CO2 ilmasto"herkkyys" törkeästi liioiteltu.

Sähköteurastaja

Herkkyys on pudonnut jo puoleen vuodesta 2000 ja saavuttaa nollan
vuonna 2025 eli samoihin kun ilmastohihhulointikin vetäisee viimeiset henkäyksensä.-

"This means that all the assumptions and claims made by the IPCC in the past were based on hype and totally inaccurate results. ".

Samalla mennään kaiken tuhoavaksi kailotetun 2C rajan ali että heilahtaa, mutta tuo 2C asteen rajahan ei ollutkaan mistään kotoisin.

http://notrickszone.com/#sthash.qeqHtMhE.dpbs

16

458

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • näin_on

      Näin se vaan menee.
      Ei onnistunut tuo alarmistien ja ympäristötuhojärjestojen kusetus.

    • huoohhhhhhhhhhhhh
      • höpö_höpö

        Ei lämpene.


    • Greenman_

      Ilmastotieteilijöistä 97 % laskee ilmastoherkkyyden toisin kuin esimerkiksi Jyrki Kauppinen. Hiilidioksidin tuplaaminen aiheuttaa yli asteen lämpenemisen, ja lisääntynyt lämpö aiheuttaa vesihöyryn lisääntymisen, joka vahvistaa edelleen lämpenemistä. Esimerkiksi Arktisen merijään väheneminen aiheuttaa sen, että auringon lämpö pääsee tunkeutumaan Arktiseen mereen lämmittämään.

      PS. Katsoin Mechants of Doubt -elokuvan. Siinä Noami Oraskes sanoi pitkään keskustelleen suomalaisen denialistin kanssa. Tietääkö denialistit kenen kanssa Oraskes keskusteli?

      • Torakan_pieru

        Kun venäjämieliset separatistit ampuivat Malaysia Airlines Flight 370:n, niin hekin valehtelivat itselleen matkustajien olleen vakoojia.

        Näin se itsepetos etenee.


      • dgk65egf

        Eihän se lämmittimen teho mihinkään lisäänny.


      • huoh_


    • 9850978

      Avauksen aihehan käsiteltiin täällä äskettäin.

      CO2 säteilypakote tähän mennessä on IPCC:n ja koko yhteisön käyttämän kaavan mukaan 1.9 W/m2. SB-kaavan mukaan se aiheuttaa pitkällä tähtäimellä 0.5 C lämpötilanousun.

      Joidenkin mielestä efekti vahvistuu tekijällä 3..4. Tästä ei kuitenkaan ole varmuutta. Tunnettu ilmastotutkija Richard Lindzen on ollut sillä kannalla, että efekti vaimenee tekijällä 0.5 "iiris-ilmiön" eli pilvisyyden aiheuttaman itsesäätöisyyden takia.

      • 9850978

        Sähkärin suosiollisella avustuksella löytyi tuolloin linkki tutkimukseen, jossa tuota pakotetta on viimeksi päivitetty joskus 1998. Sitä oli pudotettu 15 % mm. sen takia, että CO2 vaikutusta tulevaan säteilyyn (melko vähäinen) ei ollut aikaisemmin noteerattu. Pakote oli laskettu kolmella eri tietokonemallilla. Todennäköisesti se on nyt 10 % tarkkuudella kohdillaan. Siihen vetoaa NOAA ja kaikki muutkin.


      • copy.paste.tiedettä

        Ostin kirjaston poistomyynnistä 0.50 eurolla paksun ilmastomuutosta käsittelevän kirjan vuodelta 2009. Siinä ei ollut sanaakaan tuosta säteilypakotteesta, joka on kuitenkin koko tarinan kulmakivi.


      • 9850978
        9850978 kirjoitti:

        Sähkärin suosiollisella avustuksella löytyi tuolloin linkki tutkimukseen, jossa tuota pakotetta on viimeksi päivitetty joskus 1998. Sitä oli pudotettu 15 % mm. sen takia, että CO2 vaikutusta tulevaan säteilyyn (melko vähäinen) ei ollut aikaisemmin noteerattu. Pakote oli laskettu kolmella eri tietokonemallilla. Todennäköisesti se on nyt 10 % tarkkuudella kohdillaan. Siihen vetoaa NOAA ja kaikki muutkin.

        Sähkärikin on sitä mieltä, että fysiikka ei tunne säteilypakotetta.

        Se on vain tapa kuvata sitä, miten CO2-pitoisuuden nousu vaikeuttaa pitkäaaltoisen IR-säteilyn karkaamista takaisin avaruuteen. Raportilla oli laskettu paljonko säteilyteho vähenee tropopaussin kohdalla. Lämpötilaa täytyy sitten hieman nostaa, jotta pois karkaava teho saadaan samalle tasolle sisään tulevan tehon kanssa. Uuden tasapainon saavuttaminen kestää vuosisatoja, koska erityisesti merien valtavien vesimassojen lämmittäminen on hidasta ja lämpötilan noustessa säteilypakote koko ajan pienenee, jos CO2-pitoisuus pysyisi ennallaan. Uudessa lämpötilassahan pakote sitten nollaantuu.

        On myös hyvä muistaa, että itse "lämmittimen" teho ei mihinkään muutu.


      • 9850978

        Pakote lienee siis riittävällä tarkkuudella kohdallaan.

        "Herkkyyden" eli ilmiön vahvistuskertoimen suuri hajonta johtunee siitä, että lämpötilahavainnoista on pyritty vetämään nopeasti johtopäätöksiä. Tässä vaikeutena on se, että miten suuri osa valtamerien vesistä on lämmennyt. Mitä pienempi osa pintavesistä on vasta lämmennyt, sitä nopeammin lämpötila nousee. Lopputulos on kuitenkin sama. Nousu pysähtyy, kun pakote nollaantuu. Suuret herkkyssarviot johtunevat hätiköinnistä.


    • Kylmenee

      Tässä kannattaa muistaa, että ilmastoherkkyys on eräänlainen Nyqvistin kerroin, jota on pyritty määrittelemään seuraamalla toteutunutta lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden muutosta olettamalla, että hiilidioksidipitoisuuden muutos olisi aiheuttanut kyseisen lämpötilan muutoksen. Määrittelyn jälkeen on AGW skenaarioissa sijoitettu saatu arvo ilmastomalleihin olettaen, että ilmastoherkkyys on vakio ja että se todella määrää lämpötilan. Eli kuten Taalas on useaan otteeseen sanonut: "Millään muulla luonnon tapahtumalla ei voida lämpötilan muutoksia selittää"

      Ilmastoherkkyys ei siis ole mikään eksakti luonnon vakio, jonka arvo kyettäisiin laskemaan tarkasti. Epäselvää on jopa siitä, onko hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan välillä ylipäätään mitään käytännön yhteyttä.

      Ensimmäiset arviot tälle ilmastoherkkyydelle määriteltiin joskus 80 luvulla, kun lämpötilat nousivat hieman parin kymmenen vuoden ajan.
      Tuon ajan jälkeen ovat lämpötilat pysyneet jokseenkin vakioina ja joidenkin aikasarjojen mukaan jopa hieman kylmenneet. Tämä siis samaan aikaan, kun hiilidioksidipitoisuus on noussut huomattavasti.

      Koko tämä ilmastoherkkyys pohjautuu siis hyvin hataraan olettamaan, eikä ilmiselvästi kykene selittämään nykyistä lämpötilan kehitystä. Olisiko siis pätevin arvo se nolla, kuten sähkis kirjoitti?

      • 9850978

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hallitus pyrkii rajoittamaan kaupan omien halpamerkkien myyntiä

      Helsingin Sanomien mukaan hallitus valmistelee lakihanketta, joka suitsii kaupan valtaa ja rajoittaa omien halpamerkkien
      Yhteiskunta
      226
      3322
    2. Tapettu

      On joku kangaskadulla perjantaina
      Sotkamo
      59
      2817
    3. Björn Wahlroos, maataloustuet lakkautettava

      Sanoo pankkimies. Mitäs persut ja muut tukinulliem perskärpäset tähän? "Wahlroos listaa kansallisen maataloustuen. – I
      Maailman menoa
      25
      2453
    4. Persut päättivät hiilivoiman kieltämisestä Suomessa

      Moni on jo unohanut kuka hyväksyi hiilivoimaloiden kieltämisen Suomessa: persut Sukupuolineutraalit liikennemerkitk
      Maailman menoa
      18
      2451
    5. Työvoimatoimisto

      Nyt kysyisin miksi pitää käydä työvoimatoimistossa paikanpäällä, kun he eivät muuta tee kuin laittavat koneelle uudet ve
      Työttömyys
      72
      1924
    6. Muistattekos kuinka kokoomus ja persut vinkuivat sähkön hinnasta?

      Oppositiossa vuonna 2022, kun sähkön hinta uhkasi nousta 20 senttiin kilowattitunnilta? Nyt ovat hiiren hiljaa, kun pitä
      Maailman menoa
      84
      1840
    7. Vain persut vastustivat hiilivoimaloiden alasajoa

      Persut vastusti jyrkästi hiilen kieltolakia ja on myöhemmin vaatinut hiilivoimaloiden pitämistä käytössä. He perusteliva
      Maailman menoa
      40
      1812
    8. Nalle Wahlroos ei ulise kuten Teemu Selänne sähkölaskuista

      Nalle "hah hah" nauroi saamistaan sähkötuista, kun taas Teemu-poika itkeä tirautti kovasta sähkön hinnasta. Nalle nauro
      Maailman menoa
      19
      1805
    9. Mikä aate kaiken pahan takana?

      Se laiskistuttaa kansat, opettaa vaatimaan etuisuuksia, syleilee maailmoja eikä omaa kansaa.
      Maailman menoa
      91
      1662
    10. Mietin sua liikaa

      Mietin nytkin sitä, että millaista se olisi tulla kotiin, kun sinä olisit täällä vastassa. Tai niin päin, että sinä tuli
      Ikävä
      66
      982
    Aihe