Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Otsikon jos sisäistää, niin voi ymmärtää, että ns. "rikkaat", suurituloiset ovat pelkureita. siis eniten rahaa vailla, koska pelkäävät ja keräävät pahanpäivän varalle.

Vaikuttaa siltä, että useimmat ihmiset ovat vasta heräämässä karuun todellisuuteen.Sodanjälkeisten sukupolvien tyhmä usko siihen että kasvu voi olla ikuista, on aiheuttanyt sen että kakka iskee tuulettimeen ja voimalla. Myrkkyä ja lannoitetta ollaan suollettu ruokapelloille siihen tahtiin, että vain idiootti ihmettelee, mistä syöpien ja muiden elintasosairauksien leviäminen on peräisin. Samaan aikaan ilmaston ääri-ilmiöt lisääntyy ja kysellään että mitäs nyt, lapsille kun jää maksettavaksi ja nuukailtavaksi vähäiset luonnonvarat jolla turhakkeita on valmistettu.

Olen huomannut, että elämiseen maaseudulla riittää 2-lapsisella perheellä 2000€/kk sillä lyhentelee asuntolainat kohtuuhintaisesta talosta, välillä on luomuruokaa syötavana, ja pitää kotteron sellaisessa kunnossa että kesälomalla pääsee sukuloimaan ja lerintäalueelle hämmästelemään kuinka muut maailmankatsomustaan pönkittävät. Kokemuksesta tiedän että vaikka samaan talouteen tulee 10 000€/kk niin ei yhtään enempää jää säästöön, on kyllä enemmän vempaimia, autoja ja kiirettä että ehtii kaiken tuhlata, mutta onnellisuutta ei, kun ei naapureiden/sukulaisten kateelliseksi tekeminen ole ikinä ollu mun juttu.

Mutta se että jos 4 ihmistä kuluttaa kuukaudessa 2000 tai 10 000 euroa niin ero on siinä, että toinen kuluttaa 4 kertaisen määrän luonnonvaroja. Isot ansiot kun kulutetaan tai vaihtoehtoisesti sijoitetaan rahamaailman pyörteisiin joka suoltaa rahat seuraavalle instanssille joka sitten louhii hiiltä, pumppaa öljyä tahi muuta luonnonvaroja kuluttavaa. joten eiköhan lopeteta tekopyhä saivartelu vihreistä arvoista tai ekologisesta elämäntyylistä, sillä kyllä totuus on niin, että mitä vähemmän ansaitset, sitä vähemmän voit kuluttaa luonnonvaroja tai edesauttaa markkinataloutta. Isotuloisten kuuluisi havetä, hävetä sitä, että aiheuttavat lapsilleen tai viimeistään lapsenlapsilleen vaikeammat elinolosuhteet maapallolla.
Monet myös perustelevat ahneutta, että en minä itselleni kerää vaan lapsille, siis omille geeneille. Jos on terve itseluottamus omiingeeneihin, niin ei tarvitse pelätä etteivät pärjäisi, muuten kuin jos niissä on jotain vikaa.