Kaikki läheiset omaiseni ovat kuolleet ja harvoihin sukulaisiin olen yhteydessä.
Jouluna käydään haudoilla,mutta surua ja kaipausta on vaikea voittaa.
On toisianaan hetkiä etten voi vaan katsella valokuvia ja kun heistä puhutaan niin alan itkeä.
Ja mulle sanotaan "kuis olet herkkä itkemään"
Ei sais puhua niistä asioista,mutta jollekihan mun on saatava puhua,onko tuttua?Kommentoikaa
Jouluna käydään haudoilla,mutta surua ja kaipausta on vaikea voittaa.
On toisianaan hetkiä etten voi vaan katsella valokuvia ja kun heistä puhutaan niin alan itkeä.
Ja mulle sanotaan "kuis olet herkkä itkemään"
Ei sais puhua niistä asioista,mutta jollekihan mun on saatava puhua,onko tuttua?Kommentoikaa
Vastaukset 4
Vanhimmat
Miksi sinä et saisi itkeä? Kuka voi sanoa ettei sinun pitäisi niin tehdä. Sellaiset ihmiset eivät itse ole surua kokeneet heillä ei ole menetyksestä tietoa. Minun mielestäni paras hoito on itkeminen ja samalla sielun hoitoa puoli avoimille haavoille. Kuvia pitää katsella ja itkeä sekä muistella jonain päivänä et enään itke. Mutta niin kauan kuin itkettää on haavat auki.
Älä Maija välitä muiden sanomisista, ei heistä kukaan voi tietää miltä sinusta tuntuu.
Suru ei poistu kuin suremalla, eikä siinä ole mitään pahaa jos pystyt itkemään ja siten purkamaan suruasi.
Minäkin itken metsässä kulkiessani, autolla ajaessani, suren ja kaipaan.
sama täällä, itse olen herkkä enkä pääse rakkaitten läheisteni kuoleman yli tuskin koskaan kunnolla.
Itku tulee aika herkästi, ihan vanhoja kuviakin katsoessa. Kenellekään ei voi puhua, kun kukaan ei tunnu ymmärtävän. Ihmetellään vaan että kuinka herkkä olen ja että enkö voisi jo unohtaa.
Miten voisin unohtaa?
Sure niin paljon kuin pystyt, itke se pois.
Voimia sinulle :)
So what. Kaikkien kuuluu kuolla aikanaan muuten tää maapallo ois ihan helvetin yliasutettu mesta ja kun tää on jo valmiiks ihan yliasutettu.