Lyhennetään ensin työaikaa 25%, jolloin tarvitaan 25%:ia enemmän työntekijöitä. Jos tulee työvoimapula, niin pidennetään työaikaa, jos taas täystyöllisyyttä ei vieläkään saavuteta, niin lyhennetään työaikaa edelleen.
Näin toimien työvoiman tarve ja tarjonta saavuttavat jossain vaiheessa tasapainon ja valtion sosiaalimenot laskevat, jolloin verotustakin voidaan keventää. Kevyempi verotus lisää ostovoimaa ja työvoiman tarvetta, jolloin työaikaa voidaan jälleen pidentää, jotta kaikki työt saadaan tehdyksi.
Näin toimien työvoiman tarve ja tarjonta saavuttavat jossain vaiheessa tasapainon ja valtion sosiaalimenot laskevat, jolloin verotustakin voidaan keventää. Kevyempi verotus lisää ostovoimaa ja työvoiman tarvetta, jolloin työaikaa voidaan jälleen pidentää, jotta kaikki työt saadaan tehdyksi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Onhan tuosta jo jonkinlaista käytännön kokemustakin. Nimittäin kun 1960-luvun loppupuolella siirryttiin kuusipäiväisestä viisipäiväiseen työviikkoon, Suomen talous ja tuottavuus ei suinkaan romahtanut, vaan kaikki jatkui suurin piirtein ennallaan. Elintaso nousi ja työttömyysluvut paranivat vuoden 1974 öljykriisiin asti. Heti kohta työajan lyhennyksen jälkeen ennustettiin, että joskus vuosituhannen vaihteessa siirrymme automaation ansiosta nelipäiväiseen työviikkoon.
En kuitenkaan kannata kaavamaista, tietyn mittaista työajan lyhennystä kaikille aloille. Joillekin sopii paremmin työajan jousto muun muassa vuodenkierron mukaan. Esimerkiksi potkukelkka- ja lumikolatehtailla voitaisiin tehdä ennen talvisesonkia pitkää päivää ja ennen kesähelteitä lyhyttä. Näin selvittäisiin kohtuullisilla varastointikustannuksilla.
Olemassaolevaa työtä on olemassa laskettavissa oleva määrä, kuten myös työmarkkinoilla käytettävissä olevaa työvoimaa. Kyseisillä tiedoilla on helppo laskea tarvittava työpanos per työntekijä.
Mihin tarvitaan työvoimareserviä? Sehän on turha kuluerä.
Olen samaa mieltä. Ei tehtävän työn määrä heittele kuin suhdannevaihtelujen vaikutuksen verran. Käsitys että ihmiset ostaisivat aina vain enemmän ja enemmän tavaroita ja palveluja, kunhan saavat lisää rahaa, on vanhanaikainen. Ei vain uudesta ideologisesta ajattelusta johtuen, vaan myös käytännön syistä.
Tavaranhankinta Suomessa alkoi hiipua 1990-luvulla, kun kodeissa alkoi olla käytännössä kaikki ne kodinkoneet, jotka niistä yleensä puuttuivat vielä 1960-luvun alussa (pesukone, jääkaappi, pakastin, pesukone, astianpesukone, sähköhella, kahvinkeitin, mikroaaltouuni, televisio jne). Toki nuo on pariin, kolmeenkin kertaan uusittu, mutta uusiminen pitää kulutuksen tason vain ennallaan. Toisin oli silloin 40-50 vuotta sitten, kun kaikki tavara hankittiin lähes kerralla.
Palvelujen kysyntää vähentää itsepalveluun siirtyminen. Ennen tarvittiin valtava asiakaspalvelijoiden armeija virastoissa ja pankeissa. Nykyään asiakkaat tekevät heidän työnsä itse internetissä. Muutaman vuoden päästä kaupoissakaan ei tarvita kassaneitejä, koska asiakkaat pannaan itse laskuttamaan ostoksensa.
"Käsitys että ihmiset ostaisivat aina vain enemmän ja enemmän tavaroita ja palveluja, kunhan saavat lisää rahaa, on vanhanaikainen."
Onhan se hieman noinkin. Kenellä on liikaa rahaa sijoittaa ne yleensä johonkin, tai sitten säilyttää rahojaan pankkitilillä.
Markkinataloudessa on kuitenkin ehdot ja säännöt. Ostovoiman heiketessä jopa yksi ruokakauppaketju on alkanut 'halpuuttamaan'. Ottavatko sitten omista katteistaan pois kaiken, vai joutuuko myyjäpuolikin tarkastamaan hintojaan?
Kokonaisuuden kannalta olisi järkevintä, että jokainen yhteiskuntakelpoinen osallistuu yhteiskunnan ylläpitoon voimiensa ja taitojensa mukaisesti.
Tavoitteena pitäisi olla täystyöllisyys, eikä mahdollisimman suuri työvoimareservi, joka tuntuu työttömyyden edelleen kasvaessa olevan joillekin tahoille edelleen liaan pieni.
Toivottavasti kyse on tietämättömyydestä, eikä ahneudesta.
Vaikuttaisi työttömien määrä kasvavan tuhansilla päivittäin, jos on uskomista uutisia. Mutta hallitus ajaa ilmeisesti edelleen yhteiskuntasopimusta, jossa työaikaa pidennettäisiin 5 prosenttia?
Sipilän hallitus näyttäisi ajaneen itsensä nurkkaan, josta ei ole kunniallista poispääsyä, koska on keskitytty asioiden kuntoon laittamisen sijaan epäolennaisuuksiin ja väärään ajattelutapaan.
Sipilä kannustaa yrittäjyyteen, mutta mitä pitäisi yrittää? Leikkaako toinen yrittäjä toiselta yrittäjältä hiukset ja toinen yrittäjä toiselta kynnet – syntyyhän liikevaihtoa? Jos pääministerillä on patenttiratkaisu ongelmaan, niin se pitäisi tuoda julki yksityiskohtaisesti.
Niin se vaan valitettavasti menee, että porvarikaan ei saa mitään tyhjistä taskuista. Silloin pitää lähteä jakamaan olemassa olevia omaisuuksia uudelleen. Kipeää on tiedossa nykyisille omistajillekin.
Eläkkeille+on+säädettävä+max+4000+eur/kk+katto+ja+lisäksi+tiputettava+kaikkia+eläkkeitä+keskimäärin+25%+välillä+2500-4000+eur/kk.+Alle+2500+eur/kk+eläkkeet+voidaan+pitää+ennallaan.+Näin+tekemällä+saadaan+tarvittavat+säästöt+aikaiseksi.