Penkillä istuin ja söin eväitä kun viereen tuli istumaan kaksi Bulgarian romanialaista, jotka söivät vesimelonia kuten minäkin ja päärynöitä. Minulla päärynöiden sijaan olivat sipsit. Romanialaiset pyysivät veistä, jota minulta löytyi kun leikkasin oman vesimelonini. Annoin ja he leikkasivat oman. Ojensivat veistä takaisin. Kiittivät. Ohitse kulkivat somalialaiset nuoret, joille romanialaiset tarjosivat palan vesimelonia. Somalialaiset laittoivat kätensä sydämelle ja ottivat puolikkaan tarjotusta palasta. Kiittivät vuolaasti. Sen jälkeen romanialaiset tarjosivat minulle päärynöitä. Minä kiitin, mutta kieltäydyin. Minulla oli sipseja, mutta minä en antanut sipsejani, vaikka ajattelin antaa. Olen pohjoisen asukas ja minulle ei ole itsestäänselvyys se, että jaan ruokani toisten kanssa. Opin tästä ja seuraavan kerran minä aion jakaa, sillä se on parempaa kuin syödä vatsa täyteen itsekkäästi yksin.
Toisissa kodeissa vierailija tuo itse omat safkansa, eikä yhteisöllisyyttä ole. Paras esimerkki on se, kun kaveri kutsui syntymäpäivilleen. Minä toin lahjan, söimme sipseja ja joimme limpsaa kun lapsia olimme, mutta kun tuli vuoro kakkuun, niin kaveri kertoi, että kakkua hän antaa myöhemmin, ettei kakkua ole. Minä menin pois, mutta se lupaus vaivasi pitkään, enkä ole koskaan saanut kaverin syntymäpäivän kakkua.
Toisissa kulttuureissa kiitollisuuden merkki, jota usein näin etelämaiden ihmisillä on laittaa käsi sydämelle ja kiittää. Vaikka somalialaiset olivat huureisia, niin etikettivoima on sisäistettyä. Myös romanialaiset laittavat kiitollisuuden merkiksi kätensä sydämelle.
Toisissa kodeissa vierailija tuo itse omat safkansa, eikä yhteisöllisyyttä ole. Paras esimerkki on se, kun kaveri kutsui syntymäpäivilleen. Minä toin lahjan, söimme sipseja ja joimme limpsaa kun lapsia olimme, mutta kun tuli vuoro kakkuun, niin kaveri kertoi, että kakkua hän antaa myöhemmin, ettei kakkua ole. Minä menin pois, mutta se lupaus vaivasi pitkään, enkä ole koskaan saanut kaverin syntymäpäivän kakkua.
Toisissa kulttuureissa kiitollisuuden merkki, jota usein näin etelämaiden ihmisillä on laittaa käsi sydämelle ja kiittää. Vaikka somalialaiset olivat huureisia, niin etikettivoima on sisäistettyä. Myös romanialaiset laittavat kiitollisuuden merkiksi kätensä sydämelle.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kauppakeskuksessa vanhus kompuroi nosturin liukuhihnaan ja löi verelle itsensä. Kän nousi rollaatoriin nojautuen ihmisten vetämänä. Ympärille kerääntyi pari ihmistä. Yhdet keräsivät kolikoita vaarille takaisin. Aasialainen nuori nainen laitoi vaarin keltaisiin jalkoihin tossun, joka lensi pois. Arabialainen mies toi tuolin läheisestä kahvilasta, johon vaari istuisi ja samassa ilmoitti infopisteeseen, että tarvitaan lekuria. Vaari kiitti.
Romanialainen ryhmä lepyytti jalkojaan penkeillä päivän seesteiseen aikaan. Joukossa paljon naisia, jotka iloisesti, koska kulttuuri on seurallinen ja eloisaa, rupattelivat ja kikattivat päivän juttuja ja kaverisuhteitaan. He istuivat häiritsemättä, eikä ympärillä ollut ketään ketä häiritä, paitsi liikenneasema itsessään, joka oli tyhjänä. Paikalle tuli vartija ja ajoi heitä ulos. Mietin, johtuuko häätö siitä, että ovat romanialaisia, että kerääntyivät ryhmään, että olivat liikenneasemalla, että suomalainen on yksineläjä eikä tottunut suurempiin seurueisiin?
Istuin vieressä ja keskustelin toisten kanssa ilman suurempia hätiä. Minä sain jäädä ja he lähteä.
Olin koditon, sairas, ja olin jo nälkäkuoleman partaalla kunnes kohtasin joukon ystävällisiä somaleja ja romaneja. He halusivat auttaa minua ja paransivat minut ensitöikseen maksamalla kalliin yksityishoidon Mehiläisessä, nämä hyvät ihmiset ostivat minulle Haagasta arvokodin ja tilasivat ulkomailta hienon auton jolla voin käydä ostoksilla vaikka Keskisen kyläkaupalla asti. Eivätkö olleetkin hyväsydämmistä porukkaa, eivät suomalaiset persut ole koskaan kohdelleet minua näin hyvin.
Romanialaiset kevensivät kaverini taskut ja kukkaron. Tekivät sen sydämestään.
Sitten minut AlinaEmmi os.Bror-Erika laitettiin takaisin lepositeisiin ja annetiin uudet lääkkeet ja uneni jatkuu mutta siitä taas huomenna lisää...