Aamu-TVssä kaksi kahjoa eukkoa

kaikki "suvaitsevaiset" väistelee niitä ikäviä onkelmia tahallaan eikä niistä saa puhua tai tuomitaan natsi rasisteiksi?

"Valkoinen pako" on totta, ja asiasta pitää pystyä puhumaan

Suomi on maahanmuuton kehitysmaa, ja siksi jo pelkkä maahanmuutosta puhuminen on suomalaisille vaikeaa.

Yksi ääripää haluaa nähdä maahanmuuton ja -muuttajat mörköinä. Vastakkainen ääripää karsastaa kaikkea keskustelua, joka tuo esille maahanmuuttoon liittyviä kielteisiä ilmiöitä. Ongelmien ääneen lausumisen pelätään lisäävän maahanmuuttokielteisyyttä.

Näistä jälkimmäinen suhtautumistapa nosti päätään viime viikolla. Taustalta löytyi tulenarka yhdistelmä: Helsingin seudun lähiöt, keskiluokan unelmat sekä lisääntynyt maahanmuutto.

Yhteiskuntapolitiikka-lehti julkaisi perjantaina kaupunkimaantieteen professorin Mari Vaattovaaran sekä kaupunkitutkijoiden Katja Vilkaman ja Hanna Dhalmannin artikkelin siitä, miksi kantaväestö muuttaa pois pääkaupunkiseudun lähiöistä, joissa asuu suhteellisen paljon maahanmuuttajia. Tutkimuksesta kirjoitti myös Helsingin Sanomat (HS 25. 10. ja 27. 10.).

Tutkijakolmikko haki vastausta kysymykseen, esiintyykö Suomessa jo niin sanottua kantaväestön pakoa (white flight). Vai jätetäänkö tietyt lähiöt muista syistä?

Tutkimus osoitti, että maahanmuuttajien suhteellisen suuri osuus asuinalueella tai lähikoulussa on jo todellinen – ja ääneen lausuttu – syy muuttaa pois tietyistä lähiöistä. Usein siihen liittyy kyllästyminen alueen sosiaalisiin ongelmiin.

Professori Vaattovaaran mukaan tutkijoille oli yllätys, kuinka moni sanoi lähtöhalujensa johtuvan juuri maahanmuuttajien määrästä. Tätä suoremmin puhuvat Pohjoismaissa vain oslolaiset, joilta on kysytty samaa vastaavassa tutkimuksessa.

"Kantaväestön pako on jo täydessä käynnissä", Vaattovaara arvioi tällä viikolla.

Maahanmuuttajien määrä ei ollut Helsingin seudulla suurin eikä ainoa syy jättää asuinlähiö. Muuttopäätös on usein monien asioiden summa: asunto on kallis tai epäsopiva, muuttaja haluaa asumisuralla eteenpäin tai seutu ei miellytä.

Tällä kertaa tutkijat selvittivät kuitenkin juuri sitä, vaikuttaako maahanmuuttajien määrä muuttohalukkuuteen. Vastaus oli selvä: kyllä, se vaikuttaa.

Tutkimustuloksesta pitäisi kyetä keskustelemaan, vaikka sitä pidettäisiin ikävänä. Vaikeneminen ei poista ilmiötä.

Laiva on täynnä

Suomalaisten enemmistö vastustaa maahanmuuttoa

Vuonna 2003 aikana tehdyssä, vuoden 2005 maaliskuussa julkaistussa koko Euroopan laajuisessa, huimat 19 000 vastaajaa käsittäneessä Eurobarometri 59.2:ssa kartoitettiin vastaajien suhtautumista maahanmuuttajiin.

Barometrin tulosten perusteella Euroopan rasismin ja muukalaispelon seurantakeskus EUMC loi laajan englanninkielisen raportin. Summary-kohdan sivu 33 kertoo jotain olennaista, mistä sinunkin, Lukija, on hyvä olla tietoinen.

Tietoinen siitä syystä, koska media ei koskaan tätä asiaa mainitse.

Sivu 33 sisältää tiedon siitä, minkä kaikki poliittiset puolueet jättävät ohjelmajulistuksissaan julistamatta.

Tiedon siitä, minkä kymmenet sukulaisten, ystävien, työtovereiden sekä tuttavien kanssa käydyt keskustelut vahvistavat.

Mikä tämä asia on?

Asia on se, että 60 % yli 15-vuotiaista suomalaisista vastustaa maahanmuuttoa (tarkalleen sanottuna 59,24 %). Kolme viidestä suomalaisesta sanoo maahanmuutolle: "Ei kiitos".

EU:n keskiarvo on sekin melkoinen, 50 %. Ääripäinä mainittakoon Ruotsin 14,64 % vastustus suhteessa Kreikan 87,48 % vastustukseen. Tällaisen mielipideilmaston valossa ei ole ihme, että Ruotsi on pullollaan maahanmuuttajia. Suomalaisista enemmistö ei halua omalle maalleen samaa.

Lähde: EB2005-summary.pdf, s 33.


Kun oikein kaivamalla kaivaa, löytyy sama tutkimustulos yhdestä toisestakin paikasta, nimittäin Rasmuksen "Rasismi ja etninen syrjintä Suomessa 2005"-raportin sivulta 22. Täsmällinen sanamuoto kuuluu näin: "Lähes 60 prosenttia suomalaisista vastaajista ilmoitti vastustavansa maahanmuuttoa."

En tiedä sinusta, mutta omasta mielestäni tämä luku on räikeässä ristiriidassa sen kanssa, mitä lehdistä voi päivittäin lukea. Ristiriidassa sen kanssa, mitä jokikinen suvaitsevaisuussuurlähettiläs, monikultturisuuskoordinaattori, -pakinoitsija tai -höpinöitsijä suustaan päästää.

Omalle utopialle epäedullinen kokonaiskuva jätetään säännönmukaisesti kertomatta, julkisuuteen tuodaan vain valittuja, omalle kannalle myönteisiä sitaatteja. Dosentti Magdaleena Jaakkolakin muistaa mainita, että: "Vuonna 2003 korkea-asteen koulutuksen saaneista ja ylemmistä toimihenkilöistä lähes 60 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi ottaa vastaan nykyistä enemmän ulkomaalaisia työnhakijoita." Ehkä näin onkin, mutta tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että enemmistö ei maahanmuuttajia Suomeen halua.

Vaikka Helsingin Sanomien toimitus vääntäisi kuinka monta "Peräti 94 % suomalaisista kannattaa maahanmuuttajien ja syntyperäisen väestön yhteiseloa"-tyyppistä kannanottoa, ei tämä siltikään muuta sitä tosiasiaa, että suomalaisten enemmistö ei halua maahanmuuttajia vastaanottaa.

En tiedä, onko tämä asia ainoastaan minun mielestäni omituinen, mutta olen itse kuvitellut, että edustuksellisessa demokratiassa tehtäisiin asiat enemmistön toiveiden mukaan.

Kenties olen ollut väärässä.

Ehkä edustuksellisen demokratiamme tiedottamiseen sekä kaupalliseen mediatarjoomaan kuuluu mielummin enemmistön kantoja heijastelematon, tutkimustuloksia unohteleva puolitotuussoopa. Ja yhtä hyvin voi olla, että pieniin ksenofobisiin päihimme kaadettava käytöksen, ajattelun, tunteiden ja informaation valvonta on meille hyväksi.

Moni kutsuisi monikultuurisuuden hyväksi tehtävää mielipideilmapiirin muokkausta vastuulliseksi tiedottamiseksi. Itse kutsuisin sitä mielummin aivopesuksi.

10-vuotias vakavan seksuaalirikoksen uhrina Turussa

10-vuotias tyttö joutui vakavan seksuaalirikoksen uhriksi tiistai-iltana Turussa Pansion kaupunginosassa. Tytön kimppuun hyökättiin kun hän oli oikaisemassa kotiinsa Metallikadun ja Ahjokadun risteyksessä sijaitsevan metsäkaistaleen läpi johtavaa polkua.

Poliisi on pidättänyt teosta epäiltynä 24-vuotiaan Turussa asuvan miehen.Epäilty on normaalivartaloinen. Hänellä on tumma pitkä tukka ja silmälasit. Ihonväriä poliisi luonnehtii tummahkoksi eteläeurooppalaiseksi.

Yllään hänellä on ollut siniset farmarit, joissa on jotain vaaleaa ja vihreä takki, jossa on vähän mustaa.

Epäilty on käyttänyt valkoista Mitsubishi Carisma -merkkistä henkilöautoa. Auto on voinut liikkua rikospaikan lähistöllä teon aikoihin eli noin kello 18-19.30.

Poliisi pyytää rikoksesta mahdollisesti jotain tietäviä ottamaan yhteyttä numeroon 02-281 5150 tai [email protected].

Tyttö toimitettiin illalla sairaalaan tutkittavaksi ja hän on edelleen terveysalan ammattilaisten hoidossa.

(STT-IS)

Rasisminvastustaja raiskattiin monikulttuurisuustapahtumassa

Kesällä italialaisessa Reggio Emilian kaupungissa järjestettiin rasisminvastainen monikulttuurisuusfestivaali. Tapahtumaan osallistui runsaasti ei-valkoisia maahanmuuttajia sekä valkoisia antirasisteja.

Eräs tapahtumaan yhdessä poikaystävänsä kanssa osallistunut italialaisnainen sai tuntumaa monikulttuurisuuden varjopuoliin jouduttuaan pohjoisafrikkalaisen maahanmuuttajan Buojemaa Es Sahlyn raiskaamaksi. Nyt poliisi on saanut Sahlyn kiinni valvontakamerakuvien ansiosta.

Rikos tapahtui, kun raiskaaja kutsui kolmekymppisen pariskunnan yöksi hylättyyn rakennukseen, jossa majaili runsaasti afrikkalaisia maahanmuuttajia. Rasisminvastustajat luonnollisesti vastasivat kutsuun myöntävästi.

Kun seurue pääsi perille yöpaikkaan, muuttui tunnelma aggressiiviseksi. Toinen maahanmuuttaja uhkasi puukolla naisen sosiaalityöntekijänä toimivaa poikaystävää sillä aikaa, kun Sahly raiskasi naisen toisessa huoneessa. Myöhemmin mies onnistui soittamaan poliisille, mutta tekijät pääsivät pakenemaan.

Nyt Sahly on jäänyt kiinni ja hän odottaa syytettä italialaisessa vankilassa.

Lähde: Il Messaggero

Professori syyttää median käyttävän vale-asiantuntijoita, pop-up -velhoja, hölöttäjiä

Professori Matti Wiberg kirjoittaa Verkkouutisten blogikirjoituksessaan, että media liian usein välittää pätevien näkemysten sijaan subjektiivisia mielipiteitä ja tutkimustulosten sijaan ennakkoluuloja.

Hänen mielestään mielipiteistä maksetaan liikaa ja median tulevaisuutta turvaisivat vain nykyistä syvällisemmät olennaisuudet.

"Todellisten asiantuntijoiden sijaan reportterit haastattelevat opintonsa juuri ja juuri kunnialla suorittaneita, mahdollisesti jopa väitelleitä, tosin kehnohkot arvosanat väitöskirjastaan saaneita, hölöttäjiä", Matti Wiberg kirjoittaa.

Tutkijoina esiintyvät mielipideautomaatit eivät hänen mukaansa ole tieteellisessä mielessä laatuvarmistettuja.

"Julkisuudessa esiintyy Venäjä-asiantuntijoina henkilöitä, jotka eivät osaa venäjää ja politiikan asiantuntijoina henkilöitä, joilla ei ole lainkaan valtio-opillisia opintoja sekä turvallisuuspolitiikan tietäjinä henkilöitä, jotka eivät tunne nykysodan keinoja ja välineitä ja kansainvälisen politiikan asiantuntijoina heppoisia sanailijoita, joilla ei edes ole eläviä yhteyksiä ulkomaisiin kollegoihinsa", Wiberg toteaa.

"Yhteistä näille vale-asiantuntijoille on epärealistinen käsitys omista taidoistaan: Kuvittelevat olevansa mojovasti tietävämpiä kuin todella ovat. Nämä paremmintietäjät yleensä vain hokevat asioita, joita ovat lukeneet lehdistä, kuulleet radiosta tai nähneet televisiosta".

Professori Wibergin mukaan oheisseurauksena he heittävät synkän varjon ansioituneiden tutkijoiden ylle. "Yleisö ei pysty arvioimaan tieteilijänä esiintyvän pajattajan laadukkuutta tieteilijänä".

"Usein mediassa taajaan esiintyvät hölöttäjät eivät ole akateemisesti pätevöityneitä tutkijoita, vaan tyypillisesti ansioita vailla olevia pop-up -velhoja. Heiltä usein puuttuu alansa hallinta, syvällistä perehtyneisyyttä omaan tieteenalaansa heillä ei juuri ole. Akateemisissa virantäytöissä he eivät pärjää, koska meriittejä heillä ei ole", Wiberg katsoo.

Hänen mukaansa kupla-asiantuntija tekee yliopistosta arvauspajan ja johtaa yleisöjään harhaan.

"Tiede ei suuren yleisön silmissä kohta eroa hölötyksestä", hän pahoittelee.

Ammatillisia ansioita vailla olevan kupla-asiantuntijan suhde asiantuntijaan on Wibergin mukaan sama kuin valelääkärin suhde lääkäriin.

Euroopan 30 maasta Suomessa on vähiten rasismia

Rasismista uhoaminen on tässä viimepäivinä saanut suhteettomat mittasuhteet. Ihmeellistä, sillä onhan tällä hetkellä paljon tärkeämpiäkin asioita pohdittavana kuin kiistely suomalaisten rasistisuudesta. Ehkä vaikeina aikoina kuitenkin helpottaa, kun saa kiukutella jostain tarpeeksi yksinkertaisesta asiasta olemattomin kokemuksin. Nyt on kuitenkin löytynyt mies, joka ei puhu millään mututuntumalla. Hän on Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti. Suomalaisten ulkomaalaisasenteet ovat Euroopan myönteisimpiä, osoittaa tutkimus.

Kaikki alkoi kirjailija Umayya Abu-Hannan Helsingin Sanomiin kirjoittamasta artikkelista, jossa hän kiukutteli suomaisten mahdottomasta rasistisuudesta, erityisesti mummorasistit saivat tukistusta. Sitten Iltasanomien uutispäällikkö Ulla Appelsin ärsyyntyi ja toi esille asioita, joista maahanmuuttajat ovat hyötyneet Suomessa, Abu-Hanna muiden mukana.

Ja kansa alkoi kirjoitella. Kirjoituksia lukiessa alkoi näyttää siltä, että vähäisintäkään arvostelua maahanmuuttajia kohtaan eivät suurimmat monikulttuurisuusfanit siedä. Vanha konkari, asiallisena pidetty Abu-Hannankin mitta on siis tullut täyteen ja hän muuttaa koko maasta Hollantiin, jossa hänen kokemuksiensa mukaan kaikenlainen suvaitsevaisuus on vallan toista luokkaa kuin Suomessa. Kovin myötäkarvaan hän ei totisesti silitä meidän suomalais-ugrilaisten päätä.

Jospa uskoisimme lohdutukseksemme tutkijaa. Ervasti on johtanut vuodesta 2002 Suomessa Euroopan Social Survey -asennetutkimusta, jota tehdään 30 Euroopan maassa. Tämän tutkimuksen mukaan Suomessa on näistä Euroopan maista vähiten rasismia, jopa Ruotsi on rasistisempi kuin Suomi. Jospa siis innokkaimmat rasismista suomalaisia syyttelevät uskoisivat vaikka tätä johtavaa suomalaista ulkomaalaisasenteiden asiantuntijaa (IS 7.1.2013). Yksittäistä kokemusta ei pidä aina yleistää.

Jokainen, joka on havainnut jotain rasistista käyttäytymistä on tietysti oikeassa tuntiessaan suurta inhoa tuommoista käytöstä kohtaan. Sehän on yhtä lapsellista kuin koulukiusaaminen. Täytyy silti iloita viimeaikaisesta kehityksestä, jossa ei ainakaan huonompaan suuntaan ole asenteet kehittyneet: rasismi on vähentynyt!

Ervastin mukaan maahanmuuttoon suhtaudutaan entistä tiukemmin mutta maahanmuuttajiin suhtautuminen on lieventynyt.

moni ei vieläkään käsitä että maahanmuuton vastustaminen ei ole rasismia?

Kalle Isokallio: "Me ollaan tilanteessa, jota ei pysty enää korjaamaan"

https://www.youtube.com/watch?v=awxWjDGaHeU

Taideyliopiston rehtori ja arkkifeministi Tiina Rosenberg osallistui viikon sisään kahteen radiokeskusteluun eri miesten kanssa. Toinen keskustelijoista oli kielten tutkimuksen professori Janne Saarikivi ja toinen kansanedustajuudesta luopunut vihreiden Oras Tynkkynen:

Professori kuvailee keskustelua seuraavasti

Professori Janne Saarikivi kuvailee radiokeskusteluaan (16.4) Rosenbergin kanssa seuraavasti Facebookissa:

Aika, öö, kiintoisa henkilö näyttää olevan tuo Taideyliopiston rehtori Tiina Rosenberg. Kävin keskustelemassa mm. hänen kanssaan radio-ohjelmassa. Tarkoitus oli puhua sivistysvaltiosta. Mutta ennen kuin päästiin edes studioon asti, hän ilmoitti minulle, noin 5 min. käytäväkeskustelun pohjalta, että ei pidä minusta, eikä usko, että olen Helsingin yliopistossa töissä. Tähän mennessä olin syyllistynyt ilmeisesti siihen, että en osannut päivitellä Timo Soinin katolilaisuutta pahansuovalla tavalla, minkä lisäksi oli käynyt ilmi, että tunnen Jussi Halla-ahon, jota kieltäydyin kutsumasta fasistiksi paatoksellisen päänpuistelun tiimoilla.

Tämän jälkeen siirryimme studioon. Rva rehtori alkoi tiukkaamaan ohjelmaa vetävältä toimittajalta, kuka tämä henkilö (siis minä) oikein olen ja että hän ei halua keskustella kanssani mistään. Hän on kuulemma Suomessa saanut nähdä aivan liikaa näitä persuja ja muita suomalaisen mieskulttuurin surkimuksia, joiden kanssa hän ei lainkaan halua keskustella, ja joihin ei ole syytä käyttää mitään aikaa. Studiossa oli hyvin tunkkainen ja ahdistava tunnelma.

Saatuaan jotain vastauksia ("no tämä Saarikivi on tämmöinen tutkija tuotanoin suomalais-ugrilainen päläpälä") reht. Rosenberg kuitenkin suostui pistämään luurit päähänsä ja keskustelemaan. Ensimmäisenä hän sitten alkoi keskustelussa pitkästi paasaamaan siitä, kun Suomi on niin suvaitsematon maa kuulkaa, että on tunkkaista ja ahdistavaa.

Aivan öö priceless kokemus ja kyllä on Taideyliopistossa ainakin performanssitaide hyvissä käsissä, onnea vaan hienosta johtajavalinnasta.

Professori analysoi keskustelua lisää:

Sitten on vielä sellainen asia, että kun ihminen kohotetaan tiettyyn asemaan, esimerkiksi professoriksi, kansanedustajaksi tai yliopiston rehtoriksi, niin "provoilu" ja ilkeily muuttuvat entistä ikävämmäksi asioiksi. Ihmiseltä, jonka kuukausiansiot lienevät jotain 9000 - 10 000 euron luokkaa saa luvan olettaa, että hän suhtautuu asiallisesti ja viilipyttymäisesti kaikkiin ihmisiin, myös niihin henrylaasasiin ja halla-ahoihin, joita oikeasti inhoaa. Tällainen velvollisuus kuuluu nähdäkseni hänen hyväpalkkaisen ja arvostetun asemansa varjopuoliin. Ihmisellä, joka on vastuussa satojen työntekijöiden ja tuhansien opiskelijoiden luovasta työstä, on velvollisuus olla suhteellisen neutraali suhteessa erilaisiin näkemyksiin, jotka koskevat vaikkapa poliittisia intohimoja, ihan jo siksikin, että on aivan selvää, että jossain Taideyliopistossa on yllin kyllin kaikkien mahdollisten poliittisten kantojen edustajia niin opiskelijoissa kuin henkilökunnassa. Tämä on myös syy, miksi laitoin tämän ilkeän päivitykseni julkiseksi. Minulle oltiin ilkeitä - mielestäni ilman, että olisin antanut siihen aihetta - ja minut haluttiin tuomita ennakkoluulojen ja mututuntuman, varmaan ulkonäön, pukeutumisen, sukupuolen tai oletetun puoluekannan perusteella. Se oli ikävä, nöyryyttävä, paskamainen kokemus. Ja tuomitsija oli henkilö, jonka asemassa se on erityisen vastenmielistä, mikä tekee asiasta ns. "yleisen" kysymyksen. Tällaista ei yksinkertaisesti saa tapahtua, kun on kyse korkeasta virkamiehestä. Kuten tuolla kirjoitin, minulle on aikaisemmin käynyt samoin Venäjällä. Olen ollut siinä uskossa, että meillä on parempi virkamieskunta ja parempi hallinto sekä empaattisempi yhteiskunta. Ei ole näköjään. Henkilö, joka paasaa suvaitsevaisuutta, osoittautuu itse äärisuvaitsemattomaksi. Huhhei ja hyhhyi yök.

Parhaita paloja keskustelusta Tynkkysen kanssa

Rosenbergin keskustelu Tynkkysen kanssa on kuunneltavissa täällä (19.4). Seuraavassa parhaita paloja litteroituna keskustelun lopusta:

Tynkkynen: Mä itse tuun hyvin toimeen sellaisten henkilöiden kanssa, kuten James Hirvisaari, Olli Immonen, Jussi Halla-aho tai Juho Eerola...
Rosenberg: Herrajumala!
Tynkkynen: Pitää kuunnella muita ja altistua keskustelulle...

Ohjeet medialle rapoitoitaessa maahanmuuttajista

ohjeet medialle :
Vältä luomasta kielteisiä kuvia. Vähemmistöt kantavat erilaisuuden taakkaa. Älä samaista vähemmistöjen ihmisiä huolestuttaviin asioihin, kuten terrorismiin, naisten sortoon, pakkoavioliittoon, laittomaan maahanmuuttoon, sosiaaliavun huijaamiseen tai julmaan eläinten teurastamiseen.....



Etsi myönteisiä kertomuksia, jotka näyttävät, että eri kulttuureita edustavat ihmiset voivat elää ja työskennellä yhdessä.....


Vältä stereotypiointia. Kaikki ihmiset ovat erilaisia. Älä kuvaile henkilön käyttäytymistä ikään kuin kaikki tietyn uskontokunnan tai vähemmistön jäsenet käyttäytyisivät samoin.....


Ole valpas ääriliikkeiden edustajien suhteen heidän yrittäessään hajottaa uskonyhteisöjä. Siteeraa ainoastaan edustavia henkilöitä.....


Älä raportoi lähiöiden kaikista pikkukärhämistä. Muutoin voi syntyä kuva laittomasta ”ei kenenkään maasta”, joka vain lujittaa kielteistä mielikuvaa...


Tee yhteistyötä uskonyhteisöjen kanssa voidaksesi paljastaa rasistisen propagandan. Kunnioitusta herättävään valeasuun sonnustautuneet rasistit voivat olla kaikkein vahingollisimpia.....


”Etnisesti monipuolisempi journalistikunta auttaisi tekemään uutisvalinnat edustavammiksi.”.....

....
Tehtävässä parhaiten onnistuneet tiedotusvälineet ovat edenneet eri reittejä pitkin ja ne ovat kehittäneet monenlaisia menetelmiä vastatakseen tehokkaasti yhdentymisen haasteeseen. Kirjassa (s. 13) kiteytetään näiden onnistujien piirteet näin:

Ne

suhtautuvat uteliaasti uusiin kulttuureihin
etsivät aktiivisesti myönteisiä uutisia onnistuneesta yhdentymisestä ja nostavat esille menestyneitä monietnisiä kansalaisia
kantavat vastuun journalismistaan
järjestävät monikulttuurisuutta ja –etnisyyttä käsitteleviä seminaareja
päästävät esille uusia ääniä
tarjoavat etnisistä vähemmistöistä myönteisiä kuvia, jotka näyttävät enemmistölle maata leimaavaa moninaisuutta ja kertovat enemmistölle, kuinka pluralistinen ja erilaistunut sitä ympäröivä maailma on
rakentavat yhteysverkostoja ja tietopankkeja maailman uskonnoista
käsittelevät muslimeja yksilöinä
omaksuvat johdonmukaisen asenteen ulkomaalaisiin vihamielisesti suhtautuviin puolueisiin
vaikenevat rasismin kuoliaaksi
kouluttavat journalismin opiskelijoita monikulttuurisuusjournalismissa
yrittävät tehdä journalisminsa myönteisellä tavalla merkitykselliseksi muillekin kuin enemmistöryhmän jäsenille
ovat julkilausuneet halunsa kehittyä monikulttuurisuuden huomioonottamisessa ja suhtautua vakavasti vähemmistöjen esittämiin valituksiin
problematisoivat, analysoivat ja koettavat keksiä ratkaisuja monikulttuurisuuden ongelmiin
omaksuvat sosiaalisesti vastuullisen asenteen