Onko tämä oikein??
**************************************************
KATSO VIDEOT:
http://oikeuttaelaimille.net -> MATERIAALI -> Videoarkisto
**************************************************
KATSO kuvat:
http://www.oikeuttaelaimille.net/img/turkistarhaus.jpg
http://www.oikeuttaelaimille.net/materiaali/k_arkisto/T4.jpg
http://www.oikeuttaelaimille.net/materiaali/k_arkisto/T7.jpg
http://www.oikeuttaelaimille.net/materiaali/k_arkisto/T5.jpg
**************************************************
Jokaista suomalaista kohti maamme turkistarhoilla kärsii yksi pieni turkiseläin verkkopohjaisessa häkissä. Sekä minkkejä että kettuja on turkistarhoilla noin kaksi miljoonaa. Muita turkiseläimiä, supikoiria, hillereitä, chinchilloja, kaneja ja nutrioita sekä uutta kokeilua näätää ja soopelia on yhteensä noin miljoona.
Ahtaat häkit
Turkiseläimiä on suomessa tarhattu alle 100 vuotta eli ne ovat edelleen villieläimiä. Kantaa on myös jatkuvasti täydennetty suoraan luonnosta. Tarhattavilla turkiseläimillä on siis edelleen samat vaistot ja tarpeet kuin villeillä sukulaisillaan: liikkumisen ja saalistamisen tarve sekä monenlaisia sosiaalisia tarpeita.Tarhaolosuhteissa ne eivät voi toteuttaa mitään näistä.
Turkiseläimiä tarhataan verkkopohjaisissa häkeissä, joissa ketuilla ei ole mitään virikkeitä, ja minkeillä vain puinen pesäkoppi. Tilaa on yhdelle ketulle noin viidesosa neliömetriä. Luonnossa ketun normaali elinpiiri on useita neliökilometrejä ja se liikkuu paljon, vaikka ravintoa olisi saatavilla helpostikin. Minkin reviiriin voi luonnossa kuulua kymmenenkin kilometriä rantaviivaa, häkissä vettä on saatavilla vain juomakupissa. Turkiseläimen tila häkissä saattaa siis olla miljoonasosa sen normaalista elintilastaan. Esimerkiksi eläintarhoissa, joita niitäkin yleisesti pidetään eläimille aivan liian ahtaina, ketun vähimmäiskoko on 1000 neliömetriä kahta perheryhmää kohden.
Virikkeettömät olot
Virikkeettömästä ja ahtaasta elinympäristöstä johtuen turkistarhojen eläimet ovat usein pahasti häiriintyneitä. Niillä esiintyy paljon stereotyyppistä käyttäytymistä, eli ne voivat tunnista toiseen toistaa samaa liikerataa, esimerkiksi pomppia häkin etuseinästä toiseen taukoamatta. Puutteellisten olosuhteiden seurauksena turkiseläimet voivat myös alkaa purra itseään tai toisiaan, ja ne voivat jopa syödä häkkitoverinsa. Turkistarhoilta voikin löytää häkeistä puoliksi syötyjä eläimiä. Myös omien poikasten tappamista esiintyy, huomattavasti enemmän kuin luonnossa.
Tuskalliset häkkiolot voivat aiheuttaa myös luonnotonta pelokkuutta. Kun turkistarhaajat availevat eläinten häkkien ovia esitellen eläimiä, jotka kyyhöttävät häkin nurkassa, he selittävät kysymyksen olevan siitä, että häkki on eläimen koti, josta se ei halua ulos. Mikä tahansa normaali eläin kuitenkin samassa tilanteessa tutkisi uteliaana uusia paikkoja. Turkiseläimet eivät välttämättä tähän pysty erään häiriökäyttäytymisen muodon eli sairaalloisen pelokkuuden vuoksi.
Roskaruokaa turkiseläimille
Häkkiturkiseläinten ravinto poikkeaa huomattavasti luonnollisesta. Rasvan osuus on erittäin korkea, noin 40-50% kokonaisenergiasta, mikä ei voi olla vaikuttamatta eläinten terveydentilaan. Seurauksena ylirasvaisesta ruokavaliosta on kuitenkin kiiltävä, turkisteollisuuden toiveisiin soveltuva turkki. Turkiseläinten rehun eräs raaka-aine ovat toisten turkiseläinten ruhot. Hullun lehmän tautikin osoitti meille riskit, joita lajitovereiden syöttäminen eläimille aiheuttaa.
Eläinten lopetus
Suurin osa turkiseläimistä elää surkeissa oloissaan noin puoli vuotta, minkä jälkeen ne tapetaan nylkemistä varten. Siitoseläimetkin pidetään yleensä hengissä 3-4 vuotta. Lopettamisen, kuten muunkin käsittelyn yhteydessä, eläin nostetaan yleensä niskapihdeillä toisen käden roikottaessa eläintä hännästä. Niskapihtien käyttöä tulisi Euroopan neuvoston turkiseläinsäännösten mukaan vältää, mutta käytännössä niitä käytetään lähes aina eläintä käsiteltäessä. Turkiseläin tapetaan normaalisti sähköiskulla peräaukkoon ja suuhun tai kaasuttamalla.
Puolivuotisen, epäinhimillisissä oloissa viettämänsä elämän jälkeen ketusta tai muusta turkiseläimestä syntyy takki, tai oikeastaan hyvin pieni osa takkia. Yhteen turkistakkiin tarvitaan kymmenien turkiseläinten nahat. Kokoturkisten suosion hiivuttua turkiksia on yhä enemmän alettu sujuttaa somisteiksi ulkoiluvaatteisiin. Kyseessä eivät ole kuitenkaan turkisteollisuuden jämäpalat, vaan somistetuotanto on turkisteollisuuden keskeinen osa-alue.
Haluatko SINÄ käyttää "vaatetta", jolla on tällainen historia? Olisitko valmis käyttämään samoissa oloissa kasvaneen koiran nahasta tehtyä takkia? Varmasti et, mutta kettu on koiran lähisukulainen ja elinvaatimuksiltaan nämä kaksi ovat hyvin samankaltaisia. Ihmisen kanssa elämiseen sopeutunut koira on tosin mukautunut esimerkiksi vähempään liikuntaan kuin kettu.
**************************************************
:(
**************************************************
KATSO VIDEOT:
http://oikeuttaelaimille.net -> MATERIAALI -> Videoarkisto
**************************************************
KATSO kuvat:
http://www.oikeuttaelaimille.net/img/turkistarhaus.jpg
http://www.oikeuttaelaimille.net/materiaali/k_arkisto/T4.jpg
http://www.oikeuttaelaimille.net/materiaali/k_arkisto/T7.jpg
http://www.oikeuttaelaimille.net/materiaali/k_arkisto/T5.jpg
**************************************************
Jokaista suomalaista kohti maamme turkistarhoilla kärsii yksi pieni turkiseläin verkkopohjaisessa häkissä. Sekä minkkejä että kettuja on turkistarhoilla noin kaksi miljoonaa. Muita turkiseläimiä, supikoiria, hillereitä, chinchilloja, kaneja ja nutrioita sekä uutta kokeilua näätää ja soopelia on yhteensä noin miljoona.
Ahtaat häkit
Turkiseläimiä on suomessa tarhattu alle 100 vuotta eli ne ovat edelleen villieläimiä. Kantaa on myös jatkuvasti täydennetty suoraan luonnosta. Tarhattavilla turkiseläimillä on siis edelleen samat vaistot ja tarpeet kuin villeillä sukulaisillaan: liikkumisen ja saalistamisen tarve sekä monenlaisia sosiaalisia tarpeita.Tarhaolosuhteissa ne eivät voi toteuttaa mitään näistä.
Turkiseläimiä tarhataan verkkopohjaisissa häkeissä, joissa ketuilla ei ole mitään virikkeitä, ja minkeillä vain puinen pesäkoppi. Tilaa on yhdelle ketulle noin viidesosa neliömetriä. Luonnossa ketun normaali elinpiiri on useita neliökilometrejä ja se liikkuu paljon, vaikka ravintoa olisi saatavilla helpostikin. Minkin reviiriin voi luonnossa kuulua kymmenenkin kilometriä rantaviivaa, häkissä vettä on saatavilla vain juomakupissa. Turkiseläimen tila häkissä saattaa siis olla miljoonasosa sen normaalista elintilastaan. Esimerkiksi eläintarhoissa, joita niitäkin yleisesti pidetään eläimille aivan liian ahtaina, ketun vähimmäiskoko on 1000 neliömetriä kahta perheryhmää kohden.
Virikkeettömät olot
Virikkeettömästä ja ahtaasta elinympäristöstä johtuen turkistarhojen eläimet ovat usein pahasti häiriintyneitä. Niillä esiintyy paljon stereotyyppistä käyttäytymistä, eli ne voivat tunnista toiseen toistaa samaa liikerataa, esimerkiksi pomppia häkin etuseinästä toiseen taukoamatta. Puutteellisten olosuhteiden seurauksena turkiseläimet voivat myös alkaa purra itseään tai toisiaan, ja ne voivat jopa syödä häkkitoverinsa. Turkistarhoilta voikin löytää häkeistä puoliksi syötyjä eläimiä. Myös omien poikasten tappamista esiintyy, huomattavasti enemmän kuin luonnossa.
Tuskalliset häkkiolot voivat aiheuttaa myös luonnotonta pelokkuutta. Kun turkistarhaajat availevat eläinten häkkien ovia esitellen eläimiä, jotka kyyhöttävät häkin nurkassa, he selittävät kysymyksen olevan siitä, että häkki on eläimen koti, josta se ei halua ulos. Mikä tahansa normaali eläin kuitenkin samassa tilanteessa tutkisi uteliaana uusia paikkoja. Turkiseläimet eivät välttämättä tähän pysty erään häiriökäyttäytymisen muodon eli sairaalloisen pelokkuuden vuoksi.
Roskaruokaa turkiseläimille
Häkkiturkiseläinten ravinto poikkeaa huomattavasti luonnollisesta. Rasvan osuus on erittäin korkea, noin 40-50% kokonaisenergiasta, mikä ei voi olla vaikuttamatta eläinten terveydentilaan. Seurauksena ylirasvaisesta ruokavaliosta on kuitenkin kiiltävä, turkisteollisuuden toiveisiin soveltuva turkki. Turkiseläinten rehun eräs raaka-aine ovat toisten turkiseläinten ruhot. Hullun lehmän tautikin osoitti meille riskit, joita lajitovereiden syöttäminen eläimille aiheuttaa.
Eläinten lopetus
Suurin osa turkiseläimistä elää surkeissa oloissaan noin puoli vuotta, minkä jälkeen ne tapetaan nylkemistä varten. Siitoseläimetkin pidetään yleensä hengissä 3-4 vuotta. Lopettamisen, kuten muunkin käsittelyn yhteydessä, eläin nostetaan yleensä niskapihdeillä toisen käden roikottaessa eläintä hännästä. Niskapihtien käyttöä tulisi Euroopan neuvoston turkiseläinsäännösten mukaan vältää, mutta käytännössä niitä käytetään lähes aina eläintä käsiteltäessä. Turkiseläin tapetaan normaalisti sähköiskulla peräaukkoon ja suuhun tai kaasuttamalla.
Puolivuotisen, epäinhimillisissä oloissa viettämänsä elämän jälkeen ketusta tai muusta turkiseläimestä syntyy takki, tai oikeastaan hyvin pieni osa takkia. Yhteen turkistakkiin tarvitaan kymmenien turkiseläinten nahat. Kokoturkisten suosion hiivuttua turkiksia on yhä enemmän alettu sujuttaa somisteiksi ulkoiluvaatteisiin. Kyseessä eivät ole kuitenkaan turkisteollisuuden jämäpalat, vaan somistetuotanto on turkisteollisuuden keskeinen osa-alue.
Haluatko SINÄ käyttää "vaatetta", jolla on tällainen historia? Olisitko valmis käyttämään samoissa oloissa kasvaneen koiran nahasta tehtyä takkia? Varmasti et, mutta kettu on koiran lähisukulainen ja elinvaatimuksiltaan nämä kaksi ovat hyvin samankaltaisia. Ihmisen kanssa elämiseen sopeutunut koira on tosin mukautunut esimerkiksi vähempään liikuntaan kuin kettu.
**************************************************
:(
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ihmettelen miksi Jumala pitää sekoittaa asioihin joita ihmiset tekevät... sanotaahan että jumala sallii pahuutta, mutta ei itse aiheuta sitä! Ehkä olisi viisainta ottaa asiasta selvä miksi!
Tämä oli yksi osasyy siihen, että aikoinani rupesin ensin kasvissyöjäksi ja siitä pikkuhiljaa olen edennyt vegaaniksi. Kaikkien ajattelevien yksilöiden pitäisi pysähtyä miettimään tämän markkinatalousyhteiskunnan motiiveja ja niiden oikeutusta.
Tämä oli yksi osasyy siihen, että aikoinani rupesin ensin kasvissyöjäksi ja siitä pikkuhiljaa olen edennyt vegaaniksi. Kaikkien ajattelevien yksilöiden pitäisi pysähtyä miettimään tämän markkinatalousyhteiskunnan motiiveja ja niiden oikeutusta.
sallin naisilleni turkikset.
Jumalahan sallii kaiken mitä maan päällä tapahtuu, jopa 6 miljoonan ihmisen tappamisen keskitysleireissä.
Ei ole oikein, ei.
Eläinten kiduttaminen ja turha hyväksikäyttö
on väärin, enkä halua osallistua sellaisen
tukemiseen ostamalla esim. turkkeja.
Hyvä, että pidät asiaa esillä.
Jumala ei antanut lupaa riistoon, vaan
käski "viljellä ja varjella", ja Sanassaan hän
kehotti pitämään hyvää huolta eläimistä.
Jumala antoi kuitenkin ihmiselle valinnan
mahdollisuuden hyvän tai pahan tekemiseen.
Ja ihminen valitsi: "Mutta maa turmeltui
Jumalan edessä, ja maa tuli täyteen väkivaltaa."
(1. Moos. 6:11)
Me siis valitsimme, ja pahuutemme kohdistuu
myös eläimiin.
Otsikon kysymykseen "Miksi Jumala sallii"
vastaan laittamalla linkin tekstiin, jossa
pohditaan kärsimyksen ongelmaa:
http://www.sley.fi/luennot/ESITYS/MiksijlasalJR.htm
Voisi ajatella hieman laajemmin tätä maailmaa kuin häkkiperspektiivistä. Miksi täällä maailmassa sallitaan ihmisten tappaminen sodissa, nälkäkuolemat väkivaltarikokset ym. Laillisesti on oikeutettua kehitellä entistä tehokkaampia tappoaseita ihmisten tuhoamiseksi. Nälänhätäkin olisi voitettavissa inhimillisellä politiikalla ja ahneuden kriminalisoimisella. Kyllä riittäisi työsarkaa aktiivisille ihmisille hyvinvoinnin edistämiseksi. Mutta jotkut haluaa näperrella yhden eläinlajin parissa. Voi pyhä tyhmyys että tympäisee tälläiset pikkusielut. Oletteko ajatellut että koirakin joutuu roikkumaan ihmisen perässä lyhyen narunpätkän varassa ja seurailemaan sitä joka hiton paikkaan. Nehän kärsii siitä. Tässä riittäisi esimerkkejä vaikka kuin miten voidaan luontokappaleita kohdella väärin, muutenkin kuin häkissä pitämällä. Se on kuin kärpäsen tahra saharassa. Think about that!
MUSTA OIS IHANAA JOS MUN SIIPPA PITÄISI TURKKIA JA SITTEN TALVELLA VIELÄ MINKKITURKKIA KUN UKKONSA PITÄISI NAHKATAKKIA. NAHKAPUSAKKAA JA KELSITURKKIA JA SITTEN NAHKATAKKIA JA SITTEN US-ARMY T-PAITAA JA SITTEN KHAKI-HOUSUJA JA FARKKUTAKKIA JA NAHKATAKKIA JA SITTEN HIENOISSA JUHLISSA SMOKKIA JA TUMMAA PUKUA < JOISSA OLISIMME SILLOIN TÄLLÖIN JA SITTEN KARHUN VERKKAREITA JA ADIDAKSEN VERKKAREITA JA SITTEN US-ARMY T-PAITAA. KHAKI HOUSUJA JA SITTEN US-ARMY VILLAPAITAA JA SITTEN NAHKATAKKIA JA POPLARIA JA SITTEN JOSKUS TÄLLÄ OLISI 22 ASTEEN PAKKASELLA KETTUTURKKI. NAHKAHAME JA SITTEN VIELÄ JOSKUS MINKKITURKKI KUN TARJOAISIN KYYDIN MERSULLA 450SEL JA 280SEL 3.5 KONEELLA JA JOSKUS 740 TURBOVOLVOLLA JA JOSKUS 142 GT VOLVOLLA JA JOSKUS TARJOAISIN TYTÖILLE < ANNE JA MARIANNE JA ANNIKA KYYDIN TURBOSAABILLA < RUOTSIN REKKARIT JA 300D MERSULLA 123 KUN AJAISIN SATAMASTA VUOSAAREEN JA SIELTÄ HAKKILAAN JA SITTEN JOSKUS 760 MALLIN VOLVOLLA RUOTSIN KILVISSÄ TARJOAISIN KYYDIN TAAS HAKUNILAAN JA JOSKUS 242 VOLVOLLA 1979 KUN AJAISIN SILJAN TERMINAALISTA HAKUNILAAN < TUOMAAN TULIAISIA < 22 ASTEEN PAKKASESSA JOSSA TÄMÄ OLISI MINKKITURKKI PÄÄLLÄ ODOTTAMASSA MIESTÄÄN JA JOSKUS SITTEN TÄMÄ OLISI KULTAINNENOUTAJA LOLAN KANSSA ODOTTAMASSA UKKOAAN KUN MIES TULISI TÖISTÄ KOTIIN KETTUTURKKI PÄÄLLÄ < JA SITTEN JOSKUS TAAS MINKKITURKKI PÄÄLLÄ KUN UKKO TULISI TÖISTÄ 740 TURBOVOLVOLLA JA SITTEN JOSKUS TAAS 1300 MALLIN LADALLA JA 2107 MALLIN LADALLA