Eli olen paranoidinen skitsofreenikko. Monet kyselee palstalla onko heillä tauti niin ajattelin oman kokemukseni Mahdollisimman lyhyesti kertoa.
Koin siis psykooseja. Niillä ei ollut ruoalla, liikunnalla tai alkoholilla tai huumeilla mitään vaikutusta, eli ne olivat kunnossa. En käytä alkoholia tai huumeita.
Kaikki alkoi jo nuorena. Luulin että minua vakoillaan. Pidin verhot suljettuna jatkuvasti. Vanhemmat olivat vihaisia. Luulin että naapurin setä kiikaroi minua ja kirjoittaa ylös liikkeeni. En uskaltanut mennä enää ulos mutta jouduin silti menemään. Koko ajan oli tunne että tarkkaillaan. Luulin kaikista ihmisistä että he haluavat pahaa. Koulussa kuulin naurua jatkuvasti. Luulin että minulle naurettiin ja minusta puhuttiin pahaa koko ajan tunneilla. Yritin istua takapenkillä että kukaan ei selkäni takana kettuilisi. Tarkkailin ihmisiä. Niin opettajat kuin oppilaatkin. Koin että olen yksin muita ihmisiä vastaan. Minulle se kaikki oli totta. Oli raskasta olettaa että on jatkuvan vihan keskellä joka kohdistuu itseensä. Aloin tekemään "kosto"iskuja. Laittamaan koulun ovet lukkoon ettei kukaan pääse sisälle tai nappasin heidän tavaroitaan ja vein muualle.
Yritin muuttaa muualle, mutta kaikkialla sama kuvio toistui. Jos sain ystäviä, epäilin että he keräävät minusta dataa ja valokuvia ja näin kameran räiskettä kaikkialla. En enää jossain välissä jaksanut. kerroin kuinka minua pahasti kohdellaan. Muut läheiseni uskoivat, ainakin alkuun. En valehdellut vaan edelleen uskoin että se on totta.
Kun asuin mieheni kanssa, niin epäilin aivan kaikkea olevan mukana salajuonesta minua vastaan. Omaa siskoani, hänen miestään ja naapureita jne.
Eräs kevät minulla lopulta pimahti. Etsin kameroita kaikkialta, netistä hakkeroijia jotka minua vakoilijat, etsin naapurustosta todisteita ja aivan kaikkialta.
En muistanut enää mennä kouluun. Koulusta soiteltiin mutta en uskaltanut vastata sillä luulin että puhelintani vakoillaan. Kuulin koputus ääniä. Ravasin ympäri asuntoa ja tiirailin ovesta että josko saisin koputtajat kiinni. Näin näkyjä. Että joku ryömii sisälle ikkunasta. En uskaltanut poistua kotoa. Pelkäsin että ihmiset juoksee katolta ikkunasta sisään. Luulin että kaikki haluavat että tapan itseni. Ajoittain halusin vain kuolla. Puhuin kaikkialla kuulemma yksikseni ääneen, rukoilen armoa "vihaajiltani". "En mä ole paha ihminen, antakaa mun olla rauhassa!" Maanittelin. Sitten aloin viiltelemään. Öisin hipsin puukko kädessä pukeutuneena mieheni vaatteisiin kun tämä nukkui. Ajattelin että uhkaan naapureitani että tapan heidät jos he eivät jätä minua rauhaan. Nauhoitin puhelimeeni viestejä puukon kanssa. Olin aivan maassa. Tunteeni vuorottelevat. Eloon että kaikkialla minua tarkkailtiin. Jos joku puhui puhelimessa, hän puhui minusta ja seurasi liikkeitäni. Vaaratilanteiden aiheuttamisesta en ollut kaukana, kun ajelin autolla joskus ja koko ajan luulin että takana ajava auto vahti minua. Seurasi.
Voimani vähenivät. Olin kaukana todellisuudesta. Luulin vain jatkuvasti että minut tapetaan. Olo oli kuin trilleri leffassa. Tätä jatkui monta kk. Ja paljon muuta. Keräsin vihkooni tietoa ja raportteja. Piirtelin karttoja. Jatkuvasti mietin kostoa.
Näin merkkejä kaikkialla. Esim. Muistan että näin jääkiekon lojuvan maassa. No ajattelin että se on merkki että autoni aiotaan hajottaa seuraavaksi. (Mitään ei minulta hajotettu, pelkäsin vain) tai näin sinisen pallon. Koin että pallo on merkki siitä että aikani alkaa olla lopussa.
Soittelin joillekin ihmisille kuulemma sekavia puheluita. Pyytäen heitä jättämään minut rauhaan.
Kävin ystävilläni, niillä harvoilla jota enää oli jäljellä harhaisuuteni takia.. Ja heiltä tivasin olivatko he "juonessa" mukana.
Psykoosit olivat todella yksityiskohtaisia. Voimakkaita. En niitä tarkemmin erittele. Todellisuus oli kaukana.
Kun kävelin ystävälleni silloin tarkastamaan onko hänkin keräämässä minusta dataa, niin pelkäsin autoja. Luulin että kaikki autoilijat vakoilevat minua! Luulin että joku saattaa ajaa tahallaan päälleni. Siksi kiertelin puistoreittejä.
Ihmiset, kaikki, yrittivät lopulta sanoa ettei kukaan vakoile. En uskonut ketään. Enkä mitään. Vain omaa päätäni.
Jäin pakosta hoitoon sillä minulla oli aika avohoitoon. Kerroin siellä että olen menossa poliisille todistusaineiston kanssa (monta ruutuvihkoa täynnä sekavaa tekstiä) ja varmaan uhannut tappaa muutamat "päävakoilijat"
Jouduin väkisin hoitoon. Yritin karata sillä näin lehdestä uutisia jotka luulin minua koskevan. Ja tvstä. Kaikkialta. Nyt ajattelin vain että haluan "vaaralliset rikolliset" kiinni. Keräilin osastolla alkuun lehtijuttuja ja punoin päässäni strategioita. Mikään ei tuntunut auttavan. Olin tuskastunut. Tuntui että nämä olivat niin ovelia nämä vaanijat että todistusaineistoni ei riittäisi heitä vastaan.
Lopulta sitten lääkkeet (abilify, Seroquel) ja hoito auttoivat minua. Ilman heitä en olisi hengissä. Tai olisin saattanut vahingoittaa jotain muuta ihmistä. Tai tappaa itseni.
Skitsofreniani
14
1014
Vastaukset
- Jatkoavielä
Kertaakaan tuona aikana en uskonut että minulla olisi mitään sairautta. En yhtään hetkeäkään. Joskus muistan että kuulin lasten ääniä jotka vihjailevat että sä olet hullu. Mutta en mä niitä uskonut. Meni pitkään diagnoosin jälkeen ja psykoosien että uskoin edes olevan sairautta nimeltä skitsofrenia. Tai että se olisi minulla.
Kun paremmin menee, meinaan unohtaa lääkkeeni. Olen vieläkin epäilevä muita kohtaan mutta nyt olen hoidon avulla oppinut paljon. On hetkiäkin jolloin koen itseni ihmiseksi.
Lapsena olin ennen sairastumistani suhteellisen sosiaalinen ja kaikkea muuta. Mutta lukiossa alkoi kai jo ensimmäiset harhat.
Ja mainittakoon että suhteeni siihen mieheen oli vankka, eikä elämässäni ollut mitään kriisiä silloin. Kaiken piti olla hyvin.
Kun olin pahimmillaan psykoosissa, en muistanut kai enää syödä. Untakaan en saanut kun jatkuvasti mietin mietin ja mietin ja puhelin itselleni ja valvoin kun en saanut rauhaa ääniltä ja näyiltä.
Nyt minä uskon vasta kunnolla että on sairaus nimeltä skitsofrenia. Jälkikäteen pelkäsin itseäni. Sillä olin jo lähellä tappaa itseni, tai sitten vahingoittaa jotain muuta henkilöä. En hallinnut itseäni.
Normaalisti siis minä en ikinä vahingoittaisi ketään. En ikinä! Olen rauhallinen ja lempeä luonteeltani ja ymmärtäväinen. En saa raivokohtauksia, tai osaan hallita hyvin ulkokuoreni. Ehkä siksi tilanne pääsi niin pahaksi.
Eli olen ihan vastakohta sille joka luuli koko ajan että seurataan. Ja tarkemmin voi vasta jälkikäteen analysoida tilannetta kun harhat vähenneet. Niin ja voisi sanoa vielä että onneksi oli se mies minulla, hän hoito vuokrat ja muut maksut sillä välin kun olin osastolla. Vaikka olenkin normaalisti tarkka raha-asioista niin kun luulin että minun halutaan kuolevan, niin väkisinkin siinä unohtuu "normaali elämä" eli raha-asiat ja koulu ja muut.
Sanotaan nyt vielä että sain tutkinnon suoritettua loppuun vaikka se olikim työn ja tuskan takana. Todella paljon poissaoloja mutta olen iloinen että onnistuin silti saamaan koulun suoritettua.
ja vaikka olen kuntoutustuella niin ei ole päivää etten haaveilisi ja suunnittelisi töihin paluuta. Pelottaa vaan että stressi saisi minut sekaisin taas.- grtfsa
Lue Thomas Szaszin kirja "Schizophrenia: Sacred symbol of psychiatry.
Jos oot opiskellu, varmaan osaat englantia.
Mielenkiintoinen tarina - kiitos siitä. Joiltakin kohdin samaistuin melko paljonkin harhoihisi.
- psykoskitso
Mäki samaistuin sun kertomuksiisi. Mulle on todettu erilaistumaton skitsofrenia, mut oon aika ajoin miettiny, että ehkä se onkin paranoidinen, varsinkin kun luin tota sun tekstiäs.
- veepsa
Vaan pölvästit käyttävät sanaa "todettu" psykiatrian yhteydessä. Psykiatria kun käsittelee mieli(kuvitus)sairauksia.
- A23WR
Mitä skitsofrenia sitten oikeasti on?
- Schizobabble
A23WR kirjoitti:
Mitä skitsofrenia sitten oikeasti on?
Skitsofrenia on niin sanottu "umbrella term", jonka alle voidaan laittaa vähän yhtä sun toista. Sen vuoksi se mitä skitsofrenia on on vaikea määritellä. Psykiatrian uskomuksen mukaan skitsofrenia on progressiivinen aivosairaus ja samaan aikaan mielisairaus (älä kysy mitä sillä tarkoitetaan ja miten se on mahdollista). Todellisuudessa skitsofrenia on ei-haluttua käytöstä, ajatuksia ja tai tunteita tietyn tahon näkökulmasta, joka käytännössä on aina jokin auktoriteetti. Ainoastaan auktoriteetti voi sertifioida käytöksen, ajatukset ja tai tunteet virallisesti ei-halutuiksi.
Wayne Ramsay on kirjoittanut yhden todella selkokielisen selvityksen siitä mistä skitsofreniassa on oikeasti kyse. Suosittelen lukemaan, jos olet aiheesta aidosti kiinnostunut.
Schizophrenia - A Nonexistent Disease
Wayne Ramsay, J.D.
http://www.wayneramsay.com/schizophrenia.htm
- eroonyhteiskunnasta
eli väite koko sairaudesta on hevonpaskaa.
sen olenkin aina tiennyt.
valtiovalta silti määrää,, toistaiseksi. - kokemuksesta
Psykoosi pitää paikkansa mutta sekin menee ajallaan ohi, eikä siihen mitään lääkitystä tarvitsisi, ainakaan jatkuvaa. Skitsofrenia on tahallisesti aiheutettu auktoriteettien toimesta. Psykoosin voi laukaista esim. päihteet, unettomuus tai aiheutettu vainoaminen.
- Aloittaja-
Ihmettelen vaan että minua ei kukaan vainonnut -oikeasti- ja toiseksi en käytä alkoholia juuri ikinä enkä huumeita.
Ja vasta psykoosin ollessa päällä en saanut unta. Eli miten selität psykoosini ja sairauteni nyt?
Ja mitä tarkoittaa "skitsofrenia aiheutettu tahallisesti auktoriteettien toimesta!" Eli kuka minulle siis aiheutti ne hullut asiat joissa elin monta kuukautta? Omituinen väite..
- rqy3hy
Ja joukkovainoamisen tunne on siis todella psykoosia.
- Aloittajalle.kiitos
kun jakoi tarinansa kanssamme. Vaikka ihmiset ja sairaudetkin ovat enemmän tai vähemmän yksilöllisiä, niin jotakin yhteistä kuvailemassasi on erään ystäväni kanssa, jonka erikoinen käyttäytyminen on mietityttänyt lähipiiriä jonkin aikaa. Hän ei koe olevansa sairas, eikä mene lääkärin tutkimuksiin, vaikka jotkut ovat niin varovaisin sanakääntein esittäneetkin. Olen lueskellut täällä(kin) keskusteluja sillä ajatuksella, että löytäisin ehkä jotakin, joka tekisi em. käyttäytymisen ymmärrettävämmäksi ja tämä vaikuttaa yhdeltä mahdollisuudelta, ainakin näin maallikon näkökulmasta arvioiden. Erikoislääkäri saa luonnollisesti tehdä omat päätelmänsä sitten, jos, jos ja jos ystäväni joskus suostuu tutkimuksiin lähtemään. Vaikka olen huolissani tilanteesta, niin en ole ryhtynyt häntä mitenkään painostamaan tässä asiassa.
- Ap---1
Toivon, että jos läheiselläsi on psykoottisia ja skitsofrenian oireita niin hänet saataisiin pian hoitoon. En kuitenkaan halua pelotella, sillä mieli voi kestää kauankin ennen kuin lopullisesti romahtaa. Itselläni oli psykoosissa ollessani pulssi todella korkealla ja aivot työskenteli yötä päivää ja olin lopun uupunut fyysisesti.
Hienoa että olette pistäneet merkille vähän oudon käytöksen, tarkoitan että jos tosissaan on jotain psykoottisia oireita niin se voi pahentua ja pahentua vain jos siihen ei puututa.
Osastohoito toimi itselläni ainoana katkaisevana tekijänä psykoosin suhteen sillä näin merkkejä kaikkialla. Vaikka aluksi epäilin hoitajia ja lääkäreitäkin niin hiljalleen sitten sain apua mutta siihen meni kuukausia.
Ja sairas ei tässä taudissa ainakaan tunnista itseään sairaaksi, ainakaan minä en tunnistanut. Jälkikäteen hitaasti kun järki palasi takaisin niin aloin erottamaan totuutta harhasta.
Tsemppiä sinne. Jos mieltä askarruttaa lisää niin käyn katselemassa tätä palstaa silloin tällöin niin vastaan kyllä jos siitä on apua.
- outoo
Minulla aistiharhojako? Kuulen syytteleviä ääniä, jotka liian todellisia ollakseen vaan harhoja ja en alitajunnassakaan saisi noita itse aiheutettua. Olenkin miettinyt, että onko syyllinen oikeasti ulkopuolinen, jolla itsellään persoonallisuutensa kanssa ongelmia?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sosiaaliturvasäästöt kohdentuvat usein samoihin ihmisiin useampaan kertaan
ja ihmisiä putoaa kiihtyvällä tahdilla toimeentulotuelle eli köyhien määrä kasvaa eksponentiaalisesti Suomessa. https:3751860Olisiko sinulla mitään toiveita?
Miten sinä toivoisit minun sinua lähestyvän? Mitään mitä olisi tosi hyvä tietää ennen sitä? Jos ei sen kummempia, niin491577Miksi toisten toiveet ahdistavat teitä?
Kertokaapa miksi toisen ihmisen toiveet mahdolliselle kumppanilleen ahdistavat niin kovasti? Oletatko, että hän vaatii j2081270- 841056
En nii kui tiiä yhtään
Mikä suussa kiehtoo, vaikka kaiken pitäisi olla ihan hyvin! Mä niin haluaisin nähdä sut:)58918Oletko kertonut tästä
Meidän oudosta jutusta kenellekään? Olen kertonut ystävälleni, että olet saanut minut sekaisin…, mutta tästä hän ei tied48712- 67711
Homouden synti
Kerrotaan faktoja alkuun. On olemassa vain kaksi sukupuolta ja aviolIiitto on vain ja ainoastaan miehen ja naisen välin256707Turun tunnin juna toteutetaan
Köyhiltä viedään mutta tunnin juna Turkuun viedään läpi. Puhaltakaa PS nyt tämä poikki! https://www.hs.fi/politiikka/ar101678- 46640