Jos turkki tulee eu:hun vain sen takia että mersujen

jäseneksi.



Euroopan unioni laajeni toukokuun alussa 25 maan unioniksi, kun suurin osa Keski- ja Itä-Euroopan maista sekä Baltian maat liittyivät EU:n jäseniksi. EU:n laajentuminen Itä-Eurooppaan oli historiallinen askel koko maanosaamme käsittäväksi yhteisöksi. Seuraavan kerran EU laajenee todennäköisesti vuonna 2007, kun Bulgaria ja Romania liittyvät jäseniksi, kirjoittaa Jan Rossi kolumnissaan.

EU:n jäseneksi on pyrkimässä myös Turkki, joka ei kuitenkaan kykene täyttämään jäsenyydelle vaadittavia kriteerejä. Yksi este maan jäsenyydelle on maan huono ihmisoikeustilanne. Turkki on hakenut EU:n jäsenyyttä jo vuodesta 1963 alkaen, ja Suomen puheenjohtajakauden aikana syksyllä 1999 Turkki otettiin hakijamaiden joukkoon. Turkki toivoo, että se voisi aloittaa jäsenyysneuvottelut tämän vuoden lopussa.

Miksi Turkista ei voi tulla EU:n jäsentä? Huomattavin este on maan vaikea ihmisoikeustilanne, joka on osin kulttuurisidonnainen. Yhtenä räikeimmistä ihmisoikeusloukkausta voidaan pitää maan kulttuurissa vallitsevaa kunniamurhan nimellä tunnettua teloituskäytäntöä. Kunniamurhalla tarkoitetaan oman sukulaisen, useimmiten naisen, surmaamista, jos hän on jollakin tavalla loukannut perheen ja suvun "kunniaa" varsinkin seksuaalisella käyttäytymisellään.

Kunniamurhia on laitettu käytäntöön muun muassa kivittämällä. Suvun kunnian rikkominen ei ole aina ollut seurausta naisen omasta halusta tai käyttäytymisestä, sillä myös raiskattuja naisia on murhattu kunniasyistä. Surmaajina ovat toimineet yleensä surmattujen omat perheenjäsenet, jotka saavat usein vain lyhyen tuomion rikoksestaan.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Turkissa kuolee joka vuosi ainakin sata naista kunniamurha-nimikkeen alla. Kunniamurhien lopettamiseksi Turkki ei ole tehnyt mitään.

Entäpä muut ihmisoikeudet? Amnesty Internationalin Turkki-raportti kertoo, että järjestelmällinen kidutus jatkuu edelleen Turkin viranomaisten toimesta. Raportin mukaan turkkilaisissa vankiloissa kidutusmenetelmiin kuuluvat mm. sähköshokkien antaminen, käsivarsista roikottaminen, jalanpohjiin hakkaaminen, kylmällä vedellä kasteleminen paineruiskulla ja seksuaalinen pahoinpitely.

Turkki on tehnyt joitakin lakiuudistuksia ihmisoikeustilanteen korjaamiseksi maassa, mutta lakiuudistukset eivät ole estäneet systemaattista kidutusta. Amnestyn mukaan erityisesti sellaiset kidutusmenetelmät, jotka eivät jätä näkyviä jälkiä uhreihin ovat yleistyneet. On ollut valitettavaa myös huomata, että Turkin viranomaiset ovat yrittäneet estää ihmisoikeusjärjestöjen työtä Turkissa muun muassa vangitsemalla kidutuksista raportoivia järjestön työntekijöitä.

Turkin vähemmistökansojen asema on sekin ongelmallinen. Tilanne Turkissa asuvien kurdien keskuudessa on edelleen huono joistakin uudistuksista huolimatta. Vuonna 2002 Turkki sääti lain, jolla pyrittiin antamaan kurdeille oikeus käyttää kurdin kieltä tv:ssä, radiossa ja lehdissä, mutta tätäkin lakia on pyritty rajoittamaan. Maan 12-miljoonaisen kurdiväestön asema on siis edelleen huono.

Turkki syyttää jatkuvasti kurdeja maan yhtenäisyyttä vaarantavasta separatismista ja tekee hyökkäyksiä Kaakkois-Turkissa kurdien kyliin ja vangitsee heitä summittaisesti. Samalla turkkilaiset joukot iskevät Pohjois-Irakin kurdialueille ja yöllisissä operaatioissaan vangitsevat ihmisiä mielivaltaisesti. Turkki on myös järjestelmällisesti tuhonnut kurdien asuttamien alueiden maataloutta ja elinkeinoelämää.

Turkissa on muitakin vakavia ongelmia, kuten maan armeijan asema. Turkin armeija on nykyaikaisen Turkin tasavallan ylin puolustaja. Nykyinen Turkki perustettiin Kemal Atatürkin johdolla 1923, jolloin hän pyrki luomaan maallistuneen Turkin valtion ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Ataturk halusi muodostaa sellaisen Turkin, jossa uskonto olisi erotettu valtiosta.

Maan armeija on puuttunut maan kehitykseen useilla vallankaappauksilla, esim. kieltäen useiden islamistipuolueiden toiminnan ja sekaantuen Kyproksen kriisiin 1974 miehittämällä saaren pohjoisosan. Kyproksen kriisiä ei ole vieläkään ratkaistu: toukokuun alussa saaren kreikkalainen osa liittyi EU:hun kun taas saaren turkkilainen pohjoisosa jäi unionin ulkopuolelle vaikka se kansanäänestyksessä kannattikin liittymistä. Turkilla on edelleen kymmeniä tuhansia sotilaita saarella.

Mikä on ollut EU:n vastaus Turkin jäsenyyteen? EU on luvannut, että maan kanssa aloitetaan jäsenyysneuvottelut tämän vuoden lopussa, jos maa täyttää jäsenyydelle vaadittavat kriteerit. EU:n komissio julkaisee lokakuussa Turkin jäsenyyttä arvioivan raportin ja se ratkaisee, voidaanko Turkin kanssa aloittaa jäsenyysneuvottelut.

Turkin ongelmat ovat niin suuret, että uudessa komissiossa laajentumisesta vastaava komissaari Olli Rehn (kesk.) ei voi muuta kuin todeta, että Turkki ei täytä jäsenyyskriteerejä. Turkille olisi ilmoitettava, että maan täytyy jatkaa uudistumistaan edelleen, jotta se täyttäisi jäsenyydelle vaadittavat kriteerit. Maan tilannetta seuraamaan pitäisi perustaa erillinen yksikkö EU:n komissioon, joka raportoisi säännöllisesti maan kehityksestä komissiolle, ministerineuvostolle ja Euroopan parlamentille.

Presidentti Martti Ahtisaari julkaisi oman raporttinsa Turkin EU-jäsenyydestä, jolla pyrittiin vauhdittamaan jäsenyysneuvottelujen aloittamista. Perusteeksi Turkin jäsenyydelle Ahtisaari sanoi, että Turkin EU-jäsenyys olisi EU:lle hyödyksi sekä taloudellisesti että poliittisesti.

Mihin Ahtisaari unohti ihmisoikeudet raportissaan? Ahtisaaren raportti antaa väärän kuvan Turkin tilanteesta. Ahtisaaren johtama toimikunta päätyi raportissaan vain kysymään, että haluaako EU olla suljettu 'kristillisten valtioiden kerho' vai avoin ja salliva yhteisö, joka ammentaa voimaa kulttuurisesta ja uskonnollisesta monimuotoisuudesta.

Turkin EU-jäsenyydellä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä uskonnon kanssa. Muslimimaana Turkki olisi tervetullut Euroopan unionin jäseneksi, mutta maan sisäinen tilanne ei mahdollista jäsenyyttä. Miksi Ahtisaari ei katso Turkin sisäisiin ongelmiin?

Ahtisaaren johtamaan toimikuntaan kuuluivat myös Hollannin entinen ulkoministeri Hans van den Broek, Puolan entinen ulkoministeri Bronislaw Geremek, Ranskan entinen pääministeri Michel Rocard sekä europarlamentaarikko Emma Bonino.

joutaavat kuolla sukupuuttoon mokomat eläinkiduttajat! turkki boikottiin! katsokaa maatalous&metsä palstalta ^^totuus video^^