellä mäennyppylällä. Mäen toisella puolella sijaitsi Uudenkartanon/Jaakkolan Järvenpään torppa, jonka paikalla myöhemmin oli Uotilan kauppa. Lähistöllä sijaitsevilla pienilläkin maankohoumilla oli ja on oma nimi: Lapinmäki, Päkkärämäki, Hevosmäki, Järvenpäänmäki, Kivistönmäki. Kivistönmäen puolivälistä lähti opistolta tultaessa vasemmalle tie, joka kulki Santasyrjän ohi ja siitä Hangonradan yli. Vasemmalle jäi Hakalan torppa ja Kaunisnummen tienhaara. Oikealla avautuivat Uudenkartanon, sittemmin Lamminkorven pellot. Jonkin matkan päässä maasto alkoi uudelleen kohota kohti Harjunmäkeä. Olen sijoittanut Harjunmäen mielessäni pikemminkin tien vasemmalle puolelle, mutta kyllä kai oikeanpuolisenkin kumpareen, jolla sikatalouskoeasema, nyttemmin vastaanottokeskus, sijaitsee, voi Harjunmäeksi lukea. Siitä tie jatkuu Kaltevaan ja takaisin Hyvinkäänkylän Alikylään. Jossakin vaiheessa Kaltevantien jatke on saanut nimen Tervamäentie, ja se on jatkanut elämäänsä Tervamäen vastaanottokeskukselle kehitettynä nimenä, joka olisi syytä viipymättä vaihtaa Harjunmäen vastaanottokeskukseksi.

Lue lisää

Tervamäellä on ollut asutusta kauan, mutta Harjunmäen tienoilla vasta sodan jälkeen kun viereistä Kirvunkylän aluetta asutettiin Karjalan siirtolaisille. Ennen ne olivat Uudenkartanon peltoja ja metsiä. Vain Kaunisnummeen oli tie.

paljainjaloin kirjoitti:

Sama virhe on kiinnittänyt minunkin huomiotani. Tervamäen pitkä punainen päärakennus kohosi vielä ehkä kymmenen vuotta sitten tien 130 vieressä Pienviljelysneuvojaopiston/maatalousoppilaitoksen naapurina pienellä mäennyppylällä. Mäen toisella puolella sijaitsi Uudenkartanon/Jaakkolan Järvenpään torppa, jonka paikalla myöhemmin oli Uotilan kauppa. Lähistöllä sijaitsevilla pienilläkin maankohoumilla oli ja on oma nimi: Lapinmäki, Päkkärämäki, Hevosmäki, Järvenpäänmäki, Kivistönmäki. Kivistönmäen puolivälistä lähti opistolta tultaessa vasemmalle tie, joka kulki Santasyrjän ohi ja siitä Hangonradan yli. Vasemmalle jäi Hakalan torppa ja Kaunisnummen tienhaara. Oikealla avautuivat Uudenkartanon, sittemmin Lamminkorven pellot. Jonkin matkan päässä maasto alkoi uudelleen kohota kohti Harjunmäkeä. Olen sijoittanut Harjunmäen mielessäni pikemminkin tien vasemmalle puolelle, mutta kyllä kai oikeanpuolisenkin kumpareen, jolla sikatalouskoeasema, nyttemmin vastaanottokeskus, sijaitsee, voi Harjunmäeksi lukea. Siitä tie jatkuu Kaltevaan ja takaisin Hyvinkäänkylän Alikylään. Jossakin vaiheessa Kaltevantien jatke on saanut nimen Tervamäentie, ja se on jatkanut elämäänsä Tervamäen vastaanottokeskukselle kehitettynä nimenä, joka olisi syytä viipymättä vaihtaa Harjunmäen vastaanottokeskukseksi.

Lue lisää

Ei mitään Harjumäen vastaanottokeskusta vaan Sika aseman vastaanottokeskus, se on sopiva nimi.

Kiinnosti kirjoitti:

Tervamäellä on ollut asutusta kauan, mutta Harjunmäen tienoilla vasta sodan jälkeen kun viereistä Kirvunkylän aluetta asutettiin Karjalan siirtolaisille. Ennen ne olivat Uudenkartanon peltoja ja metsiä. Vain Kaunisnummeen oli tie.

Lue lisää

Kaunisnummeen oikaistiin yleisesti Hyvinkäänkylästä rataa pitkin, mutta kyllä sinen tie on ollut suunnilleen yhtä kauan kuin torppakin on ollut olemassa. Toisesta suunnasta raivattiin tie Kaltevaan. Mutta entä Rantakulma? Tietääkö joku sen ja sinne vievän tien vaiheista?

Yli 70-vuotiaista ei 73% ole nettiä ja asia julkaistiin josakus kesäaikaan. Eikä kaikilla nuoremmillakaan, joten jokin muu väylä saisi olla. Hyvinkää-seura on ollut näkyvillä kerran vuodessa Myllytilan esittelyjuhlassa, mutta sielläkin vain jokin yhteislaulu oli teemana. Jotenkin on nahkeaa.

Tarkoittanet Kotamäkeä, jonka rakennukset jäivät moottoritien alle.

Kannattaa käydä!

Anteeksi missä on lisätietoa?
Kuten varmaan on jo mainittu, Veikkari on Helletorpan maita ja Helletorppa puolestaan Nikkilän maita. On olemassa tarinakin siitä, kuinka Helletorpan maiden rajoista sovittiin, mutta se on painunut jo unholaan kuten niin monet muutkin asiat.

paljainjaloin kirjoitti:

Anteeksi missä on lisätietoa?
Kuten varmaan on jo mainittu, Veikkari on Helletorpan maita ja Helletorppa puolestaan Nikkilän maita. On olemassa tarinakin siitä, kuinka Helletorpan maiden rajoista sovittiin, mutta se on painunut jo unholaan kuten niin monet muutkin asiat.

Lue lisää

Toisessa ketjussa asiasta kyselty ja siksi tämä ketju nostettu ylös nähtävästi. Ei tarvitse samaa asiaa moneen kertaan.

Seudulle, jolla vaeltelet, muodostettiin 1700-1800-luvun vaihteessa Hyvinkäänkylän maista 3 uudistilaa, Hyyppärä, Mattila ja Vanhamylly. Niiden omistajat olivat todennäköisesti Hyvinkäänkylän kantatalojen omistajien nuorempia poikia. Rajanaapurina oli Kytäjärven kylä, jonka torppia siellä suunnalla oli mm. Hopeavuori. Ne omisti Kytäjän kartano. Niiden aikojen jälkeen maanomistusoloissa on tapahtunut valtavasti muutoksia. Jos nykyiset omistussuhteet kiinnostavat, lienee parasta kääntyä Maanmittauslaitoksen puoleen.

Vieläkö siellä Piilolammin eteläpäässä oli yhden maatilan rakennusten rauniot, vai ovatko jo lahonneet maastoon. 50-luvulla siellä yritti yksi isäntä tehdä viljelyksiä, mutta haaveeksi jäi. Paikkaa kutsuttiin "Piilolammin haaremiksi" paikallisten jutuissa sattuneista syistä.

Maastossa.samoillut kirjoitti:

Vieläkö siellä Piilolammin eteläpäässä oli yhden maatilan rakennusten rauniot, vai ovatko jo lahonneet maastoon. 50-luvulla siellä yritti yksi isäntä tehdä viljelyksiä, mutta haaveeksi jäi. Paikkaa kutsuttiin "Piilolammin haaremiksi" paikallisten jutuissa sattuneista syistä.

Lue lisää

Isäntä nähtävästi kuollut 1966. Tai sitten täyskaima. Värikästä touhua korpitilalla.

Anonyymi kirjoitti:

Isäntä nähtävästi kuollut 1966. Tai sitten täyskaima. Värikästä touhua korpitilalla.

Millaista?

Anonyymi kirjoitti:

Millaista?

Kävin ekaa kertaa Piiliksen eteläpäässä v -68, kävelin sienikassin kanssa Kypärältä päin ilman karttaa, ja ihmettelin kylmilleen jääneitä, lahoavia rakennuksia. Ulkorakennus näytti kanalalta? Siinähän oli kaksi asuinrakennusta.
Niiden, puron varressa olleiden, metsittyneiden viljelysarkojen koosta päätellen tilalla ei ole harjoitettu varsin voimaperäistä viljelyä.

Anonyymi kirjoitti:

Kävin ekaa kertaa Piiliksen eteläpäässä v -68, kävelin sienikassin kanssa Kypärältä päin ilman karttaa, ja ihmettelin kylmilleen jääneitä, lahoavia rakennuksia. Ulkorakennus näytti kanalalta? Siinähän oli kaksi asuinrakennusta.
Niiden, puron varressa olleiden, metsittyneiden viljelysarkojen koosta päätellen tilalla ei ole harjoitettu varsin voimaperäistä viljelyä.

Lue lisää

Vielä -71 tai -72 oli nähtävästi päärakennus pystyssä, ikkunat sisään lyötynä ja vieressä jokin vaja kanaverkolla varustettuna. Ei uskoisi että vuosina -58 -- -62 sinne matkusti fiinisti pukeutuneita daameja bussissa, jossa he erottautuivat muista matkustajista huomattavasti. Silloin yleisesti puhuttiin "Piilolammin haaremista", koska heitä oli useita. Maatilana kyseinen tila ei tuottanut ja touhu oli lyhytaikainen. Sattumalta huomasin viime kesänä Puolimatkan hautausmaalla haudattuna saman nimisen henkilön vuonna 1966 eli rasitus oli käynyt yli voimien. Kaikki lähialueen asukkaat tuolloin tiesivät kyseisestä henkilöstä ja vieraista. Nykyisin aihe on noussut puheissa uudelleen esille.

Ei tullut kuvaa, vaan kirjautumisvaatimuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tullut kuvaa, vaan kirjautumisvaatimuksia.

Kumma juttu.

Kiitos.

Olen nähnyt aiemmin yhden kuvan, jossa sammutellaan 60-luvulla sattunutta tulipaloa. Tuota päötytornia ei siinä kuvassa näkynyt.

Tuo Nikkilän rusthollin päärakennus lienee purettu vasta 70-luvun alussa, samoin kuin muutkin alkuperäisrakennukset tontilla? Sääli Alue olisi nyt kunnostettuna hevostalleineen ja renkitupineen vetovoimatekijä Hyvinkään matkailussa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tullut kuvaa, vaan kirjautumisvaatimuksia.

Siihen hakukenttään:
Hyvinkään mlk(maalaiskunta)
ja tilan nimeen Nikkilä, niin pitäisi ilmestyä sivun oikeaan laitaa kuva talosta ja 20-luvusta eteenpäin olevista omistajista. Myös selvennys tiluksien koosta jne...

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos.

Olen nähnyt aiemmin yhden kuvan, jossa sammutellaan 60-luvulla sattunutta tulipaloa. Tuota päötytornia ei siinä kuvassa näkynyt.

Tuo Nikkilän rusthollin päärakennus lienee purettu vasta 70-luvun alussa, samoin kuin muutkin alkuperäisrakennukset tontilla? Sääli Alue olisi nyt kunnostettuna hevostalleineen ja renkitupineen vetovoimatekijä Hyvinkään matkailussa.

Lue lisää

Aluetta pannaan nyt lihoiksi. Hyväkuntoinen ja tarpeellinen päiväkoti on lakkautettu, lastenkodin rakennuksia tuhotaan seisottamalla niitä kesät talvet luukut auki, paloasema on sekin lakkautettu. Kaikki alkuperäiset rakennukset on hävitetty vuosien saatossa, Kivipylväät muistuttavat vielä entisistä ajoista, tosin niidenkin kivipallot ovat kadonneet.
Onko muuten muistoja Nikkilän puutarhan vaiheista?

Anonyymi kirjoitti:

Aluetta pannaan nyt lihoiksi. Hyväkuntoinen ja tarpeellinen päiväkoti on lakkautettu, lastenkodin rakennuksia tuhotaan seisottamalla niitä kesät talvet luukut auki, paloasema on sekin lakkautettu. Kaikki alkuperäiset rakennukset on hävitetty vuosien saatossa, Kivipylväät muistuttavat vielä entisistä ajoista, tosin niidenkin kivipallot ovat kadonneet.
Onko muuten muistoja Nikkilän puutarhan vaiheista?

Lue lisää

Paloasemaa ei lakkautettu, mutta tilat olivat kaikkea muuta kuin asianmukaiset. Sen takia VPK muutti uusiin tiloihin Kalevankadun varteen.

Anonyymi kirjoitti:

Siihen hakukenttään:
Hyvinkään mlk(maalaiskunta)
ja tilan nimeen Nikkilä, niin pitäisi ilmestyä sivun oikeaan laitaa kuva talosta ja 20-luvusta eteenpäin olevista omistajista. Myös selvennys tiluksien koosta jne...

Lue lisää

Kiitos ohjeistuksesta, nyt linkki avautui. Olenko tulkinnut erästä lukemaani oikein, että sisällissodan aikana Nikkilän ja myös Helletorpan isäntä surmattiin Nummenkärjessä ja on haudattu ns. rautatien rakentajien hautausmaalle. Yhden vihjeen asialle antoi asiat muistava henkilö, joka jo lapsuudessaan kuuli nuo asiat. Myös itsekin niistä kuulin muutama vuosikymmen myöhemmin, mutta en osannut yhdistää nimeä kyseiseen henkilöön.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos ohjeistuksesta, nyt linkki avautui. Olenko tulkinnut erästä lukemaani oikein, että sisällissodan aikana Nikkilän ja myös Helletorpan isäntä surmattiin Nummenkärjessä ja on haudattu ns. rautatien rakentajien hautausmaalle. Yhden vihjeen asialle antoi asiat muistava henkilö, joka jo lapsuudessaan kuuli nuo asiat. Myös itsekin niistä kuulin muutama vuosikymmen myöhemmin, mutta en osannut yhdistää nimeä kyseiseen henkilöön.

Lue lisää

Nikkilän ja/tai Helletorpan isäntien kuolemasta sisällissodassa en ole kuullutkaan. Sen sijaan Nikkilän pehtori Fredrik Thuresson kuoli 1.2.1918 punaisen terrorin uhrina. Nikkilässä asuva Hilda Jakoleff joutui puolestaan valkoisen terrorin uhriksi, ja hänet teloitettiin 28.5.1918.

Anonyymi kirjoitti:

Nikkilän ja/tai Helletorpan isäntien kuolemasta sisällissodassa en ole kuullutkaan. Sen sijaan Nikkilän pehtori Fredrik Thuresson kuoli 1.2.1918 punaisen terrorin uhrina. Nikkilässä asuva Hilda Jakoleff joutui puolestaan valkoisen terrorin uhriksi, ja hänet teloitettiin 28.5.1918.

Lue lisää

Kuka oli Nikkilän / Helletorpan isäntä eli omistaja 1918 ennen sisällissodan alkamista ??

Anonyymi kirjoitti:

Kuka oli Nikkilän / Helletorpan isäntä eli omistaja 1918 ennen sisällissodan alkamista ??

Tämähän käy mielenkiintoiseksi. Nikkilän omistaja saattoi hyvinkin tuolloin olla Karl Hjalmar Vuorio (Bergström), joka tosiaan surmattiin 18.2.1918. Olisi "hauskaa" kuulla lisää tästä tapauksesta, ihan muistitietoa.

Anonyymi kirjoitti:

Tämähän käy mielenkiintoiseksi. Nikkilän omistaja saattoi hyvinkin tuolloin olla Karl Hjalmar Vuorio (Bergström), joka tosiaan surmattiin 18.2.1918. Olisi "hauskaa" kuulla lisää tästä tapauksesta, ihan muistitietoa.

Lue lisää

Kuulin asiasta jo joskus 50- ja 60- luvuilla perimätietona, sekä muutama vuosi sitten eräissä sukujuhlissa iäkkäältä paikallishistoriaa tunvalta henkilöltä. Vain nimi oli puuttuva tekijä. Tekopaikka ja hautapaikka tiedetään. Se punainen mökki purettiin ja rivitaloja rakennettiin Kuumolankadun ja Koivulankadun väliin. Nykyisen Koivulankadun paikalla oli tie Kytäjältä ( Helletorpasta ) nykyiselle Kytäjänkadulle. Kuumolankatua ei silloin ollut. Noilta muutamalta kaamealta kuukaudelta on monta perimätiedon tarinaa, mutta ketään "virallista" tahoa ei Hyvinkään historia kiinnosta. Myöhemmiltäkin vuosilta löytyy asioita joista vaietaan. Mutta kun äijäkööri on koolla niin historiasta kerrotaan suoraan kakistelematta, vähän samaan tyyliin kuin nykyisin asioista joista media ei kerro.

Anonyymi kirjoitti:

Kuulin asiasta jo joskus 50- ja 60- luvuilla perimätietona, sekä muutama vuosi sitten eräissä sukujuhlissa iäkkäältä paikallishistoriaa tunvalta henkilöltä. Vain nimi oli puuttuva tekijä. Tekopaikka ja hautapaikka tiedetään. Se punainen mökki purettiin ja rivitaloja rakennettiin Kuumolankadun ja Koivulankadun väliin. Nykyisen Koivulankadun paikalla oli tie Kytäjältä ( Helletorpasta ) nykyiselle Kytäjänkadulle. Kuumolankatua ei silloin ollut. Noilta muutamalta kaamealta kuukaudelta on monta perimätiedon tarinaa, mutta ketään "virallista" tahoa ei Hyvinkään historia kiinnosta. Myöhemmiltäkin vuosilta löytyy asioita joista vaietaan. Mutta kun äijäkööri on koolla niin historiasta kerrotaan suoraan kakistelematta, vähän samaan tyyliin kuin nykyisin asioista joista media ei kerro.

Lue lisää

Raakaa terroria on tuolloin ollut puolin ja toisin. Vasta Kallion hallitus 30-luvun lopulla sai aikaan normaalit olot ja kunnioitukset.

Anonyymi kirjoitti:

Raakaa terroria on tuolloin ollut puolin ja toisin. Vasta Kallion hallitus 30-luvun lopulla sai aikaan normaalit olot ja kunnioitukset.

Talvisota ja jatkosota yhdistivät kansaa. Normaaleja kunnioituksia on saanut odottaa pitkään. Vasta viime vuonna saatiin vainajien nimet punaisten joukkohaudalle Hyvinkään Puolimatkan hautausmaalle. Muutama vuosikymmen sitten täällä tuhottiin taideteos, joka koostui täällä kaatuneiden punaisten nimillä varustetuista punaisista risteistä.

Anonyymi kirjoitti:

Kuulin asiasta jo joskus 50- ja 60- luvuilla perimätietona, sekä muutama vuosi sitten eräissä sukujuhlissa iäkkäältä paikallishistoriaa tunvalta henkilöltä. Vain nimi oli puuttuva tekijä. Tekopaikka ja hautapaikka tiedetään. Se punainen mökki purettiin ja rivitaloja rakennettiin Kuumolankadun ja Koivulankadun väliin. Nykyisen Koivulankadun paikalla oli tie Kytäjältä ( Helletorpasta ) nykyiselle Kytäjänkadulle. Kuumolankatua ei silloin ollut. Noilta muutamalta kaamealta kuukaudelta on monta perimätiedon tarinaa, mutta ketään "virallista" tahoa ei Hyvinkään historia kiinnosta. Myöhemmiltäkin vuosilta löytyy asioita joista vaietaan. Mutta kun äijäkööri on koolla niin historiasta kerrotaan suoraan kakistelematta, vähän samaan tyyliin kuin nykyisin asioista joista media ei kerro.

Lue lisää

Nikkilä ollut aikoinaan suuri mahtitila, maa-alue puolimatkan hautausmaasta Kytäjän kartanon alueelle asti. Nyt alue enää yksi tontti, jota useampi hamuaa omistukseensa kaupungin ollessa nykyinen omistaja. Jossain vaiheessa sössitty paljon kun noin pieneksi on mennyt.

Anonyymi kirjoitti:

Nikkilä ollut aikoinaan suuri mahtitila, maa-alue puolimatkan hautausmaasta Kytäjän kartanon alueelle asti. Nyt alue enää yksi tontti, jota useampi hamuaa omistukseensa kaupungin ollessa nykyinen omistaja. Jossain vaiheessa sössitty paljon kun noin pieneksi on mennyt.

Lue lisää

Joo, Junnilan mukaan "Nikkilän kruununpuistossa" useita sahoja ja lautatarhoja alueella. Vahvistaa edellisen viestin tiedon.

Anonyymi kirjoitti:

Nikkilä ollut aikoinaan suuri mahtitila, maa-alue puolimatkan hautausmaasta Kytäjän kartanon alueelle asti. Nyt alue enää yksi tontti, jota useampi hamuaa omistukseensa kaupungin ollessa nykyinen omistaja. Jossain vaiheessa sössitty paljon kun noin pieneksi on mennyt.

Lue lisää

Ulla Kiventeen toimittamassa teoksessa Hyvinkäänkylän ja Vehkojan historiaa Leo Salmen silmin (2014) kerrotaan näin: "Nikkilän omisti Viukari niminen isäntä. Talonpito ei oikein onnistunut oliko liikaa velkaa." "Vuodesta 1923 ovat tilaa pitäneet Niilo ja Aino Viukari. Heille tuli myöhemmin konkurssi ja maat osti Helletorpan isäntä Piekkari, piharakennukset osti pirssiautoilija Kauppila."

Anonyymi kirjoitti:

Kuulin asiasta jo joskus 50- ja 60- luvuilla perimätietona, sekä muutama vuosi sitten eräissä sukujuhlissa iäkkäältä paikallishistoriaa tunvalta henkilöltä. Vain nimi oli puuttuva tekijä. Tekopaikka ja hautapaikka tiedetään. Se punainen mökki purettiin ja rivitaloja rakennettiin Kuumolankadun ja Koivulankadun väliin. Nykyisen Koivulankadun paikalla oli tie Kytäjältä ( Helletorpasta ) nykyiselle Kytäjänkadulle. Kuumolankatua ei silloin ollut. Noilta muutamalta kaamealta kuukaudelta on monta perimätiedon tarinaa, mutta ketään "virallista" tahoa ei Hyvinkään historia kiinnosta. Myöhemmiltäkin vuosilta löytyy asioita joista vaietaan. Mutta kun äijäkööri on koolla niin historiasta kerrotaan suoraan kakistelematta, vähän samaan tyyliin kuin nykyisin asioista joista media ei kerro.

Lue lisää

"kuin nykyisin asioista joista media ei kerro" tulee mieleen nykyisen median itsesensuuri. Typerintä toimintaa tulee mieleen ns. afrikan tähti peliin liittyvä hölmöily. Miksei asioista nykyisin voida puhua avoimesti. Paikallisuuteen asia liittyy siten että huoltoaseman kahviossa ainakin puhutaan suoraan näistä asioista. Vanhemmilta ihmisilta kuulin vuosikymmeniä sitten kuinka hurjaa oli touhu 1930-luvun vuosina puolin ja toisin.