Asunnoton Mikko asuu hotellissa nyt omaehtoisesti

Oikeutta_kaikille, tai ei kenellekään vastikkeetta ja sopeutumista! 2015!

Tässä jutussa (HS 28.7.-15) jälleen yksi esimerkki siitä miten eriarvoista elämää Suomessa eletään, asunnoton mies kuten tämä Mikko Dahl 64-v.

Maahan saapuu halusimme tai emme kaiken aikaa maahanmuuttajia ja turvapaikan hakijoita useimmat hyvin löysin ja kevein perustein, mutta sen asian esittäminen saavuttuaan että "hakevat turvapaikkaa" yms. edellyttää maaltamme että heidät on otettava suojeluun" sen ilmoituksen jälkeen!

Tätä 'mamujen' yms. suojelua ja "huostaan ottoa" ja hyysäämistä siis täysimittaista ja kattavaa ylläpitoa voi jatkua jopa vuosia, kunnes tulijan taustat ovat selvitettynä ja päätös pysyvästä turvapaikasta eli "statuksesta" myönnetään!

No sitten turvapaikan saatuaan he joko yksin tulleet tai perheinä tai sellaiseksi odotusaikana yhdistetyt sellaiset aletaan heitä asuttaa useimmiten kunnan tai kaupungin asuntoihin ja kouluttaa kielen ja muun "kotoutuksen" kanssa, ja sitäkin on erittäin erilaista tapaa henkilöstä ja taustoista riippuen!

Heidän kustannuksensa niin asumisessa ja sen ylläpidossa kalustamisessa ja vaatettamisessa on yhteiskunnan eli teidän/ meidän kansalaisten vastuulla ja kuntien sosiaalitoimi ja maahanmuuttajaviranomaiset työllistyvät täysimittaisesti heidän hyvinvoinnin ja viihtyvyyden parantamiseksi!

Heidät koulutetaan siis suomalaisten ansiosta etujen saajiksi heti alkuunsa, heille ei opasteta ja neuvota selviytymistään omillaan tai yksin van heille iskostetaan ikään kuin VAIN HEIDÄN OIKEUKSIAAN HYÖDYNTÄÄ maan etuja ja tukiverkostoja!

Omillaan selviämiseen ei kannusteta on nähty useimmiten ja se näkyy räikeimmin!

&&&

SIIS. Jaa että miten se liittyy ASUNNOTTOMUUTEEN suomalalaisten keskuudessa jota ei saada ratkaistua vuosienkaan jälkeen lopulliseen asianmukaiseen ratkaisuun, - kyllä sikäli että tätä oman kansan ja kansalaisten asettamista eriarvoiseen asemaan näinkin näkyvällä tavalla ja asioihin on oikeutettua puuttua ja nostaa esiin mm. juuri näkyvästi esille nousseen kriittisen maahanmuuton osalta!

Onko omasta syystään tai olosuhteiden pakosta asunnottomaksi joutunut Suomen kansalainen ja ihminen aina vähäarvoisempi kuin nämä jatkuvassa taloudellisessa ja muuten hyysätty mamu-porukka joiden olemista ja esiintymistä ei saisi arvostella muuta kuin hiljaa hyväksyä heidän nostaminen muiden tällä tavoin yläpuolelle, ilman mitään velvoitteita SOPEUTUA MAAHAN sen turvapaikan ja rauhan hakemisen velvoittamina miten maahan saapuvat!?

***********************************************************************************-

Asunnoton Mikko Dahl muutti perintörahoilla hotelliin

Viranomaisten mukaan sosiaalitoimen asiakas ei voi vaatia liikoja

http://www.hs.fi/kaupunki/a1437878729725

Kaupunki 27.7.2015 2:00 Päivitetty: 27.7.2015 10:15

Melissa Heikkilä Helsingin Sanomat

Ihmiset ravaavat käytävällä rinkkojen ja vedettävien matkalaukkujen kanssa. Vantaan Best Western -ketjun lentokenttähotelli Pilotin aulassa haisee tupakkapaikan savu. Automaatista saa kurkkupastilleja ja nenäliinoja sekä jäätelöä. Eurolla irtoaa automaattikahvi.

Tämä on ollut keväästä asti 64-vuotiaan Mikko Dahlin koti.

Pyörätuolissa olevan Dahlin huone on hotellin ensimmäisessä kerroksessa. Yöpöydällä on tulitikkuja ja suklaapatukka, työpöydällä vesipulloja ja suolakurkkupurkki, ja hänen vaatteensa lepäävät nojatuolissa muovipusseissa. Pieneen vessaan hän joutuu kiipeämään pyörätuolista.

Dahl joutui kodittomaksi viime vuoden lopulla vuokrarästien takia.

Ennen hotellia Dahl asui Tikkurilan lähellä Koisorannan asumisyksikössä, joka on tarkoitettu asunnottomille vantaalaisille päihdeongelmaisille. Asumispäivystykseen pääsevät myös muut kiireellisen majoittumisen tarpeessa olevat.

Koisonrantaan viedään myös muita, jotka ovat kiireellisen asunnon tarpeessa

Sinne hän päätyi viime jouluna. Aattona Dahl jäi lumihankeen jumiin, ja soitti itse poliisit häntä hakemaan. Yön hän vietti putkassa.

"Poliisi puhallutti nollan. Alkoholilla ei ollut osuutta asiaan", Dahl vakuuttaa.

Joulupäivänä Dahl sai yöpaikan Koisonrannasta.

"Kaikki kylän juopot tulivat aina sinne, kun olivat dokailleet koko päivän. Ne lähtivät aina aamusta ja tulivat yöksi nukkumaan ja syömään. Kuivalla puolella oltiin aina selvin päin", Dahl muistelee.

Kun Dahlin vanhemmilta saadut perintörahat ilmestyivät tilille, jatkuvan juopottelun keskellä eläminen sai riittää. Maaliskuun lopussa Dahl pakkasi tavaransa ja kirjautui hotelli Pilottiin.

Dahl ehti asua hotellissa koko kevään, ennen kuin hänen huolestunut ystävänsä otti yhteyttä Vantaan Apuraide ry:n Jarno Eskeliseen. Yhdistyksen tehtävänä on auttaa tukea tarvitsevia vantaalaisia esimerkiksi löytämällä heille kohtuuhintaisia asuntoja "Ilmoitin heti sosiaalitoimistoon Mikosta. Olen soitellut viikoittain perään ja kiirehtinyt asiaa, sillä Mikolta loppuvat pian rahat", Eskelinen kertoo.

Koisorannassa työntekijä on tehnyt Dahlin puolesta anomuksia uutta asuntoa varten. Myös Dahlin poika on yritt