TM-kirjoitti..."Pennanen sanoi vakavana korkeajännitteestä voimalinjassa"
Toroidion käyttää siis matalaa jännitettä. Kestomagneettimoottorit on silloin MONIVAIHEISIA. Esimerkiksi 6 tai 9 vaiheisia... Matalalla jännitteellä pärjätään edullisilla hyvillä nopeilla mosfeteilla. Kuparia tai/ja alumiinia tarvitaan tietysti enemmän johdatukseen. Koska virrat nousee. Useavaihe jakaa kuitenkin poikkipintaa ja kaapelien jäähtyminen on helpompaa.
Matala jännite on haaste, mutta se mahdollistaa edullisemman akustohallinnan. Suuret virrat on suuri haaste lataustilanteessa. Siksi konsepti ei ole yleistynyt.
Monivaiheiset moottorit toimii hyvin hyvähyötysuhteisesti myös kanttiaalolla. Kuten priuksen moottorit.
Akusto tulee Kiinasta.
Toroidion käyttää siis matalaa jännitettä. Kestomagneettimoottorit on silloin MONIVAIHEISIA. Esimerkiksi 6 tai 9 vaiheisia... Matalalla jännitteellä pärjätään edullisilla hyvillä nopeilla mosfeteilla. Kuparia tai/ja alumiinia tarvitaan tietysti enemmän johdatukseen. Koska virrat nousee. Useavaihe jakaa kuitenkin poikkipintaa ja kaapelien jäähtyminen on helpompaa.
Matala jännite on haaste, mutta se mahdollistaa edullisemman akustohallinnan. Suuret virrat on suuri haaste lataustilanteessa. Siksi konsepti ei ole yleistynyt.
Monivaiheiset moottorit toimii hyvin hyvähyötysuhteisesti myös kanttiaalolla. Kuten priuksen moottorit.
Akusto tulee Kiinasta.
Vastaukset 75
Vanhimmat
Suuret virrat on suuri haaste sähköauton lataustilanteessa oli jännite mikä tahansa. Jos 85 kWh:n akku halutaan ladata tyhjästä täyteen viidessä minuutissa, niin laturissa pitää olla tehoa toista megawattia. Eli esim. vähän yli 1000V jännite ja 1000A virtaa. Käytännössä sellainen virta vaatii niin paksun kaapelin, että sitä ei enää heikompi ihminen käsin liikuttele.
Toroidionin akku ei ole 85 kWh, vaan ilmeisesti 15 kWh:n luokkaa, joten nopea latauskaan ei vaadi yhtä paljoa tehoa. Mutta toimintasäde ei myöskään ole valtava. No, se onkin kokeellinen kilpa-auto eikä mikään perheen kauppakassi.
Vain mallikappale.
Tesla on oikea auto.
Totta molemmat ja hatunnosto molempien keksijöille. Mutta olisihan se hyvä jos Mr. Pennanen saisi kanssa hyvin ansaittua mainetta ja menestystä.
6 ja 9 vaiheisilla moottoreilla saadaan pehmeä vääntömomenttikäyrä ja kanttiaalto toimii hyvin. Staattorit tulee pieniksi ja voidaan käyttää pientä induktanssia. Neodyymit on keveitä.
http://lipo.ece.wisc.edu/2002pubs/2002_12.pdf
http://www.ijesit.com/Volume 2/Issue 3/IJESIT201303_12.pdf
Jos käytössä on 9 vaihetta per moottori. Toroidionissa on 4 moottoria, niin se tekee yhteensä 38 vaihetta. 1000kW jaetaan 38 vaiheella, niin se tekee rapiat 50kW per vaihe.
25kW !
36 vaihetta. Oletus.
http://www.sauliala.fi/mita-toroidion-on-keksinyt/
48 V sähkölinjaa rakentaa myös Bosch.
Raju kärry. Hakkaa Teslankin.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomalaisesta-superautosta-paljastui-lisaa-ihmeita/X2ABFPPR
Voi tuottaa miljoonavoitot. Huipputekniikkaa.
"Täydellä latauksella toimintamatka ulottuu keskimäärin 515 kilometriin"
Eli 515 km vain 15 kWh:n akulla. Mitvit? Ei voi pitää paikkaansa. Sehän tarkoittaa 2,91 kWh/100km, mikä on epätodellisen vähän. Sähköauton energiantarve tänä päivänä on noin 20-30 kWh/100km autosta ja ajotavasta riippuen, eli 10 kertaa enemmän. Vastaavalla kulutuksella Tesla kulkisi lähes 3000 km yhdellä latauksella ja Nissan Leafkin noin 1000 km.
2,91 kWh on 10,48 megajoulea ja kun polttoaineen lämpöarvo on n. 35,86 MJ/l (diesel) tai n. 32,18 MJ/l (bensa), niin Toroidionin 10,48 MJ/100 km kulutus vastaa n. 0,3 l/100km polttoaineenkulutusta.
Melkein on ikiliikkuja siinä keksitty sitten.
"2,91 kWh on 10,48 megajoulea ja kun polttoaineen lämpöarvo on n. 35,86 MJ/l (diesel) tai n. 32,18 MJ/l (bensa), niin Toroidionin 10,48 MJ/100 km kulutus vastaa n. 0,3 l/100km polttoaineenkulutusta."
Onko tässä otettu huomioon polttomoottorin hyötysuhdetta? Esim Diesel käyttää tuosta 35,86/l lämpöarvostaan auton liikuttamiseen vain ~40%.
Sähköauton hyötysuhde ei ole läheskään 100%. Pelkkä sähkömoottori ilman muita laitteita saattaa parhaimmillaan olla lähes häviötön, mutta niitä löytyy lähinnä teollisuudesta yhteen tehtävään ja nopeuteen optimoituna. Sähköautossa tulee mukana elektroniikan ja mekaniikan aiheuttamat häviöt, joiden jälkeen liikutaan lähes samoissa luvuissa, kuin polttomoottoriauton kanssa. Sen takia laskelmat ovat mielestäni riittävän vertailukelpoisia. Lopputuloksen kannalta on yhdentekevää vastaako Toroidionin sähkön kulutus 0,3 vai 0,6 l/100 polttoaineen kulutusta, koska kyseessä on kuitenkin 1000+ kg ilmanvastusta aiheuttavaa massaa neljän kumipyörän päällä. Se ei liiku häviöittä.
En silti toivo, että Toroidion olisi mikään kupla, päinvastoin ja pidän peukkuja keksijän puolesta, mutta julkisuudessa esiintyneet luvut vaativat vahvan näytön ennen kuin alan uskoa niitä, sen verran utopistisista lupauksista on kyse.
Otetaan vielä toinen näkökulma, eli jatkuva teho. Lehtijutussa ei mainita millä nopeudella 515 km toimintasäde saavutetaan, mutta oletetaan keskinopeudeksi esim. 60 km/h, jotta voidaan vähän haarukoida tehoja ja koska kyse on kuitenkin täysverisestä urheiluautosta eikä sen perässä ole hitaan ajoneuvon kolmiota. Akun kapasiteetin oletan olevan n. 15 kWh, joka on mainittu tuolla ylempänä ja se sopii yhteen muiden näkemieni tietojen kanssa. Vahvistamaton luku tämäkin.
Väitetty 515 km toimintasäde täydellä 15 kWh latauksella tarkoittaa siis 15 kWh/5,15 = 2,91 kWh/100 km energiantarvetta. Keskimääräisellä 60 km/h nopeudella matkaan kuluu 100 km/60 km/h = 1,67 tuntia. Tällöin keskimääräiseksi jatkuvaksi tehoksi muodostuu 2,91 kWh / 1,67 h = 1,75 kW (eli noin 2,4 hevosvoimaa).
Kysymys kuuluu: liikkuuko neljällä sähkömoottorilla varustettu yli 1000 kg painava urheiluauto keskimääräistä 60 km/h vauhtia 1,67 tunnin ajan vain 1,75 kW jatkuvalla teholla, kun otetaan huomioon, että 400 kg painavan ja 45 km/k kulkevan mopoauton suurin sallittu teho on 4 kW?
Tää Toroidon on kyllä hauska vitsi. Eikä oikeastaan harmita niidenkään puolesta jotka tähän rahojansa hukkaavat. Kunhan ei vain mummoilta anella niitä näyttelyyn vientirahoja.
Toimii ! Tesla jää... !!
Menee neljääsataa ja pitemmälle.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomalainen-sahkoautoihme-pesee-teslan-joka-rintamalla/ftEax6Px
NELJÄÄ SATAA! USKOMATON AUTO.
Miljoonat pian lompakossa.
Toroidion on uutta Teslaa laadukkaampi ja paljon nopeampi.
Monivaihemoottori kuten aloituksessa toin esille.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/superauto-toroidionin-salaisuudet-paljastuvat-nain-sen-sahkomoottorit-toimivat/JeWHtXaw
Roottori ulkokehällä, viisi kolmivaiheista taajuusmuuttajaa ja 15 vaihetta per moottori. Mielenkiintoinen idea. Roottorin kiihdyttäminen vaatii tavanomaista enemmän tehoja, koska pyörivät massat on siellä missä se painaa eniten, eli ulkokehällä, mutta sitten taas jarrutettaessa sitä saadaan vastaavasti takaisin.
Järjestelystä näkee, että se mahdollistaa tehokkaat moottorit, mutta eihän moottorien teho ole koskaan ollutkaan sähköauton pullonkaula! Akun kapasiteetin rajoittama toimintasäde ja pitkä latausaika ovat ne ongelmat, joille ei edes ansioitunut herra Pennanen ei voi mitään. Jos akku on tosiaan vain 15 kWh, kuten edellä on arveltu, niin sillä ei montaa kymmentä kilometriä ajeta. Raskaammalla sähköjalalla virta loppuu ennen kuin ehtii kolmivaihekilowattituntimittaria sanoa.
Tesla hylkäsi jo alussa NAPAMOOTTORIT. Ne tuo jousittamonta massaa mikä tuhoaa ajo-ominaisuudet.
Monivaihemoottoria on tutkineet KAIKKI moottorivalmistajat.
Tesla nojaa PERINTEISIIN kolmivaiheinduktiomoottoreihin. Kupariroottori!
https://en.wikipedia.org/wiki/Tesla_Model_S#/media/File:Tesla_Motors_Model_S_base.JPG
,
Panasonic NCA akuilla Pennanen saa toimintasädettä!
https://en.wikipedia.org/wiki/Tesla_Model_S#/media/File:Lithium-Ion_Cell_cylindric.JPG
Teslan+85+kWh+akku+painaa+540+kiloa+ja+sisältää+7104+kpl+noita+linkissä+olevia+18650-kokoisia+litium-kennoja.+Yhden+18650-kennon+energiatiheyden+sanotaan+oleva+256+Wh/kg,+mutta+siinä+ei+ole+mukana+täydellisen+akkupaketin+vaatimia+kaapeleita+sekä+tuki-+suoja-+ja+jäähdytysrakenteita,+jotka+ovat+välttämättömiä+sähköauton+akussa.+Teslan+akkupaketin+teho-painosuhde+on+siis+n.+157,4+Wh+per+kilo+akkua,+muiden+osien+paino+mukaanlukien.
Miksi pitää aina rajusti liioitella/valehdella?
" Normaalissa ajossa, ei siis edes kilparadalla, kulutus nousee helposti lähelle 30 kWh/100 km
http://www.teslaclub.fi/blog/39/Sähköautolla Lappiin?/
"Kaikkiaan ajoimme reilussa viidessä vuorokaudessa 3660 kilometriä. Sähköä auto kulutti 725 kWh keskikulutuksen ollessa siten 198 Wh/km."
Nämä kaverit eivät takuulla ole olleet säästöajossa.
Toroidion on huomattavasti kevyempi auto joten kiihdytyksissä kulutus on pienempi ja ilmanvastus on oletettavasti pienempi eli kokonaiskulutuskin on pienempi.
Silti tuohon yli 500km. n en kyllä minäkään usko.
No joo, 30kWh/100km voi olla vähän yläkanttiin, mutta urheiluautolla siihen pääseminen kyllä onnistuu. Löysin samasta blogista vanhemman kirjoituksen, jossa vantaalainen taksikuski on ajanut Teslalla 260 tkm keskikulutuksella 20,6 kWh.
http://www.teslaclub.fi/blog/38/Tesla taksina, ajoa jo 260 000 kilometriä!/
Eli nyrkkisääntö 20 kWh / 100 km pitää paikkansa ja Toroidioin spekuloidulla 30 kWh akulla on turha haaveilla yli 150 km toimintasäteestä.
>Sähköauton energiankulutus on kesäkelillä ja säästeliäässä ajossa, eli ajetaan alle 80 vauhtia, n. 200 Wh/km tai 20 kWh/100 km<
Amperalla olen tällaista ajoa maaseututiellä (rajoitus 50-80 km/h) ajellut pari kertaa kesän aikana.
Amperassa on akussa käytettävissä 10kwh.Tuolloin olen akullisella ajanut helposti 80km.
Eli n. 12kwh/100km.
Voin tuon vahvistaa, minullakin Ampera.
Jäätävää oikeaa analyysiä!
Elon Musk miljardöörinä pystyi ratkaisemaan vaikeudet ja Tesla on varsin valmis auto.
Startup yhtiöt voi onnistua Suomessa. Pain on peli/ohjelmisto ja muilla luomisaloilla.
Hardware vaatii paljon enemmän resursseja. Siksi Suomessa tulee raskaasti turskaa.
Sähköautoklusteri jäi Suomessa syntymättä! Tekes- skenaarioiden mukaan Suomessa pitäisi olla sähköajoneuvoissa jo miljardiliikevaihto.
Akut, latausinfra, sähköajoneuvot, moottorit, invertterit, akustohallinta, latauslaitteet, Kaikilla osa-alueilla oli suuret odotusarvot.
Klusterin toteutuma on olematonta ja raskaasti tappiollista.
Japani, Etelä-Korea, Saksa, USA, Kiina. Vahvasti kehitysjohtajia.
Professori+Juha+Pyrhönen+tuo+faktat+YTIMEKKÄÄSTI+esille!
"Moottoria tuskin voi pyörittää vapaana käsin sen suuren hammasvääntömomentin takia. Rakenteesta aiheutuu sähkömagneettista ja mekaanista meteliä. Todennäköisesti se huutaa kuin sireeni."
Iltalehden vanha video vahvistaa Professori Juha Pyrhösen epäilyt:
http://www.iltalehti.fi/iltvautot/201509150112303_v1.shtml
"Näin erikoista ääntä pitää suomalainen sähköauto"
Professori on oikeassa!
Realismi voitti.
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/professori-ei-usko-suomalaissuperauto-toroidionin-moottoriin-se-on-kuin-soliferin-dynamo-ja-huutaa-kuin-sireeni-6582192
Joo, Toroidionin kupla alkaa puhjeta. Mitään uutta ei ole siinä, että moottorin käämitys on jaettu useampaan osaan ja kutakin osaa ajetaan omalla invertterillä. Tuota on käytetty teollisuusmoottoreissa pitkään. Sireenimäisesti ulvova ääni taas kielii moottorin ja taajuusmuuttajan alkeellisesta suunnnittelusta ja siitä, että säröä ja värähtelyjä on paljon. Se taas puolestaan tuottaa inhottavan melun lisäksi häviöitä eli kuumentaa moottoria ja huonontaa hyötysuhdetta ja aiheuttaa mekaanisia ongelmia, tärinää ja väsymismurtumia. Ja mitenkähän mahtaa EMC- testit mennä läpi? Tuohon sähköautoon ei tarvitse ainakaan lisätä keinotekoista "moottorin ääntä" varoittamaan jalankulkijoita.
En oikein ymmärrä, mikä Toroidionin pihvi on. Hurjan kiihtyvyyden mihin tahansa sähköautoon saa helposti koska sähkömoottori antaa täyden vääntömomentin jo nollanopeudella. Riittävän iso sähkömoottori ja akut, joista saa tarpeeksi virtaa niin kyllä lähtee, ja paljon halvemmallakin
Mutta toinen puoli sitten on, mitä hyötyä siitä on. Ajomatka ei siitä pitene, eikä latausaika lyhene. Ja mitä isompi vääntömomentti otetaan ulos, sitä järeämmäksi ja kalliimmaksi voimansiirron mekaniikka pitää mitoittaa, etteivät paikat hajoa heti alkuunsa, kun kiihtyvyyttä haluaa kokeilla. HInta nousee siis vain entisestään.
Toroidionkin on nyt lähinnä miljoonan euron kiihdytysauto, jolla voi ottaa hurjia spurtteja sireenimäisen ulvonnan säestyksellä, mutta käyttöautoksi siitä ei ole. Markkinat sellaisella taitavat olla varsin rajalliset.
Perspektiivi! Realismi!
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/paastot-esilla-sahkoajoneuvoista-keskusteltaessa-myos-veneet-paastotavoitteiden-kohde-6064599
Savon ihme...
https://www.youtube.com/watch?v=y-HW_UG_oVM
No proffa olisi oikeassa JOS hyödyllisyyspatentin kynällä piirretty kuva
moottorin napaisuudesta olisi oikea.
Miksi olisi ?
Miksi pitäisi paljastaa yksityikohta kilpailijoille vaikka patenttihakemuksen pointti on ihan muualla kuin moottorissa !
Proffaa oikoikin artikkelin keskustelussa eräs tyyppi joka antoi vaihtoehdon
jossa moottosin osioiden navat "edistäisivät" ja moottori olisi valla hyvin käsinkin pyöritettävissä.
Mitä sitten akkujen antamaan ajosäteeseen tulee niin keskustelijoiden
kritiikki on perusteltua.
Oikein suunniteltu MONIVAIHEMOOTTORI tuo säästöjä.
Kuusivaiheinen sähköbussimoottori on siitä hyvä esimerkki.
https://www.tm4.com/blog/5-benefits-multi-phase-motors-inverters/
Tyypillisesti 6 ja 9 vaihetta. 15 vaihetta TUNTUU hurjalta. Staattorikäämi on silloin jaettu 15 sektoriin.
Jokainen sektori on silloin 24 astetta.
Luultavasti jännite on 48V---150V
Selvää on, että moottoria ajetaan mosfeteilla (Infineon). Ne on NESTEJÄÄHDYTETTÄVÄ.
Katsoin+tuolta+linkatulta+sivulta+monivaihemoottorin+tietoja+ja+nyt+alkoi+epäilyttää+jo+Toroidionin+tehotkin.+Siinähän+pitäisi+olla+megawatin+verran+moottoritehoa+ja+koko+auton+painaa+karvan+verran+yli+tuhat+kiloa.
Kanadassa+tehdyt+TM4+moottorit+on+tarkoitettu+jatkuvaan+käyttöön.+Siksi+ne+painaa.
Tuo 1 MW teho on todennäköisesti samanlaista höpöä kuin 1000 watin kaiuttimet...
Siinä on laskettu ilmeisesti yhteen jokaisen moottorin hetkellinen maksimiteho. Jos sitä megawatin tehoa otettaisi jatkuvasti ulos, niin sulaisi moottorit, kaapelit ja käytöt. Ellei ehtisi akuista virta loppua ensin, mikä on kyllä ilmeistä.
Sevillassa 2008 testipenkistä tehdyt prujut ! Tuplakolmivaiheisesta moottorista (6 vaihetta).
http://www.icrepq.com/icrepq-08/230-gregor.pdf
Moottorikonseptia lähes 50 vuotta käsitelty !
Kestomagneettimoottorit tulee kalliiksi. Siksi Elon Musk käyttää kupariroottori induktiomoottoria Teslassa.
Toyota panostaa INVERTTEREISSÄ (SiC) piikarbidi- fetteihin. Tesla käyttää VIELÄ piistä valmistettuja perinteisiä IGBT transistoreja.
Tulevaisuudessa TESLA varmasti siirtyy piikarbidiin.
https://teslamotorsclub.com/tmc/threads/sic-power-electronics.60405/
SiC on lähellä!
http://techon.nikkeibp.co.jp/english/NEWS_EN/20150521/419501/
https://www.youtube.com/watch?v=y8HFC-VFyQM
Piimosfetit ei toimi kunnolla korkeilla jännitetasoilla. IGBT toimii, mutta häviöllisesti. SiC on ratkaisu.
https://www.youtube.com/watch?v=BTbGtURO_no
https://www.youtube.com/watch?v=MqVMVc0VN1k#t=15.658667
BLDC moottorivariaatioita löytyy....
https://www.google.com/patents/US6359401
https://patent.prh.fi/patdocs/public-docs.jsp?HakemusParam=U20164015&NroParam=X1007643&NID&offset=0&Inx=3&P=T&PN=11306&LJ=OK&PD=2016-05-27&ki=B&lang=fi
.
No tuosta patenttihakemuksesta sitten paljastuu, että kokolailla kuplasta on kysymys. Voi varmasti sähkökäytön noinkin tehdä, mutta ei siitä mitään taloudellista tai oikeaa teknistä etua saavuteta. Tulee pahaääninen ja kallis kiihdytysauto, jossa on monimutkainen, kallis ja tilaavievä tekniikka. Olisi mielenkiintoista nähdä tuon ulkoroottorimoottorin laakerointikin.
Suunniteluparametrit ilmeisesti? Alhainen akkujännite. Haettu säästöä akunhallintajärjestelmässä ja oletettuja turvallisuusetuja. Alhainen akkujännite mahdollistaa kaupalliset RC-invertterit ja BMS järjestelmät.
Oletettu akustojännite on 48-120V..... 120v DC TÄMÄ raja tee-se -itse miehille!
Laakerointi on varmasti hankala, koska edellyttää varsin järeää runkoa....
Kupariroottori !
http://www.motor.com/newsletters/20120611/WebFiles/ID2_Copper.html
Neodyymit on hauraita, kalliita ja ne on suojattava lämmöltä, Siks Elon Musk nojaa kolmivaiheiseen induktiomoottoriin.
Jep hurjia ne ovat, on ne hurjia !
Kannattaa huomata että linkin kuvassa on kynä antamassa kokohavaintoa.
Juu ja tämä "markkinat" nimimerkki on oikeasti mahtipatu näissä sähköpuolen
kysymyksissä.
http://www.greencarcongress.com/2016/09/20150915-ncsu.html
Kysynkin nyt markkinoilta erästä ajankohtaista asiaa.
Nimittän sain vainun vanhasta Elkat sähköauton romusta ja silmäilinkin jo alustavasti sen elektroniikkaa.
Erittäin asiallisessa ja noin varapyöräkotelon kokoisessa kotelossa oli hyvin
väljästi eriteltyinä näkyvissä joukko releitä , rivi isohkoja elkoja sekä vielä erillinen kotelointi korkeajännitepuolelle.
Tasavirtapuolen jännite 72 volttia.
Eli mitä riskejä näet tällaisen noin kolme vuotta seisoneen elektroniikan
toimimisessa.
Myyjä kysyy 500 euron hintaa, ja osasi kertoa vain että moottori kyllä tuntui
pyörivän mutta liikkeelle autoa ei saanut.
Sähkötraktori- projektiin tuota moottoria ja sen ohjauselektroniikkaa havittelen.
Sähköautopalstan muutkin hemmot saattavat jotain asiasta tietää, ja otan kiitoksella vastaan kaiken infon.
SiC eli piikarbidipuolijohteet mahdollistaa korkean jännitteen käytön sähköautoissa ja erinomaisen hyötysuhteen.
SiC nopeus mahdollistaa suuret taajuudet inverttereissä, Se taas mahdollistaa pienet induktanssit ja kapasitanssit! Tilasäästö!
Sallii korkeamman liitoslämpötilan.
Haitta on kalleus ja vaikea ohjaus--- Vaatii neg-V ja positiivisen hilaohjauksen.
Pohjoiscaroliinalainen invertteri on todella tehokas! 12.1 kW LITRA!
DOE target on vuonna 2020 13.4 kilowattia litrassa. Se on jo melkein saavutettu.
SiC nopeus tarkoittaa myös alhaista säröä, Se tarkoittaa hiljaisempaa moottoria, Alhaisempaa EMC säteilyä, Viileämpää moottoria.
Hyvä linkki metsäveli!
http://www.greencarcongress.com/2016/09/20150915-ncsu.html
Sweet spot on jossain 500V-600V.. 1200V feteillä..
Lakattu FR-4 printti kestää. Varmasti toimii. Kondensaattoreiden elinikä on sitten kysymys. Esimerkiksi rifa PME274 ja PME271.... Ja lyytit.
Osta!
ROHM ja Infineon johtaa SiC komponenteissa. Mouser varastoi näitä.
http://eu.mouser.com/new/rohmsemiconductor/rohm-sic-power-mosfet/
http://eu.mouser.com/new/rohmsemiconductor/rohm-sic-power-modules/
http://eu.mouser.com/new/cree/cree-c2m/
Valmiita moduleita on helpompi soveltaa.
Pii+on+tehoelektroniikassa+tulevaisuudessakin++erittäin+vahva.+GaN+ja+SiC+markkinaosuus+on+2024+on+ennusteen+mukaan+vain+13%.
Suomessakin osataan suunnitella sähkömoottoreita!
http://www.thefuturebuild.com/products/conveying-equipment/elevator-equipment-and-controls/kone-ecodisc
http://www.kone.com/fi/ratkaisut/innovatiivisuus/
SiC MOSFETTIEN ohjauspiirit paranee...
http://rohmfs.rohm.com/en/products/databook/applinote/discrete/sic/common/sic_appli-e.pdf
http://www.st.com/content/ccc/resource/technical/document/application_note/7d/2b/9d/f0/88/07/4b/6f/DM00170577.pdf/files/DM00170577.pdf/jcr:content/translations/en.DM00170577.pdf
Yhdysvalloissa panostetaan autotekniikan tutkimukseen. Suomessa vastaavasti leikataan.
http://www.eere.energy.gov/pdfs/funding_selections_9-4-13.pdf
Toroidion häviää kiihtyvyydessä Teslalle. Testeistä on näyttöä..
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/teslan-kiihtyvyys-ei-riita-norjalaisille--raastuvassa-tavataan/TS53Pzbt
Onko Pariisissa.
On se hieano.
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000000910589.html
Fisker ja Toroidion jää historiaan.
Toroidion osoittaa suomalaista kompetenssia. Toroidion ON AINOA maailmanlaajuista näkyvyyttä saanut suomalaisprojekti.
Tämä ratkaisee sähköautoklusterin uskottavuuden ja se heijastuu myös rahoituksen saatavuuteen.
Terävä analyysi!
http://www.hs.fi/autot/a1473816400280
Nyhtökauraa ja supersähköautoa. Niissä on jotain samaa. Toimivuus ja tarve.
Jyväskylälainen superautokeksijä Pasi Pennanen ...Linnassa.
http://www.ksml.fi/nakoislehti/ Tänään ilmainen.
Teslaa nopeampi.
Raaseporin "Teslassa" 48V voimalinja. Lähes 2000A virta huipputeholla.
Toroidion sähköautosta ei ole kuulunut kevään jälkeen mitään uuttaa, vaikka kilpailevia sähköautomalleja tulee viikoittain. Mikä mahtaa olla tilanne?
EIköhän konseptiauto konseptiksi jäänyt.
Kohta pitää Pennasen tuoda jotakin esiin tai muuten tämä on pelkkä kupla.
Pelkkää "parran pärinää"...
Naapuri on helppo eliminoida, kun tekee hänen sähkölataukselleen jäynää.
Korkeajännitekaapelia voi vikuuttaa monella lailla.
Oikosulku on helppo järjestää.
Sähkötuoli tappaa helposti.
Siitä lukemaan tuoreimmat kuulumiset:
https://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:t0c3Jgwl6-gJ:https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/597712-toroidionilla-olisi-kaikki-valmiina-tuotantoon-uusia-tuotteita-pidetaan-viela &cd=2&hl=fi&ct=clnk&gl=fi
Ei tule mitään, juna meni jo - uskottavuus hankkeessa pyöreä nolla.
Sori.
Se on nyt konkurssi. Looginen päätös.
"markkinat"
Siinä meni usean henkilön varat...
Toridionin, Linkkerin ja Donut Labin tarinassa on selvää koherenssia.
"markkinat"