?Ryhdy suomenruotsalaiseksi – pärjäät paremmin?

http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2011/05/28/ryhdy-suomenruotsalaiseksi-parjaat-paremmin/20117418/139

" Kielikysymyksessä jakolinjoja

Väitös vahvistaa myös sen, että suomenruotsalaiset ovat vahvasti jakautuneet kielikysymyksessä.

Hyvin koulutetut, korkeatuloiset ja kaupunkilaiset ryhmät etääntyivät kielikysymyksestä kokonaan. Keskiluokkaisissa ryhmissä korostettiin asemaa ”kahden kulttuurin välissä”. Suomea oli ehdottomasti hallittava: kahden kielen osaaminen oli paitsi ”rikkaus” myös suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisen merkki.

Maaseudun suomenruotsalaiset, tyypillisesti työläistaustaiset, taas pitivät ruotsia niin itsestään selvänä käyttökielenä, että suomea ei tarvinnut osata. Suomenruotsalaista paremmuuden leimaa pidettiin kuitenkin yleisesti vanhentuneena, vääränä ja kiusallisena."
7<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Aina ja kaikkialla etuilijat ovat pärjänneet muita paremmin!

Äänestä

Hieman samaan tapaan taitavat jakautua myös suomenkieliset. Kukin priorisoi resurssiensa mukaan, todellisten tai kuviteltujen.

Historiamme on kahden kielemme historiaa kahden etnisen ryhmittymän, germaanien ja slaavien, välissä. Aivan väritöntä se ei ole ollut, ja tuskin sellaiseksi muuttuukaan. Ruotsinkielisillä on ollut paljon annettavaa ja toivon, että he jakavat myös tulevaisuuden kanssamme.

Äänestä
  • Ainut etu oli se, että yläluokka osasi saksaa. Suomi jäi valitettavasti vapaasta talonpoikaistosta huolimatta jälkeen. Suomi tosin joutui osaksi Venäjää, mutta ei Ruotsi tuolloinkaan tappiosta huolimatta takapajula ollut. Ruotsi olisi varmasti nykypäivänä enemmän Suomen näköinen mikäli ryssillä olisi ollut voimia jäädä Pariisiin kaksisataa vuotta sitten.

    Äänestä

Suomenruotsalaisten merkitys kuuluu historiaan. Nykyisin he ovat pahin este Suomen kansainvälistymiselle typerine pakkoruotsineen..

RKP pitää pitää ikuisesti oppositiossa.

Äänestä
  • Mikä ihmeen este? Tännehän virtaa ulkomaista työvoimaa enemmän kuin koskaan ennen, ja melkoinen osa työllistyy suomenruotsalaisten toimesta.

    Se nyt on syytä muistaa, että bisnestä tekevät eniten amerikkalaiset, saksalaiset ja japanilaiset, eivätkä suinkaan opettelemalla kohdemaidensa kieliä. Toki kansainvälisillä toimijoilla on toiset tavatkin kuin vaikka suomalaisella kyläsahalla. Microsoftit ja Oraclet perustavat oman toimipisteensä ja palkkaavat työntekijät natiiveista. Suomalaisten pk-firmojen taas kannattaisi panostaa markkinoinnissaan paikallisiin toimijoihin, jotka tuntevat ympäristön ja tietenkin UM:n pitäisi olla se kartanlukija. Miten tuo nyt vaan saataisiin onnistumaan ilman Kekkosta?

    Äänestä

  • kansat.välistyy kirjoitti:

    Mikä ihmeen este? Tännehän virtaa ulkomaista työvoimaa enemmän kuin koskaan ennen, ja melkoinen osa työllistyy suomenruotsalaisten toimesta.

    Se nyt on syytä muistaa, että bisnestä tekevät eniten amerikkalaiset, saksalaiset ja japanilaiset, eivätkä suinkaan opettelemalla kohdemaidensa kieliä. Toki kansainvälisillä toimijoilla on toiset tavatkin kuin vaikka suomalaisella kyläsahalla. Microsoftit ja Oraclet perustavat oman toimipisteensä ja palkkaavat työntekijät natiiveista. Suomalaisten pk-firmojen taas kannattaisi panostaa markkinoinnissaan paikallisiin toimijoihin, jotka tuntevat ympäristön ja tietenkin UM:n pitäisi olla se kartanlukija. Miten tuo nyt vaan saataisiin onnistumaan ilman Kekkosta?

    Hehehe. "Viikkarin" on helppo työllistää virolaisia varustamotuilla, Närpiössä tehdään sama maataloustuilla. Onneksi nyt matkustaja-alus tuki edes poistuu.

    Äänestä

Ja samat lehdet kertovat noilla alueilla olevan eniten asuntovelkaa ja muita häiriöitä niiden saamista maataloustuista ja varustamotuista huolimatta. Kuulostaa siltä ikäänkuin "paremmin pärjääminen" olisi sama asia kuin suomenkielisten taskuilla käyminen.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


OmatJohtopäätökset kirjoitti:

http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2011/05/28/ryhdy-suomenruotsalaiseksi-parjaat-paremmin/20117418/139

" Kielikysymyksessä jakolinjoja

Väitös vahvistaa myös sen, että suomenruotsalaiset ovat vahvasti jakautuneet kielikysymyksessä.

Hyvin koulutetut, korkeatuloiset ja kaupunkilaiset ryhmät etääntyivät kielikysymyksestä kokonaan. Keskiluokkaisissa ryhmissä korostettiin asemaa ”kahden kulttuurin välissä”. Suomea oli ehdottomasti hallittava: kahden kielen osaaminen oli paitsi ”rikkaus” myös suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisen merkki.

Maaseudun suomenruotsalaiset, tyypillisesti työläistaustaiset, taas pitivät ruotsia niin itsestään selvänä käyttökielenä, että suomea ei tarvinnut osata. Suomenruotsalaista paremmuuden leimaa pidettiin kuitenkin yleisesti vanhentuneena, vääränä ja kiusallisena."

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu