Tapaus Erikasta

Muutama kommentti:

1) Erikan tapausta on käytetty varoittavana esimerkkinä, jolla kiihotetaan tekemään lasu-ilmoituksia. Juuri turhat lasu-ilmoitukset vievät voimavaroja tutkia todellisia tapauksia ja hoitaa niitä. Erikasta oli tehty harvinaisen paljon ilmoituksia. Tapaukset, joissa ei ole tehty ja päädytty onnettomaan lopputulokseen, ovat erittäin vähissä. Itse asiassa ei tule mieleen kuin Oulun vauvasurmaaja. Kuopionkin lapsensa tappanut nainen oli jo sosiaalitoimiston asiakas ja oli kertonut ongelmistaan.

Moraalinen ratsastaminen "omalla huolestuneisuudellaan" varmaan tuottaa ihmisyyspointseja joltain porukalta, mutta arveluttavaa se on juuri siksi, että sen seurauksena tilanne ei ainakaan parane.

2) Erikan tilaa arvioivat koululääkäri ja terveydenhoitaja ja joku tilannetta tuntematon psykiatri. Väkivallan aiheuttamia vammoja ja traumoja kukaan näistä ei ole ollut erikoistunut havaitsemaan. Sen alan asiantuntijat löytyvät oikeuslääketieteen puolelta. On käsittämätöntä, että lausuntoja on kuitenkin pyydetty tuollaisilta tahoilta, joilla ei edes periaatteessa voi olla riittävää ammattitaitoa.

Siltikin tulisi pitää mielessä, että jopa nämä parhaat asiantuntijat eivät aina voi sanoa varmuudella, ovatko vauriot johtuneet väkivallasta tai hyväksikäytöstä. Heidän lausuntonsa ovat vain osa siitä kokonaisuudesta, josta oikea kuva tilanteesta muodostuu.

3) luulisi olevan aivan normikäytäntö, että vähintäänkin asiakkaiden henkilöllisyys varmennetaan. Pankeissa, joissa käsitellään vain rahaa, ei ihmisten elämää ja tulevaisuutta, niin tehdään. Sosiaalitoimen työntekijöillä on viranomaisten valtuudet, toisin kuin pankkitoimihenkilöillä. Jos henkilöllisyydestä on epäselvyyttä, sen pitäisi ilman muuta johtaa siihen, että henkilö otetaan suurennuslasin alle ja hänet tutkitaan perin pohjin.

4) asiantuntijana esiintyminen virallisissa yhteyksissä on jopa rikos. Tarkkaan ottaen viranomaisen tulisi tarkistaa myös uusien kollegojensa ja asiantuntijoina käytettyjen tahojan taustat. Valelääkäreitä kun niitäkin on markkinoilla. Virallistetuista ammatinharjoittajista on rekisterinsä, joista tiedot löytyvät. Nämäkin tarkastukset tulisi olla normaalia rutiinia.

5) sosiaalityöntekijällä tulisi olla perusvalmiudet psykologian alalta, lasten kanssa työskentelevällä kehityspsykologiasta. Silloin olisi myös selvää, että kokonaiskuva ratkaisee ja osaa kerätä sen luomiseen tarvittavan tiedon niiltä tahoilta, joista se on saatavissa. Eli ihmisiltä ja viranomaisilta, jotka ovat olleet lapsen kanssa tekemisissä. Varsinkin jos tietoa on saatavilla pitkältä ajanjaksolta, kuten Erikan tapauksessa, jossa vielä lapsen tilan muutokset sen mukaan, oliko hän kotona vai ei, tulivat selvästi ilmi, se tulisi ilman muuta hyödyntää.