Parhaillaan Ylen Radio Suomessa tulee juttua kylätoiminnasta ja kyläyhdistyksistä. Siinä onkin hyvä esimerkki uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumattomasta kansalaistoiminnasta. Kyläyhdistyksiä on parisen tuhatta, ja ne ovat muodostaneet maakunnallisia kylätoiminnan yhteistyöjärjestöjä. Ne puolestaan ovat muodostaneet valtakunnallisen Suomen kylätoiminta ry:n, www.syty.fi Kylätoiminnan ja -yhdistysten toimintamuodot ovat moninaiset. Harrastus- ja vapaehtoistoimintojen lisäksi mukana on vertaistukea tukea kaipaaville. Tavoitteena on pitää kylät elävinä kaikenikäöisille. Kyse n myös lähidemokratiasta. Mukana kokonaisuudessa on myös alueellisia kyläasiamiehiä, joita on muutama joka maakunnassa. Lisäksi kuvaan ovat tulleet kyläavustajat, jotka juuri auttavat muun muassa tukea tarvitsevia vanhuksia.
Kansalaistoimintaa Suomessa
SekulaariSuomi
77186
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 77
Vanhimmat
"Kerran kesässä kyläyhdistys järjestää kirkkopolkuvaelluksen, jossa patikoidaan Tourulasta Yläneelle kirkolle jumalanpalvelukseen."
http://www.paimenenmaki.com/?Kirkkopolku_ja_Kotkan_kota
Ei tämä ole ainoa tapaus, pelkkä satunnainen esimerkki.
Jos ev.lut. kirkko on onnistunut valjastamaan kunnat ja valtion kassarakseen, apulaisekseen, näyttää se paikoin onnistuvan sekulaarien järjestöjenkin suhteen. Kyläyhdistyksen toiminta näyttää kuitenkin 90-prosenttisesti olevan uskonnollisesti sitoutumatonta. Vaellukseen voi lähteä kuka haluaa. toiset voivat puuhata ihan jotain muuta. Eikä sinne lähdetä kesken jostain yhdistyksen yleisestä tilaisuudesta niin että toiset lähtevät ja toiset eivät.
"Eikä sinne lähdetä kesken jostain yhdistyksen yleisestä tilaisuudesta niin että toiset lähtevät ja toiset eivät."
Mistä sinä sen tiedät? Voihan siellä olla rinnakkaisohjelmaakin. Miksi muuten uskonnollista ohjelmaa pitäisi boikotoida, mutta esim. pornofilmejä pitäisi mielestäsi esittää alaikäisille koululaisille? Kyllä, sinä sanoit niin!
Kylissä tärkeällä sijalla on usein myös nuorisoseurojen toiminta. Tosin monien nuorisoseurojen jäsenistön keski-ikä sattaa olla yli 50 vuoden. Toiminta pyörii usein vuosikymmeniä omistetun seurojentalon ylläpidon ja toiminnan ympärillä. Mutta edellä sanotusta huolimatta nuorisoseuroilla myös nuoriso- ja varhaisnuorisotoimintaa.
LIsäksi nuorisoseurantalolla saattaa nuorisotoimintaa pyörittää ¤H-lliiton yhdistys.
Siis 4H-liiton paikallisyhdistys.
4H-liittoon kuuluu ympäri maata satoja yhdistyksiä, ja niillä on palkattuna yhteensä yli 100 toiminnanjohtajaa tai toiminnanohjaajaa. Liiton toimintaa tuetaan huomattavilla summilla Maa- ja metsätalousministeriön MMM:n myöntämilllä tukimäärärahoilla. Se on siten erityisasemassa Opetus- ja kulttuuriministeriön OKM:n tavanomaisesti tukemiin nuorisojärjestöihin nähden.
Boikotoiko 4H aktiivisesti kaikkea uskontoa? Vai voiko 4H järjestää yhteistapahtumia esim. seurakuntien kanssa?
Järjestöt voivat tehdä, mitä ne demokraattisesti ovat päättäneet tehdä. Järjestöjä ei sido samanalainen neutraliteettiperiaatteen velvoite kuin julkisen vallan toimintaa (pitäisi sitoa myös käytännössä vaikka ei nyt aina sido).
Eri asia on, jos järjestöllä on julkisin varoin toteutettava projekti, jossa annetaan palvelua kohderyhmällä riippumatta siihen kuuluvien uskonnosa tai vakaumuksesta. Tai jos kunta ostaa jotain palvelu, siihen toimintaan ei pidä ympätä julistuksellista uskonnonharjoitusta, kuten hartaushetki.
Suosittelemme lämpimästi kylläyhdistysten ja toimintojen korvaamista ihan rehellisellä ei käytöksellä sillointällöin.
Suosittelemme, jos koulu ylipäätään vielä ymppää koulupäivään (mitä emme suosittele) tunnustuksellisia jumalanpalveluksia, niiden sijoittamista koulupäivän loppuun niin, että niistä voi vain yksinkertaisesti olla pois ja lähteä kotiin saman tien.
Hyvin laaja ei-uskonnollisten kansalaistoiminnan ja kansalaisjärjestöjen kenttä löytyy sosiaali- ja terveysjärjestöistä, ks. www.soste.fi.
Ne tekevät kaikkiaan paljon merkittävää "hyvän tekemistä", sosiaali- ja terveysalan palvelutoimintaa yksin ja yhteistyössä kuntien kanssa - paljon enemmän kuin paljon mainostettu kirkon "hyväntekeväisyystyö", jota käytetään markkinoinnissa vetoamisperusteena ev.lut. kirkon jäsenyydessä roikkumiselle.
RAY tukee sosiali- ja terveyslalan järjestöjä noin 300 miljoonalla euroalla, joten toki niiltä pitää myös vaatia tuloksia. Pitäisikö vaatia myös parempaa tiedottamista, kun mediasta saa joskus kuvan, että että kirkko muka tekisi enemmän, vaikka tilanne on täysin päinvastoin.
Oma laaja lukunsa ei-uskonnollisen kansalaistoiminnan kirjossa (ja vaikka kirjassakin) on tietenkin urheiluseuraliikkeellä. Siitä olisi varmaan enemmänkin juttua, varsinkin ns. urheilumiehillä ja -naisilla, mutta lyhyesti keskusjärjestönsä on tätä nykyä Valo. Myös perinteinen TUL uusiutunena on kait jotenkin olemassa, mutta en tunne tarkemmin. Urheiluseurat tekevät merkittävää nuorten kasvatustyötä ja aikuisten terveyttä edistävää toimintaa niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Ne järjestävät myös kesäleirejä eri-ikäisille lapsille ja nuorille. Osa voisi toimia hyvänä vaihtoehtona myös rippileirille.
Oma lukunsa kansalaistoiminnan kentässä muodostuu nuorisojärjestöistä.
Valtaosa on uskonnollisesti sitoutumattomia nuorisojärjestöjä, mutta joukossa on myös kristillisiä ja islamilaisia nuorisojärjestöjä, joita valtiovalta tukee myös kohtalaisilla summilla. Varsin avokätisesti on tuettu puolupoliittisia nuorisojärjestöjä sekä lapsijärjestöjä eli lapsi- ja varhaisnuorisotyötä tekeviä järjestöjä (joissa myös ev.lut. kirkko on aktiivinen). Järjestöjen jäsenrekisterin pituus suhteessa jäsenmaksunsa maksaneihin jäseniin ei ole useinkaan minkäänlaisessa balanssissa.
Monet kunnat tukevat kunnassa toimivia nuoriosjärjestöjä, joista monet ovat valtakunnallisten järjestöjen yhdistyksiä (tai "osastoja"). Lisäksi Suomessa kunnallisella nuorostyöllä on tärkeä rooli. Eräissä kunnissa on viime vuosina siirretty painopistettä nuorisojärjestöjen kautta tehtävään nuorisotyöhön.
Nmähän löytyvät netistä, ks. www.alli.fi
Ikäryhmien osalta nuorisojärjestöjen "vastapainoksi" on hyvä mainita eläkeläisjärjestöt. Niiden toiminta on Suomessa itse asiassa hyvinkin vireätä. Useilla niistä on enemmän tai vähemmän suora tai epäsuora puoluetaustayhteys. Käytännössä toimivat silti itsenäisesti. Useimmilla on vireää paikallista tomintaa.
Asianomaisen ikäryhmään kuuluvien vapaa-ajattelijain on ihan suositeltavaa toimia myös josakin eläkeläis- tai seniorijärjestössä.
Siellä voi tuoda esiin myös siviilikultuuriin liityyviä asioita. Eikä sen tarvitse koskea vain vainajien hautauksia ja saattotilaisuuksia siviilimenoin, vaan myös vaikkapa lasten (lastenlasten jne.) nimiäisiä, Protu-leirejä, siviilivihkimisiä jne. Isovanhemmat voivt rohkaista vanhempia ja lapsenlapsia uskonnotomaan elämään.
Esimerkiksi nyt voisi rohkaista armeijasssa oleva alokasta valitsemaan uskonnottoman sotilasvakuutuksen (sotilasvalan sijaan) sekä hartauksien ja jumalanpalvelusten sijaan vaihtoehtoisen ei-uskonnollisen ohjelman.
Voisi "rohkaisussa" sanoa, että voi sitä sotilailla tulla kovempiakin uskalluksen paikkoja kuin on kieltäytyminen sotilaspapin palveluksista.
Oma lukunsa on kehitystyhteistyötä ja kansainvälisyyskasvatusta tekevä järjestökenttä. Ks. www.kepa.fi
Sinne ulkomailla kehitysyhteistyötä tekeviin suomalaisiin järjestöihin änkeävät ja tunkeavat mukaan myös lähetysjärjestöt, joita on ainakin viisi. Ne haalivat kehitysyhteistyörahoja, vaikka toiminta on käytännnössä usein lähetystyön kaltaista. Tai kietoutuu lähetystyöhön... Valtion pitöisi säästää ja supistaa nimenomaan lähetystyöjärjestöjen valtionapua kehy-rahoista.
Ilmisoikeusjärjestöt edustavat erilaisia vähemmistöryhmiä, joita on syystä tai toisesta syrjitty Suomessa. Tai naisten tasa-arvosa edustavat järjestöt eivät oikeastaan ole edustaneet vähemmistöä, vaan sorrettua enemmistöä.
Ihmisoikeusliitto on alan yleisjärjestö, mutta suurin osa ihmisoikeusjärjestöistä on keskittynyt joidekin erityiskysymysten tai tiettyjen väestöryhmien edustamiseen. Viime vuosina tapetilla on ollut seksuaalivähemmistöjen eli HLBTI-ihmisten etujärjestö Seta ry.
Suurelta osin sen taustatyön ansiosta kansalaisaloitteen pohjalta eduskunnan enemmistö tiukan äänestyksen jälkeen hyväksyi avioliittolain tasa-arvoistamisen - ev.lut. kirkon virallisen lausunnon vastustuksesta huolimatta.
Tätä asia on myös esimerkki siitä, miten uskonnot, varsinkin kristinusko ja islaminusko opillisista tai kulttuurisistä syistä ovat osa erinäisiä ihmisoikeusongelmia tai jopa niiden keskeisiä ylläpitäjiä.
Saamelaisvähemmistön piirissä on tuotu esiin, miten kristinuskon nimissä saamelaisten monia ihmisoikeuksia on viety tai rajoitettu, kuten oikeutta omaan kulttuuriin ja kieleen.
Tutkimusten mukaan ei-uskonnolliset ovat itse asiassa katsomuksellisena enemmistönä. Valtiovallan uskonnollisille yhdyskunnille antamien etuoikeuksien kautta ei-uskonnollinen enemmistö on tavallaan uskonnollisen vähemmistön panttivanki.
Suomen punainen risti on tavallaan oma erityistapaukensa, koska se toimii niin monipuolisesti Suomessa ja ulkomailla. https://www.punainenristi.fi/
Sillä on myös erityistehtäviä, kuten veripalvelu, sekä kriisiapuun liityviä sopimuspalveluja julkisen palvelun kriisiavaun kanssa yhteistyössä.
Sillä on myös paikallisyhdistyksia kautta maan ja myös omaa ja ihan suositeltavaa nuorisotoimintaa.
Tietysti myös poliittisissa puolueissa toiminta voi olla kansalaistoiminnan luontoista. Siinä voi olla mukana perusyhdistystoimintaa. Tosin osa puoluetoiminnasta on tätä nykyä käytännössä jonkun ehdokkaan vaalikampanjointiin osallistumista.
Kulttuuri- ja taidejärjestöt ovat mitä tärkein osa kansalaistoiminnan tai kulttuurin kenttää.
Taidehan on mitä parhain välinen ihmisten kohtaamiseen, ihmisille tärkeiden ja herkkien asioiden kohtaamiseen ja pohtimiseen. Esimerkiksi juuri nyt näyttelijä (etc) Kati Outinen on kiertänyt vanhusten hoivakodeisa ja senioriteloissa Alzheimerin tauliin liittyvällä taiteellisella esityksellään.
Alzheimerin tautiin koskettaa niin sairastunut itseään, hänen omaisiaan ja läheisiään sekä hoiva- ja hoitohenkilökuntaa. Vaikeaa asia on mahdollista lähestyä myös huumorin keinoin, koomiisen ja traagisen dialektiikan kautta. Kyse on tunteista ja niiden kohtaamisesta ja jakamisesta sekä lohdun jakamisesta.
Lohduttamiseen ja ihmisen kohtaamiseen ei tarvita uskontoa, vaikka kirkko ja papit joskus julkisuudessa pyrkivät sittämään asian niin, että se olisi heidän heiniään. Humanistinen kultuuri ja aide on ihmislähtöistä ja ihmisläheistä sekulaaria kulttuuria.
Uskonnosta ei varsin lohdutusta löydykään, paitsi että se oli jumalan tahto (tai jopa rangaistus...), ja sitä ei kehdata sanoa. Siksi pappien puolelta todetaankin usein, että "ei ole sanoja".
Ammattiyhdistykset! Nehän ovat kamppaileet Suomeen 5-päiväisen ja 40-tuntisen työviikon (tai "Pekkasineen" 36,4-tuntisen).
Kummasti vaan uskovaisetkin, joiden "pyhä kirja" puhuu 6-päiväisestä työviikosta, käyttävät maallisen, sekulaarin järjestön aikaansannoksia henkilökohtaisesti hyväkseen.
Ovatko uskovaiset nyt esittämässä työajan pidentämistä Raamatun mukaiseen suuntaan? Onko sekularismi mennyt liian pitkälle?
Yleisesti ottaen kansalaisjärjestöt tarjoavat ja järjestävät vertaistukea. Sillä on tavattoman suuri merkitys esimerkiksi monilla diagnoosipohjaisilla potilasjärjestöillä, mielenterveysjärjestöillä, työttömien järjestöillä jne.
Vertaistuki on yleisesti nimenomaan uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta. Heikossa hapessa olevan heikkouden hetken käyttäminen uskonnollisen tai muun ideologisen vaikuttamisen läpilyöntiin on epäeettistä.
Vapaa-ajattelijain liitto, sen jäsenyhdistykset ja aktiivit tarjoavat neuvontaa ja jossain määrin myös vertaistukea uskonnottomuuden vuoksi syrjityille. Suomessa tällaista syrjintää tapahtuu valitettavasti usein juuri julkien vallan toimenhaltijoiden toimesta, mikä on periaattteellliselta kannalta pöyristyttävää.
Vapaaehtoistoiminnasta uusi julkaisu:
https://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksiä-sarja/Selvityksia93.pdf
Kansalaistoiminta perustuu juurikin vapaaehtoistoimintaan, vaikka järjestötyön ammattilaisiakin on, mutta ei kuitenkaan yhtä paljon kuin 7000 palkkapappia kirkolla.
Varsinaisten ammattijärjestöjen lisäksi eräillä aloilla on myös ammatillisia järjestöjä, jolla ei ole työehtosopimusoikeutta. Esimerkiksi Sairaanhoitajaliitto (vrt. Tehy).
Siten Suomessa on myös kansalais- ja yhteisöradioita. Niissä mm. järjestöt voivat tehdä ohjelmaa ja saada se lähetettyä ääniyleisradiotoimintana. Muisa maissa niitä on enemmän, ks. www.amarc.org
Samoja itse tehtyjä ohjelmia voi jakaa myös netissä ja podcstina - sekä siis lähettää myös radioaalloilla.. Pääkaupunkisudulla yli miljoona potentiaalista kuulijaa.
ks. Radio Robin Hood Turussa ja Lähiradio Helsingissä
Osa järjestöistä on kansainvälisesti johdettuja ketjuja. Näitä ovat esimerkiksi Plan ja WWF. Ne savat tietotaitoa ja ohjausta toimintaansa kansainvälisistä kokemuksista.
Oma lukunsa on Greenpeace, joka ei oikestaan ole kansalaisjärjestö, jossa jäsenet päättäisivät, vaan sillä on lähinnä tukijoita. Ja pieni keskitetty johto.
Amnesty on myös kansainväinen, samoin Punainen Risti SPR, mutta samalla ne ovat myös kansallisia kansalaisjärjestöjä, joiden täkäläinen jäsenistö voi vaikuttaa asioihin, yhdistysten ja toimintaryhmien toimintaan.
SPR toimii hyvin monella sektorilla. Uskonnottomien kannalta on tärkeää, että SPR:llä on kriisiapu- ja -tukitoimintaa, sekä koulutettuja vapaaehtoisia että erikoiskoulutettuja ammattilaisia mukana, ja tämä tapahtuu yhteistyösä kuntien ja kriisiorganisaation kanssa ja ylipäätään julkisen palvelujen kanssa.
Onnettomuustilanteissa ev.lut. kirkko mainostaa näkyvästi, että kirkon ovet ovat auki (ja papeilla ei ole sanoja..). Samaan aikaan kuitenkin on toiminnassa varsinaisia tukipalveluja, vaikka toimijat eivät silloin aina ehdi hoitaa tiedotustoimintaa yhtä näkyvästi kuin seurakuntien kriisitilanteisiin voideltu tiedotuskonsepti. Näin media usein lankeaa epäsymmetriseen uutisointiin tukipalveluista.
Kansalaisareena ry - http://www.kansalaisareena.fi/ - on vapaaehtoistoimintaa tukeva ja edistävä kansalaisjärjestö.
Kansalaisfoorumi - http://www.kansalaisfoorumi.fi/ - on järjestötoimintaa tukeva ja edistävä kansalaisjärjestö.
Niiltä saaa vinkkejä myös Vapaa-ajattelijain yhditystoimintaan ja projektitoimintaan. Nojaahan vaparitoiminta juuri vapaaehtoistoimintaan (eli vapaaehtoistyöhön).
Kansalaismediatoimintaa esim.
http://www.radiorobinhood.fi/ Turussa
ja Helsingissä Lähiradio 100,3 MHz, http://www.kansanradioliitto.fi/
Ihmisoikeusasiaakin:
http://www.radiorobinhood.fi/iloisetveikot/annukka-kolehmainen
En nyt ihan ymmärrä ketjun tarkoitusta... Mutta jos tässä kerätään erilaisia toimintasektoreita, niin lisään joukkoon ainejärjestöt. Kai niillä joku merkitys on syntymäkaupungissaankin opiskeleville. Erityisesti silti arvelen, köh köh, maalta muuttavien hyötyvän ainejärjestöjen tapahtumista ja muustakin.
Juup, opiskelijajärjestöt ovat oma ryhmänsä...
Aloituksessa ajatukseni oli tuoda esiin, kuinka monenlaista sekulaaria, ei-uskonnollista kansalaistoimintaa, vapaaehtoistyöhön ja osin myös ammatilliseen järjestötyöhön ja tukityöhön perustuvaa toimintaa Suomessa on.
Kirkko koettaa hääriä monella eri saralla ja sitä kautta vetää ihmisiä helmoihinsa, kun sen ydintoiminta ja ydinsanoma ei vedä. Vapaa-ajattelijain ei tarvitse koettaa matkia kirkkoa, vaan voi keskittyä omaan agendaan ja ydinasiaan.
Raittiusjärjestöt ovat yhdistäneet voimiaan ja toimiaan: www.ehyt.fi
Ah, ymmärrän. Ei va-liikkeen tarkoitus ole tietysti korvata kirkkoa jonkinlaisena varjo-evlut -järjestönä. Ja kääntäen tosiaan nuo monet järjestöt ovat korvaajia, sikäli kun sellaista tarvitaan.
Kyllähän myös kuntien organisoima vapaaehtoistoiminta on kansalaistoimintaa tai kuntalaistoimintaa, eikö? Ainakin se on vapaaehtoistoimintaa. Ja usein vertaistoimintaa tai vertaistukitoimintaan.
Helsingin Vaparien Uskomaton-lehdessä juttua asiasta. Ettei jutun tekoon vaan olisi saatu virikettä tästä ketjusta?
http://vapaa-ajattelijat.fi/helsinki/2015/10/05/monipuolista-vertaistukea-ja-kansalaistoimintaa-ilman-uskontoa/
Turhaa skeidasektorin mainostusta. Kirkko se on se, joka "tekee hyvää".
Hyvä kirkko!
Kansalaisjärjestöt tekevät hyvää Suomessa. Ja osaavammin ja paremmin ja enemmän kuin kirkko.
Kolmas sektori - ja miksei neljäskin sektori - on tärkeä osa kansalaisyhteiskuntaa ja maamme sosiaalista pääomaa. Siinä on takana sekulaaria etiikkaa ja yhteisvastuuta. ks. myös vapaa-ajattelijat.fi/helsinki/2015/09/15/5-10-ilkka-niiniluoto-hyva-elama-ilman-uskontoa/
Kirkon jäsenmaksusta menee yli 90 % aivan muuhun kuin sosiaaliseen "hyvän tekemiseen". Teholuku on paljon heikompi kuin kansalaisjärjestöissä, jotka sitä paitsi ovat usein erikoistuneet johonkin kohderyhmään ja sitä kautta osaavat asiaansa.
Vapaa-ajattelijat on yksi 3. sektorin kansalaisjärjestöistä. Se on ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestö, joka edistää samalla tiedepohjaista maailmankuvaa ja ihmiskäsitystä sekä humanistista etiikkaa. Liitto saa pientä valtion toimintatukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä, ja tuen osuus on noin viidesosa budjetista. Monilla järjestöillä julkisen tuen osuus on suurempi. Vaparien toiminta perustuu vapaaehtoistoimintaan myös saaduilla lahjoituksilla on tärkeä merkitys.
Hyvä että Vaprit tuovat esiin myös muita 3. sektorin järjestöjä. Ei Vaparien ole tarkoitus yrittää häääriä joka taholla niin kuin kirkko yrittää tehdä, kun sen uskonoppi ei vedä.
Tästähän oli oikein lehdessäkin:
http://vapaa-ajattelijat.fi/helsinki/2015/10/05/monipuolista-vertaistukea-ja-kansalaistoimintaa-ilman-uskontoa/
Tärkeä pitää esillä. Mainittakoon, että RAY:n tuki sosiaali ja terveysjärjestöille on yli 300 miljoonaa euroa. Ei mikään mitätön resurssi.
"Hyvän tekeminen" onnistuu kansalaisjärjestöjen ja spr:n kautta paljon paremmin kuin kirkon kautta.
Tällainen ei-uskonnollinen kansalaisjärjestöjen tuki- ja vertaistukitoiminta, hyvän tekeminen, on tärkeä osa sekulaaria yhteiskuntaa:
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2015/12/16/uskonnotonta-apua-ja-tukea/
Kirkoo yrittää kovasti markkinoida omaa "hyvän tekemistään", kun sen "oppi" ja "opetus" ei oikein vedä. Menee siinä överiksi. Samoin media panee överiksi kirkon rahapulan suremisessa.
Tuohon luetteloon voi tietysti liittää vapaa-ajattelijain ja humanistiliiton sivut, protun, pro-seremonioiden, kantelupukin, skepsiksen ja UUT:n sivut.
Antivapareiden mielestä jutussa on seunsuroitu Vapaa-ajattelijain omatkin sivut.
Ei-uskonnollisissa kansalaisjärjestöissä toimii ja tekee vapaaehtoistyötä kymmenen kertaa enemmän vapaaehtoistyön tekijöitä kuin kirkon toiminnassa.
Myös toiminnan rahallinen arvo on paljon suurempaa kuin kirkon auttamistyössä.
Oliko se diakoniatyön budjetti 8 miljoonaa. Onhan se rahaa, mutta yli 1000 miljoonasa aika vähän?
Kansalaisjärjestöt auttavat enemmän, paremmin ja tehokkaammin.
RAY:n avustusbudjetti on yli 300 miljoonaa.
"Kansalaisjärjestöt auttavat enemmän, paremmin ja tehokkaammin."
Ja tästä löytyy ihan näyttöäkin? Todellisuudessa olen ollut kosketuksissa kansalaisjärjestötoimintaan sen verran, että voin sanoa sen toiminnan tehon ja laadun olevan hyvin epätasaista. Rahaa kyllä tulee RAY:lta ja on tullut aiemmin yhteiskunnaltakin, jälkimmäinen on vähentynyt nykyisellään (poliittisille järjestöille yhteiskunnalla kyllä riittää edelleen rahaa), mutta henkilöstön osaamistaso on perin vaihteleva kansalaisjärjestöissä. Se saatu tuki voi olla niin ja näin.
Hyvä silti, että sekin vaihtoehto on olemassa. Esim. kirkon ulkomaanapu tekee paljon yhteistyötä muiden avustusjärjestöjen kanssa ja tällainen kummallinen vertailu tuntunee varsinaisista toimijoista aika ihmeelliselle ja ehkä vastenmielisellekin.
Ketjun nyt oli tietenkin väsännyt joku, jonka ydinosaamisaluetta on kirkkoa vastaan kamppailu ja sanojensa mukaan ei halua muuta tehdäkään. Toiset rakentavat ja toiset purkavat.
Kehitysyhteistyö ja lähetystyö ovat oma lukunsa. RAY rahoittaa kotimaan toimintaa.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja niiden projektien henkilöstön osaamistasossa voi olla vaihtelua, mutta olennaista on myös varsin fokusoitunut toiminta, jolloin on erityisosaamista ja työntekijöiden ohjaamista ja koulutusta. Mainittakoon, että moniin projekteihin liittyy myös mittavaa vapaaehtoistyötä ja sen organisointia ja ohjaamista. Vapaaehtoistyön ohjaaminen on oma taitolajinsa sekin.
Kirkon työntekijät koittavat hääriä joka puolella teologisen koulutuksen ja uskon voimalla, joten työntekijöiden taso voi olla joko "vaihtelevaa" tai "tasaista", samoin srk-aktiivien vapaaehtoistyön ohjaus.
Vain kirkon markkinointi on parempaa kuin järjestöjen.
Tähän pitäisi vielä liittää eräs sivuhuomio: Ei kaikki aina tarvitse rakenteita.
Meillä oli vappuna - kuten jo kohta kymmenen kertaa aiemminkin - vappujuhlat puistossa. Sen järjesti "hiekkalaatikonreunamammat", vaikka hiekkalaatikko-iästä asianomaiset ovat jo kovasti ohi kasvaneet. "Jäsenyys" ryhmässä on kuulumista ylläpitämälleni postilistalle.
Tässä oli sitä yhteisöllisyyttä, ja maahanmuuttajaperheen muksukin oli mukana. Ei tätä silti tilastoida mihinkään. Eikä tarvitsekaan, pääasia että järjestettiin.
RAY:n lisäksi kansalaistoimintaa edistetään myös veikkausvoittovaroista OKM:n toimesta. Tukea myönnetään kulttuuri-, nuoriso- ja urheilujärjestöille. Ihan oikein niille!
Soste on tehnyt myös järjestöbarometri-tutkimuksia. Nyt tehdään tämän vuoden tutkimusta: http://www.soste.fi/ajankohtaista/jarjestobarometri-uudistuu.html
RAY 350 mijoonaa, veikkausvoittovarat 450 miljoonaa...
Hyvä että Suomessa sekulaarien järjestöjen hyvää auttamistyötä ja vertaistooiminnan organisointia tuetaan.
Paljon aj hyvää!
Paljon ja hyvää. Toki voi myös parantaa ja tehostaa.
Foorumia häiritsevällä antivaparilla on huono luottamus "asiaansa", kun pitää tunkea samasta asiasta useita viestejä ja toistaa niitä kymmeniä kertoja sisällyksettömillä nostoviesteillä.
On esimerkiksi tullut moneen selväksi, vaikkakin virhelllisen tiedon jankutuksella. että Vapaa-ajattelijoilla on turhan vähän jäseniä (1500 henkilöjäsentä 23 yhdistyksessä), vaikka onkin ylivoimaisesti suurin uskonnottomien yleisjärjestö (verrattuna humanisteihin, ateisteihin, uskonnottomiin..). Siksi: http://vapaa-ajattelijat.fi/liity-jaseneksi/
Vaikka Suomessa on satoja hyviä ei-uskonnollisia kansaisjärjestöjä, uskonnottomien oikeuksia ja etuja edistämään ei ole montakaan. Siksikin tuki vapaa-ajatelijoille on tärkeää myös jäsenyyden kautta.
Kirkkoa ei tarvittaisi sotkeentumaan kaikenlaiseen "auttamistoimintaan" sikäli että monet sekulaarit järjestöt hoitavat sitä puolta julkisen sektorin rinnalla. Toki tavallaan parempi että edes muutama prosentti kirkoncmiljardista eurosta vuodessa menee auttamiseen. Tosin mainostus ylittää teot.
Tässä hyvä yleisppuheenvuoro asian merkityksestä: http://www.hs.fi/mielipide/a1469764138956
Sekulaaria kansalaistoimintaa on runsaasti.
Otetaan taas kansanterveydelle.
Tutkimustietoa ja kommentteja teemaan: http://www.soste.fi/ajankohtaista/julkaisut/jarjestobarometri.html?utm_source=SOSTEkirje 8.11.2016 Rakennuspuut lapsuudesta, Språktalko, järjestötyön taloudellinen arviointi&utm_medium=email&utm_campaign=SOSTEkirje
Valtiovarainministeriön ja ministeri Anu Vehviläisen pitäisi kääntää KATSEENSA SEKULAARIN KANSALAISYHTEISKUNNAN JA JÄRJESTÖKENTÄN SUUNTAAN JA LOPETTAA EV.LUT.KIRKON PÖNKITTÄMINEN. Oho, tulipas sanottua.
Sanoit sitten suorat sanat! Niin sitä pitää. :-)
Kolmas sektori, järjestökenttä on tärkeä sekulaari toimija.
Vehviläinen ja Grahn-Laasonen ovat "kirkollista siipeä". Hyvä sisar -verkostoa..
Onko kirkon suosiminen kirkon jäsenenä korruptiota?
Kansalaisjärjestökenttä ja vapaaehtoisstyö on erittäin tärkeä sosiaalista pääomaa edustava voimavara suomalaisille.