Verkkouutiset -
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoo HSTV:n haastattelussa toivovansa laajempia mahdollisuuksia kielten opiskeluun.
"Kannattaisi hyödyntää lasten herkkyyskausia ja aikaistaa kielten opetusta jopa varhaiskasvatukseen", opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ehdottaa.
Tällä hetkellä ensimmäinen vieras kieli on mahdollista aloittaa joko ensimmäisellä tai viimeistään kolmannella luokalla.
Opetusministerin mielestä mahdollisuuksia kieltenopiskelun varhaiseen aloitukseen tulisi laajentaa. Nyt mahdollisuus koskee hänen mukaansa lähinnä Uuttamaata.
Laasonen toivoo, että käytäntö leviäisi muuallekin maahan ja toimisi siten, ettei opiskelumahdollisuus olisi kiinni asuinpaikasta tai vanhempien aktiivisuudesta.
Myös erillisrahoitusta voitaisiin käyttää kannustamaan kuntia tarjoamaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi muuta kuin englantia.
Opetusministeri suhtautuu pidättyväisesti malliin, jossa toisen kotimaisen kielen voisi korvata muulla kielellä.
Grahn-Laasosen mukaan hallitus selvittää kielikokeilun madollisuudet esimerkiksi perustuslain näkökulmasta. Ministeri lupaa kokeilun tulevan, jos edellytykset täyttyvät.
"Oma ajatukseni kuitenkin on, ettei kokeilu saisi johtaa siihen, että se sulkisi pois mahdollisuudet myöhemmin hakeutua valtion virkoihin", hän toteaa.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoo HSTV:n haastattelussa toivovansa laajempia mahdollisuuksia kielten opiskeluun.
"Kannattaisi hyödyntää lasten herkkyyskausia ja aikaistaa kielten opetusta jopa varhaiskasvatukseen", opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ehdottaa.
Tällä hetkellä ensimmäinen vieras kieli on mahdollista aloittaa joko ensimmäisellä tai viimeistään kolmannella luokalla.
Opetusministerin mielestä mahdollisuuksia kieltenopiskelun varhaiseen aloitukseen tulisi laajentaa. Nyt mahdollisuus koskee hänen mukaansa lähinnä Uuttamaata.
Laasonen toivoo, että käytäntö leviäisi muuallekin maahan ja toimisi siten, ettei opiskelumahdollisuus olisi kiinni asuinpaikasta tai vanhempien aktiivisuudesta.
Myös erillisrahoitusta voitaisiin käyttää kannustamaan kuntia tarjoamaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi muuta kuin englantia.
Opetusministeri suhtautuu pidättyväisesti malliin, jossa toisen kotimaisen kielen voisi korvata muulla kielellä.
Grahn-Laasosen mukaan hallitus selvittää kielikokeilun madollisuudet esimerkiksi perustuslain näkökulmasta. Ministeri lupaa kokeilun tulevan, jos edellytykset täyttyvät.
"Oma ajatukseni kuitenkin on, ettei kokeilu saisi johtaa siihen, että se sulkisi pois mahdollisuudet myöhemmin hakeutua valtion virkoihin", hän toteaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Voihan näitä Kokkari-Kykyjä....RKP:n talutusnuorassa.
Suomi on siis elänyt lain vastaisesti kiertokoulun ajoista saakka. Kansakoulussakaan ei ollut pakkoruotsia ja harvempi sitä olisi halunnut tai tarvinnutkaan. Nyt vetäköön Grahn-Laasonen oikeuteen kaikki syylliset.
Peruskoulu korvasi kansakoulun edeten hieman eri tahtiin aluekohtaisesti niin,että pääkaupunkiseudulla peruskoulu ja pakkoruotsi toteutuivat vasta 1977, siis 38 vuotta sitten. Sitä opetusministeri ei muista, koska syntyi vasta kuusi vuotta myöhemmin.
Aluksi matematiikassa ja kielissä oli suppeat ja laajat kurssit, mutta jaottelusta luovuttiin, koska suppealla oppimäärällä ei voinut jatkaa lukioon.
Nykyään yli puolet ikäluokista käy lukion ja hankkii ylioppilaslakin. Ylioppilaslakin on saanut jo muutaman vuoden ilman ruotsin arvosanaa. Ja hyvä niin.