olin markkinoilla ja ostin nauriita oikein kaksi nippua, nauriit ovat
lapsuuteni herkku ja nyt todella nautin niistä, joka päivä nauris tai kaks.
ostaisin niitä useamminkin mutta ainakaan omassa kaupassani ei niitä
juurikaan näy, ehkä näin syksyllä joskus.
Huomasin yllättäin että kieleni väri on muuttunut normaaliksi nyt
muutaman naurispäivän jälkeen joten tutkin mitä ne oikein sisältää,
ainakin c- vitamiinia runsaasti, täällä listaa muista aineista,
http://www.fineli.fi/food.php?foodid=304&lang=fi
nauris on ennen perunan viljelyä ollut yleinen ruokakasvi Suomessa.
Toiveeni onkin että viljelijät lisäsi nauriinviljelyä ja levittäisi tietoa sen hyvistä aineista, erityisesti luomutilat.
Vatinauriiksi sanottiin niitä lapsuuteni herkkuja, leveitä ja litteitä,
siitä kai nimi.
Nyt nauriit oli aika pieniä mutta ihan oikean makuisia niitä söisin joka päivä,
maku on pehmeä ja sokerinen ja niitä syödessä hampaatkin saa
oikeanlaista purtavaa.
En tykkää enää omenista enkä muistakaan hedelmistä niiden happoisuuden vuoksi,
korvaisin hedelmät nauriilla ja niistä voi valmistaa monenlaista,
ohjeita löytyy googlettamalla.
lapsuuteni herkku ja nyt todella nautin niistä, joka päivä nauris tai kaks.
ostaisin niitä useamminkin mutta ainakaan omassa kaupassani ei niitä
juurikaan näy, ehkä näin syksyllä joskus.
Huomasin yllättäin että kieleni väri on muuttunut normaaliksi nyt
muutaman naurispäivän jälkeen joten tutkin mitä ne oikein sisältää,
ainakin c- vitamiinia runsaasti, täällä listaa muista aineista,
http://www.fineli.fi/food.php?foodid=304&lang=fi
nauris on ennen perunan viljelyä ollut yleinen ruokakasvi Suomessa.
Toiveeni onkin että viljelijät lisäsi nauriinviljelyä ja levittäisi tietoa sen hyvistä aineista, erityisesti luomutilat.
Vatinauriiksi sanottiin niitä lapsuuteni herkkuja, leveitä ja litteitä,
siitä kai nimi.
Nyt nauriit oli aika pieniä mutta ihan oikean makuisia niitä söisin joka päivä,
maku on pehmeä ja sokerinen ja niitä syödessä hampaatkin saa
oikeanlaista purtavaa.
En tykkää enää omenista enkä muistakaan hedelmistä niiden happoisuuden vuoksi,
korvaisin hedelmät nauriilla ja niistä voi valmistaa monenlaista,
ohjeita löytyy googlettamalla.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mäihättiin kovempia nauriita.
Voi monelle olla "mäihäys" outoa.
Nauris halkaistiin, puukolla alettiin kuoria pintaa, tuli pehmeä "salaatti".
Paljon aikanaan nauriita maalta syöneenä, voi sanoa, että makueroja oli.
Jotkut oli kovia, taas toiset mukavan pehmeitä, siitä palojen syömiseen tai suoraan "jyrsienkin".-
Oli sellainen sanonta, jos pitkästä juuresta puisti/pyöritti, että menisi väkeväksi. Saattoi pitää paikkansakin ?
Nauriita keitettiinkin, kuin punajuuriakin. Tuolta jotain>
http://www.ruokala.net/resepti/suoloisat-nauriit
Keittämisen jälkeen kuorittiin ja syötiin paloina. Ei noin "mäihättynä" kuin ohjeessa.
Hyviä olivat ja on. Ennen viljeltiin naurista laajalti.
Nykyisin saa hakemalla hakea naurispeltoja.
Sanontakin oli: "nausrisvarasta ei hirtetä"-.
Löytyisikö jostain keittokirjasta "Majurin nauriit" -reseptiä? Olisi mielenkiintoista maistaa puolisavusaunapalvattua naurista.
Nauriita paistetaan, voisi olla vihervasureille ihan käypänenkin.
esim. maakuoppaan tuli päälle.
Grillissä. Savusaunassakin, rulee sieltä aromi.
Jossain sanottiin, etä vastaisi ihan paistettua makkaraakin vihervasureille, jotka ei lihaa syö.
Pese nauriit hyvin. Ota 2 palaa folioa, voitele ne öljyllä ja ripottele hiukan suolaa, joko karkeaa tai hienoa. Nosta nauris foliolle ja leikkaa oiva nokare voita päälle, ripota vielä hiukan suolaa ja mustapippuria myllystä. Lirauta hiukan siirappia. Kiedo nauris pakettiin. Laita paketti uuniin 175 reilu tunti tai jos paistat lihaa samalla laita 150 ja anna olla 2½ - 3 tuntia.
http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/266836/Nauriit Uunissa/
Voit kuoria kypsää naurista säteittäin tai halkaista . Kaada muodostunut neste päälle.
Majurin saunakori sisältää lähes 100-prosenttista hirvimakkaraa, nauris- ja porkkanasipsejä, mustikkasinappia ja luomumansikkamehua.
”Jos lasten edes olis fati täynän maanpäronia, nijn ei he olis nijn suuri wattaiset kuin nyt, waan hoikat ei he tulis myös nijn paljo syöpäisiks, kuin monda heistä nyt owat, waan he kaswaisit woimallisimmaxi, ja heistä tulis nopsamba ja wahwemba wäke. Ja minä uskon, että he myös estäisit monda tautia, ja ei nijn monda kuolis sijnä kaswawasa ja parahasa ijäsä”.
"Maanpäroni" (maapäärynä) tarkoittaa kylläkin perunaa, kuten nimien samankaltaisuudestakin voi päätellä. Vielä minun lapsuudessani vanhat ihmiset kutsuivat perunoita joskus leikillään pääryiksi.
Asikkalan kappalainen Axel Laurell
Hesarin (23.4.2008 Ulkomaat)
mukaan tämän miehen ansiosta peruna levisi Suomeen. Siksikö vielä nykyäänkin kappa on meillä perunamitta turuilla ja toreilla?
-
Mutta..mutta..
-kansallisrunoilijamme (yhtä heistä) nimeltä Armas Einar Leopold Lönnbohm. Tarinan mukaan hän kirjoitti nuo kauniit sanat isälleen, joka ei ollut suostunut poikansa rahanlähetyspyyntöön.
-
”Jos lasten edes olis fati täynän maanpäronia, nijn ei he olis nijn suuri wattaiset kuin nyt, waan hoikat ei he tulis myös nijn paljo syöpäisiks, kuin monda heistä nyt owat, waan he kaswaisit woimallisimmaxi, ja heistä tulis nopsamba ja wahwemba wäke. Ja minä uskon, että he myös estäisit monda tautia, ja ei nijn monda kuolis sijnä kaswawasa ja parahasa ijäsä”.
>>Toiveeni onkin että viljelijät lisäsi nauriinviljelyä ja levittäisi tietoa sen hyvistä aineista, erityisesti luomutilat.<<
Viljelijöiden on vaikea itse luoda markkinoita nauriille, kun media ei ole siitä kiinnostunut, eikä juures ole koskaan kuulunut porkkanan ja punajuuren ohella koulujen ja ruokapaikkojen salaattivalikoimiin. Netissä voi tietenkin kuka tahansa yrittää tarjota tietoa, mutta harvapa kiinnostuu tai löytää sivuille, jos ei tiedä, mistä puhutaan.
Vanhemman polven ruokatoimittajat ja ruokapaikkojen kokit tuntevat kyllä nauriin, mutta heidän väheksymisensä voi johtua juurikin siitä, että nauriiden maku vaihtelee kasvupaikoittain tai jopa yksilöittäin, kuten totesit. Jos ruokapaikat ja koulut saisivat varmuudella aina tarjolle makeita nauriita, nauriista voisi tulla nopeasti suosikkijuures, jota ryhdyttäisiin ostamaan toriltakin, ehkä jopa kaupoista.
Nuoremmalle polvelle nauris on melko tuntematon juures, mutta juuri siinä on oiva kohderyhmä markkinoinnille, nimittäin kasviksia suosivat vihervasurit. ;-)
Naurismaa oli helppohoitoinen. Rikkaruoho pakkasi vain paikoin liikaa kasvamaan.
Nauriinsiemen kylvettiin kuin heinänsiemenkin, siihen äestetyn maan päälle vain.
Laitettiin hiekkaa siementen sekaan ja kylvettiin käsin.
Peltopölkyllä tiivistettiin, joka vähän siementä painoi kiinni multaan.
Kun pinta painettiin, se paransi maan kosteuttakin, jos kuivaa oli.
Voitaisiin ihan pihakasvinakin viljellä.
Varmaan tieto puuttuu, kuten maininta tuossa.
Makuerot tosiaan sitten suuret. Väkeviä ja kitkeriä ei syö pirukaan.
Saattaa kitkeryys vähän kadota, kun on "mäihätty" ja siinä aikansa, kaasut poistuu.
Helppo luomu nauris. Ei vaadi isoja kasvaakseen. Perata vain rikkaruohoista.
Laitettiin hiekkaa siementen sekaan ja kylvettiin käsin.
"Boorin puutteessa nauriin malto värjäytyy ruskeaksi ja maku muuttuu kitkeräksi. Myös lantulla boorin puute voi aiheuttaa samankaltaisia vioituksia. Sekä naurista että lanttua kiusaa myös möhöjuuri, joka aiheuttaa juuriin äkämiä ja vaikeuttaa kasvin veden- ja ravinteidenottoa. Möhöjuurta voidaan torjua viljelykierrolla ja kalkitsemalla. Möhöjuuret itiöt eivät idä, kun maan pH on 7–7,5. Riittävän pitkä viljelykierto ehkäisee tehokkaasti möhöjuurta."
Maassa työttömiä 400 000 ? vai tietääkö sitä oikein kukaan ?
Pitäisi"piikillä" laittaa osa viljeleen maata.
Kun ei osata "vielä" ruokaa tehdä muuten.
Maita ja mantuja kyllä on, järjestelykysymyksiä vain.
Eikä tarkoita että kalliit pillarit pitäisi heti ostaa.
Mainittu nauriskin..on muutakin käsityönä viljeltävää jos kuin.
Lyhytkesä, siihen pitää ottaa kiinni.
Maatalousneuvojat kyllä neuvoo, miten se tehdään.
Naapureille jokunen kymppi, he kyllä muokkaa maan, jos ei itse sitä osaa.
Että olisi ostanut tonnin Dextan.
Asun kerrostalossa kirkonkylässä ja ennen tuossa talon takana oli pieni pelto jossa sai pitää kasvimaata, minullakin oli ja siellä oli mukava puuhata, pelto oli kunnan omistama ja kunta huolehti pohjamuokkauksen.
Sitten tehtiin
uusi tie ja vaikka peltoa jäi tien toiselle puolelle niin
ei sitä enää muokattu eikä viljelty, nyt se kasvaa kaikenlaista renttaa.
Pitäiskö kuntien järjestää noita puutahaalueita kerrostalojen läheisyyteen että ihmiset sais upottaa peukalonsa multaan,
uudetperunatkin maistuu hyville kun ne saa "pellosta pöytään"
Maatilkkuja kyntää kasvimaaksi halukkaille.
Varmaan olisi kysyntää.
Kaupungeissahan on siirtolapuutarhoja, mutta ne vain harvoille ja valituille.
Kerrotalojejn parvekkaillakin kasvatetaan jotain rehua purkeissa, retiisiä..salaatteja..
Vain järjestelykysymyksiä, laittaa halukkaile maatilkkuja asuntojen viereen.
Kerrostalokin ostaisi möyhijän ym. Sillä maanmuokkaus sitten kävisi nopsaan tilkulla.
Toki vihervasurit vastustaa, mutta pieni vähemmsitöhän on mustalaisten ohella.