Hurrit on aina eristäytyneet suomenkielisistä omiin leireihinsä
Koulut, päiväkodit, Armeijan joukko-osasto, sanomalehdet ynm
Suomenkieliset ei ole koskaan eläneet yhdessä hurrien kanssa, joten identiteettiä ruotsinkieleen ei ole koskaan päässyt kehittymään identiteetin tasolle.
Koulut, päiväkodit, Armeijan joukko-osasto, sanomalehdet ynm
Suomenkieliset ei ole koskaan eläneet yhdessä hurrien kanssa, joten identiteettiä ruotsinkieleen ei ole koskaan päässyt kehittymään identiteetin tasolle.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Stämmer det inte alldeles detsamma för den finskspråkiga befolkningen ?Skolor,dagis,tidningar osv.Inte hör finska språket heller till vår identitet.
Tämä on pakkoruotsittajien rakentaman ihmisoikeusrikosåpartheid-etuilujärjestelmän ainoa hyvä puoli.
Komppaan tätä täysin.
Vain tässä maassa ja svekokratiassa sekoitetaan käsitteet tahallisesti. Kansallisuusidentiteetti on muissa maissa täysin selvä. Suomalaisuus on suomalaisuutta ja ruotsalaisuus ruotsalaisuutta. Jos ne sekoitetaan, niin koko identiteetti-käsitekin hämärtyy pois. Ja sehän onkin svekojen tarkoitus eli hämärtää suomalaisten kansallisidentiteettiä, jotta pakkoruotsitus ja muu svekoilu menisi helpommin läpi.
Jos joku asia, vaikkapa koulun oppiaine, hämärtää jonkun identiteetin, niin silloin on kyse identiteettihäiriöstä. Siitä ei kannata hirveästi älämölöä pitää (ei ainakaan noin julkisesti - saa tikahtuneet naurut vastaukseksi).
Nettifenno hokee hokemistaan että ruotsin kieli ei kuulu suomenkielisen identiteettiin??!! Me tavalliset suomenkieliset suomalaiset emme ymmärrä edes mistä hän puhuu. Onko oikeasti olemassa ihmisiä, jotka ovat niin sekaisin, että ruotsin kieli on muuttanut heidän identiteettinsä??!! Ilmeisesti on, ja jos näin on, kehotan hakemaan kiireesti apua, kyse ei ole ihan flunssan tasoisesta ongelmasta!!
No tosiaan on!!! Vaikkapa Päivi Saharinen(Storgård) ja Kimmo Sasi ovat esimerkkejä. Lisää löytyy vaikka kuinka. Etkö ole seurannut kielikeskustelua?
On monesti naurettu, kuinka tietyt tyypit muuttuvat oitis ruotsalaisiksi, kun oppivat paremmin ruotsia tai menevät avioon surun kanssa.
Sitä paitsi. Nimenomaan svekopoliitikot vaativat ruotsalaisuuden kuulumista suomalaisten identiteettiin!
Ps. Sinä olet todella ärsyttävä' tyyppi! Tulet tänne kielikeskustelemaan rintaa rottingilla, kovaäänisesti ja muita haukkuen. Vaikka itselläsi ei ole edes kielikeskustelun ALKEITA hallussasi!!??
Kannattaa kysyä asiaa Päiviltä ja Kimmolta suoraan, ei tulla nettiin väittämään jotain heidän tai muidenkaan suomalaisesta identiteetistä. Ja liika tosikkomaisuus kannattaa myös samalla unohtaa, kun kysyy ;)
Finskspråkiga ISOLERAR sig,
Nettifennot eristäytyvät yhteiskunnasta.
Mulla on tuttu, joka kävi aikoinaan suomenkielisenä ruotsinkielisen armeijan: otti kaiken hyödyn irti siitä, että olemme kaksikielinen maa. Hänellä on erinomainen ruotsin taito ja hän on vieläpä huippuduunissa. Mitäpä jos te nefet katsoisitte asioita joskus muustakin kuin "pakkoruotsin" näkövinkkelistä: unohtakaa "pakko" ja miettikää, mitkä suuremmoiset mahdollisuudet sekä suomenkielisillä (että ruotsinkielisillä!) on hyödyntää kielen oppimista arjessa (armeija, (kielikylpy)päiväkodit...), jos vain haluaa. Ei tällaista etuoikeutta kovin monessa maassa ole.
Taas tuli tyypillinen "mulla on tutt, joka on hyötynyt ruotsista"-argumentti, jolla yritetään puolustella silkkaa kohtuuttomuutta ja järjettömyyttä!?
Mulla on tuttu, joka on hyötynyt aivan älyttömästi nepalin kielen taidostaan, mutta en silti KEHTAA sen perusteella kannattaa pakkonepalia kaikille kansalaisille.
Taas nettifennon ylilyönti ihan puhtaasta vihamielisyydestä ruotsinkielisiä kohtaan. Ja väännetäänpä taas rautalangasta: Pakkonepali ei sattuneesta syystä ole kouluaine Suomessa. Tälle on vahvat perusteet. Menikö perille?
Fiksu ihminen hyödyntää kaksikielisen maan tarjoamat mahdollisuudet oppia kieltä.
Nettifenno puolestaan torppaa nihilistisellä asenteellaan itseltään kaikki mahdollisuudet oppia mitään kieliä: Ensin hän väittää, ettei oppinut ruotsia, koska se oli pakkokieli. Sitten hän väittää, ettei oppinut ruotsin takia mitään kieliä.
No varmaan oli 1930-40 luvuilla myös saksalaisia jotka ottivat kaiken hyödyn irti natsiaatteesta vaikka eivät sitä muuten kannattaneet. Sopivasti mielistelemällä pääsi uralla eteenpäin pikavauhtia.
Myös huumekaupassa, ihmiskaupassa ja muussa järjestäytyneessä rikollisuudessa on samankaltaisia ihmisiä mukana, kyllä kannattaa!
Näitä ihmisiä sanotaan opportunisteiksi, ovat lähes aina narsisteja. Näille ihmisille on turha puhua mitään moraalista, oikeasta tai väärästä, koska heillä ei ole omaatuntoa.
Pakkoruotsi ja Suomen "kaksikielisyys" ovat vääryys. On raukkamaista hyötyä vääryydellä. Tietenkin svekojen pakkokielisysteemistä on hyötyä niille jotka antautuvat tämän saatanan palvelijoiksi. Esimerkkejä löytyy mm. Politiikasta.
Kun ajat muuttuvat ja pakkoruotsista lieveilmiöineen päästään eroon, näillä luikureilla takki kääntyy niin että kahina kuuluu.
Eli vertaat siis fiksua suomenkielistä, joka päättää hyödyntää maan kaksikielisyyttä, natsiin, joka päätti edetä urallaan mielistelemällä. Oletko käynyt viime aikoina lääkärissä?
Eniten nettifennoa pelottavat juuri nämä fiksut suomenkieliset, jotka osaavat ruotsia. He ovat nettifennoille hirveä ongelma, ja siksi nettifenno kutsuukin heitä nimillä "narsisti" ja "natsi". Näin hauras on nettifennon oma identiteetti.
"Lääkekuuri"
Juuri samalla tavalla Neuvosto-Virossa jotkut virolaiset opettelivat venäjän ja olivat suuria "yleisliitolaisen" kielen ystäviä ja halveksivat omia juuriaan ja kieltään.
Täytyy muistaa että Suomessakin ruotsinkieli on elävänä vain siellä missä ruotsinkielisiä asuu ja tämä alue on pieni todellisuudessa. Vaikka kuntien kaksikielisyys määritelmät ovat vedetty todella tiukalle ruotsinkieltä suosien, on suomenkielisissä kunnissa asukkaita n.3,5 milj. ja ruotsinkielisiä yhteensä 20 000 !
Pääkaupunkiseutu jossa asukkaita n. 1,2 milj. on "kaksikielinen" 65 000 surulla.
Tässäpä olennainen tuleekin esiin ja paljastaa virheellisen tulkintasi: Kuvittelet, että virolainen halveksuu omia juuriaan. Et voisi olla enemmän väärässä. Enemmän juuristaan ylpeää kansaa saa hakea. Miksi vääristelet asioita? Mikä on pointtisi? Ei se, että joku kansa on ollut alistetussa asemassa tarkoita sitä, että kansalla ei olisi omantunnonarvoa. Päinvastoin, se vain vahvistuu tällaisesta, ja Viron kehitys uuden itsenäisyyden myötä on tästä maailman paras esimerkki.
Suomessa on 95% enemmän Suomenkielellä menestyviä ihmisiä.
Sen takia ei ole mitään järkeä opetella ruotsia.
Ongelma on vain se, että heistä osa ei osaa kirjoittaa suomea oikein. Silti he kutsuvat itseään suomalaisiksi ja väittävät että suomenruotsalaiset eivät ole suomalaisia, vaikka nämä osaavat kirjoittaa suomea oikein. Pyytäisin, että ette kutsuisi itseänne suomalaisiksi ennen kuin olette oppineet suomen oikeinkirjoituksen. Muuta en pyydä.
Todisti siis, että vain yksi suomenkielinen on menestynyt ruotsinkielellä ;D
Ja yksikin ihminen on nettifennolle liikaa (- että piti se ihan tänne kirjoittaa)!!! Olet niin hupaisia :):):)
Hurri todisti, että yksi suomenkielinen on hyötynyt jotain ruotsinkielestä ;D;D;D;D
Voi fenno parka.
Itse et osaa edes suomea kirjoittaa. Tiedätkö, että ruotsi on Suomen ensimmäinen virallinen kieli ja suomen kielen teki ruotsalainen Agricola. Yhtenäinen kieli piti saada koska Suomessa ei sadan kilometrin päässä toisistaan olleet kylät ymmärtäneet toisiaan.
Suurin osa ruotsin kielestä vaivaa näkeviä on niin vitun tyhmiä, ettei koko asia edes heitä koske. He eivät opi mitään muutakaan kieltä.
Kyse on muuten kielten opiskelusta, ei identiteetistä. Ei se englantilaisen identiteettikään suomalaiselle kuulu.
Ja joku täällä vielä väitti, että Suomeen olisi syntynyt toimiva hallinto ilman Rutosin vallan aikaa - milläköhän olisi viestitelty, savumerkein vai puumerkein?
Voi, voi svekkulia......toivottavasti et itse usko juttujasi.
Ensinnäkin, Agricolan äidinkieltä ei tiedä kukaan, todennäköisesti hän oli suomenkielinen tai kaksikielinen. Suomen ja ruotsinkieli olivat samalla kehitysasteella aina 1500 l. Saakka ( ruotsi oli oikeastaan tanskan pohjoinen junttimurre johon tuli paljon vaikutteita saksalaisilta hansakauppiailta). Oppineiden kieli oli tätä ennen latina.
Myös Agricola piti suomalaisia yhtenä kansana joka puhui omaa kieltään. Asia on itsestäänselvyys. Agricola myös eritteli ne heimot jotka kuuluivat "suomalaisiin", mm. Varsinaissuomalaiset, hämäläiset ja karjalaiset.
Nuijasodan ( 1596-97) jälkeen tehtiin tietoinen valinta jolla Suomea käytiin ruotsalaistamaan ja suomenkielen kehitys keskeytettiin.
Itämerensuomi muodosti rautakauden lopulla varsin yhtenäisen kielialueen nykyisen Luujan alueelta rannikkoa kiertäen ( Pohjanlahti, Suomenlahti) aina nykyisen Latvian alueelle. Tietenkin kieli oli jakautunut eri murteisiin, mutta ihmiset ymmärsivät vaivatta toisiaan. Suomen alueella kieli oli yhtenäisempi Turusta Laatokaalle kuin 1900 l. Alussa! Tästä on varsin yksinkertainen todistus se että kansakoululaitos, rautatiet, sanomalehdet ym. Ovat vaikuttaneet n.150 vuotta vain Suomen rajojen sisällä, mutta siitä huolimatta ymmärrämme vaivatta esim. Vienan karjalaa, millä ei koskaan ole ollut mitään tekemistä Suomen tai Ruotsin valtion kielipolitiikan tai opetuksen kanssa. Menneisyydessä kielimuotojen on siis täytynyt olla vielä lähempänä kuin nyt!
Vielä siitä nuijasodasta. Nuijasotaanhan nousi pohjalaiset ja savolaiset. Sota oli hyvin organisoitu näiden kahden heimon kesken ja svekkuli luulee että he eivät ymmärtäneet toistensa puhetta!
"Kyse on muuten kielten opiskelusta, ei identiteetistä. Ei se englantilaisen identiteettikään suomalaiselle kuulu."
Olen samaa mieltä. Tosin jotkut ovat eri mieltä asiasta:
http://kulttuurivihkot.fi/lehti/mielipide-59/paakirjoitus/463-ruotsin-kieli-on-osa-suomalaisuutta
Agricola on ollut todennäköisesti ruotsinkielinen (kotoisin ruotsinkieliseltä alueelta), mutta oppinut suomen kielen palvelusväeltä ja ympäristöstään. Hän on lisäksi ollut lahjakas, mikä selittää sekä suomen, latinan että saksan oppimisen oman äidinkielen lisäksi.
ruotsi on rahvaankieli joka tuli mellakoitten seurauksena kansakoulujen opetuskieleksi tukholmassa 1807
eikä se ole edes rahvaankieli vaan eräänlainen esperanto (siihen lisättiin 40k sanaa saksaa) jolla hallinto pyrki tavoittamaan kommunikaation eri tanskalaismurteita puhuvien alueitten kanssa verotuksen ja kirkon tarpeisiin
ruotsin sivistyskielet olivat latina (ylempi opetus) seka ranska (yläluokka ja aateli)
myös suomen suuriruhtinaskunnan hallintokieli oli alussa ranska, helgingin säätypiirit olivat täysin ranskankielisiä (matti klinge hki 200v)
ruotsi on vitsi ja jo norjalaiset ja ruotsalaiset puhuvat keskenään englantia, tanskalaisia ja islantilaisia ei tarvitse edes mainita
(sopii jankuttaa, siitä vaan,...enää ei auta edes kuusiston piispanlinnan poltto suomalaisen muistin ja itsetuntemuksen tuhoamiseksi, se on myöhäistä nyt svekomaanit)
-kommentti tuossa "Kultuurivihkojen" numerossa......-
Asista ei voi saada mitään selvyyttä koskaan ( Agricolan kuolemasta 458 vuotta). Totuus on se että hän osasi suomea täydellisesti. Myöskään 1500 l. Alussa suomenkieli ei ollut niin syrjitty ja alistettu kuin myöhemmin 1600-1800 luvuilla. Suomenkieliset eivät siis olleet automaattisesti vain"palvelusväkeä". Suomen ylimmät säätyläiset olivat suomenkielisiä tai ainakin taitoisia aina 1600 l. Alkuun saakka. Agricolan synnyinseutu Pernaja oli ruotsinkielisen rannikon, Itä-Hämeen ja Karjalan solmukohdassa.
Agrocolan aikaan jopa Ruotisin kuninkaan sivistykseen katsottiin kuuluvan suomenkielen suullinen taito.
Olen samaa mieltä tästä. Suomen kielen taito oli tärkeä ja myös vaadittava taito tietyiltä ryhmiltä, kuten papeilta tuohon aikaan.
Ovat eristäytyneet - ja silti osaavat suomea. Mikä sua siis riipii?
Jaa, mutta ummiko suomalainen vaimoni omaksui kyllä aika nopeasti ruotsinkielisten elämäntavat. Jopa osaa ruotsinkielen nykyään. Kolmen tunnin ruokailutkin menee häneltä itsestäänselvyytenä eikä kaipaa lapsuuttaan missä joulupöydän antimet kinkku, laatikot (mikrossa lämmitettynä) syötiin pikavauhtia vartissa ja joulu oli siinä. Huolimatta siitä että hänen isänsä oli kaupunginjohtajana 30 vuotta niin sivistys oli kaukana. Nykyään on hänellekin itsestäänselvyys että ruoka katetaan kauniista ja perhe syö yhdessä keskustellen.