Työantajapuolta lähellä olevan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Mika Maliranta myöntää Ylen Aamu-tv:n keskustelussa, että työajan pidentäminen sadalla tunnilla vuodessa olisi käytännössä palkanalennus.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus antaa työmarkkinajärjestöille tänään ehdotuksensa sopimuksen keskeisistä tavoitteista. Hallitus haluaa, että järjestöt pääsevät sopuun hintakilpailukyvyn parantamisesta ja yksikkötyökustannusten alentamisesta viidellä prosentilla. Yhtenä keinona on esitetty vuosityöajan pidentämistä sadalla tunnilla.
– Se on yksi keino. Mutta erityisen tärkeää on lisätä paikallista joustavuutta. Joku ratkaisu sopii jollekin yritykselle paremmin kuin toinen. Mutta joka tapauksessa tavoite on, että työtunnin hinta tulee tavalla tai toisella alemmaksi, Maliranta toteaa.
– Kyse on nimenomaan palkanalennuksesta, huomauttaa SAK:n ekonomisti Joonas Rahkola.
– Vähän vastaava kuin devalvaatiossa, Maliranta myöntää.
Työnantajapuolella ei ole aiemmin suostuttu sanomaan, että työajan lisääminen merkitsisi käytännössä palkkojen alentamista. Esimerkiksi Porin Suomi Areenassa Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja, entinen kokoomusministeri Jyri Häkämies suuttui SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteelle, kun tämä toistuvasti puhui palkkojen alentamisesta.
SAK:n Rahkola – joka toimi myös Rinteen talouspoliittisena erityisavustajana, kun tämä oli vielä ministeri –linjaa, ettei palkansaajapuolella suostuta työajan pidennyksiin.
– Siitä ei mihinkään pääse, että työajan pidennys yksittäisissä yrityksissä johtaisi irtisanomisiin ja lyhyellä aikavälillä työttömyyden jonkinlaiseen nousuun. Pidemmällä aikavälillä tilanne paranisi kilpailukyvyn paranemisen myötä, Rahkola toteaa ja sanoo, että palkansaajapuolella suositaan palkkamalttia ratkaisuksi kilpailukyvyn parantamiseen.
Etlan Maliranta on yhtä mieltä siitä, että palkkamaltti puree – lopulta.
– Olen huolissani tästä, että ongelma on pikkaisen akuutimpi kuin mitä toivoisimme. Olen siitä samaa mieltä, että kyllä tämä ennen pitkää ratkeaa, mutta olen huolissani siitä, mitä tapahtuu ennen sitä ”pitkää”. Kun me tiedämme, että jos työpaikkojen tuhoutuminen teollisuudessa jatkuu tällä tahdilla kuin nyt, niin tyypillistä on, että se työpaikka ei palaudu.
US TÄNÄÄN
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus antaa työmarkkinajärjestöille tänään ehdotuksensa sopimuksen keskeisistä tavoitteista. Hallitus haluaa, että järjestöt pääsevät sopuun hintakilpailukyvyn parantamisesta ja yksikkötyökustannusten alentamisesta viidellä prosentilla. Yhtenä keinona on esitetty vuosityöajan pidentämistä sadalla tunnilla.
– Se on yksi keino. Mutta erityisen tärkeää on lisätä paikallista joustavuutta. Joku ratkaisu sopii jollekin yritykselle paremmin kuin toinen. Mutta joka tapauksessa tavoite on, että työtunnin hinta tulee tavalla tai toisella alemmaksi, Maliranta toteaa.
– Kyse on nimenomaan palkanalennuksesta, huomauttaa SAK:n ekonomisti Joonas Rahkola.
– Vähän vastaava kuin devalvaatiossa, Maliranta myöntää.
Työnantajapuolella ei ole aiemmin suostuttu sanomaan, että työajan lisääminen merkitsisi käytännössä palkkojen alentamista. Esimerkiksi Porin Suomi Areenassa Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja, entinen kokoomusministeri Jyri Häkämies suuttui SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteelle, kun tämä toistuvasti puhui palkkojen alentamisesta.
SAK:n Rahkola – joka toimi myös Rinteen talouspoliittisena erityisavustajana, kun tämä oli vielä ministeri –linjaa, ettei palkansaajapuolella suostuta työajan pidennyksiin.
– Siitä ei mihinkään pääse, että työajan pidennys yksittäisissä yrityksissä johtaisi irtisanomisiin ja lyhyellä aikavälillä työttömyyden jonkinlaiseen nousuun. Pidemmällä aikavälillä tilanne paranisi kilpailukyvyn paranemisen myötä, Rahkola toteaa ja sanoo, että palkansaajapuolella suositaan palkkamalttia ratkaisuksi kilpailukyvyn parantamiseen.
Etlan Maliranta on yhtä mieltä siitä, että palkkamaltti puree – lopulta.
– Olen huolissani tästä, että ongelma on pikkaisen akuutimpi kuin mitä toivoisimme. Olen siitä samaa mieltä, että kyllä tämä ennen pitkää ratkeaa, mutta olen huolissani siitä, mitä tapahtuu ennen sitä ”pitkää”. Kun me tiedämme, että jos työpaikkojen tuhoutuminen teollisuudessa jatkuu tällä tahdilla kuin nyt, niin tyypillistä on, että se työpaikka ei palaudu.
US TÄNÄÄN
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.