Kokeillaan aloittaa keskustelu pohtimalla mistä olemme yhtä mieltä. Esitän kahta asiaa.
1) Uskonnonvapaus ei ehdottomasti vaadi, että peruskoulussa on oman uskonnon opetusta.
2) On olemassa tosiasioita, joiden ulkoa opettelu ei voi olla vastoin uskonnonvapautta. Esimerkiksi "Suomen evlut kirkossa on n. 4 miljoonaa jäsentä." ja "Vapaa-ajattelijain liitto perustettiin 1937."
Kohdalla 1 tarkoitan vain sitä, ettei voi ehdottomasti vaatia esim. mormoniperheen lasten saavan mormonismin opetusta koulussa, jotta uskonnonvapaus toteutuisi. On eri asia olisiko sellainen opetus hyväksi.
Kohdasta 2 voi aina valittaa faktojen painottumista. Esimerkiksi "Mutta eiväthän nuo kaikki usko kirkon opin mukaan." tai "Sinänsä tosi, mutta ei noin pienestä ryhmästä tarvitse opettaa mitään." Mutta joka tapauksessa kaikki tieto uskonnosta ei ole uskonnon harjoittamista.
Olisiko tästä mahdollista keskustella hyvässä hengessä? Aloittaa voisi vaikka kertomalla onko ylläolevista samaa mieltä, vaikka kannattaisikin nykyistä uskonnon opetusta.
1) Uskonnonvapaus ei ehdottomasti vaadi, että peruskoulussa on oman uskonnon opetusta.
2) On olemassa tosiasioita, joiden ulkoa opettelu ei voi olla vastoin uskonnonvapautta. Esimerkiksi "Suomen evlut kirkossa on n. 4 miljoonaa jäsentä." ja "Vapaa-ajattelijain liitto perustettiin 1937."
Kohdalla 1 tarkoitan vain sitä, ettei voi ehdottomasti vaatia esim. mormoniperheen lasten saavan mormonismin opetusta koulussa, jotta uskonnonvapaus toteutuisi. On eri asia olisiko sellainen opetus hyväksi.
Kohdasta 2 voi aina valittaa faktojen painottumista. Esimerkiksi "Mutta eiväthän nuo kaikki usko kirkon opin mukaan." tai "Sinänsä tosi, mutta ei noin pienestä ryhmästä tarvitse opettaa mitään." Mutta joka tapauksessa kaikki tieto uskonnosta ei ole uskonnon harjoittamista.
Olisiko tästä mahdollista keskustella hyvässä hengessä? Aloittaa voisi vaikka kertomalla onko ylläolevista samaa mieltä, vaikka kannattaisikin nykyistä uskonnon opetusta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Monissa maissa peruskoulussa ei ole "oman uskonnon" opetusta. Jos sellaista kuitenkin on, siihen osallistuminen ei ole pakollista, vaan sen vaihtoehtona on etiikka.
Vapaaehtoisuus ei ole olennaista esittämäni kahden kysymyksen kannalta.
Voisiko vaikkapa Rahahanat.kiinni kertoa onko samaa mieltä aloituksen väitteistä? Jos vaikka löytyisi jotain yhteistä alkupistettä.
Berliinissä on "katsomusaineena" kouluissa tarjolla vain etiikka. Uskonnonopetuksen tulo sen rinnalle torjuttiin kansanäänestyksessä.
Oikeastaan etiikka ei ole mikään katsomusaine, vaan se on filosofiaa..
ET tulisi olla oletuksena kaikille opiskelijoille, mutta jos oppilas/hänen vanhempansa niin haluavat ja se on järjestettävissä, silloin koulu tarjoaa heille oman suuntauksen mukaista uskonnon opetusta. Jos sitä ei voida järjestää ja voidaan osoittaa, että tunnit korvautuvat muulla tavoin, silloin voi saada vapautuksen.
Ehdottomasti ei.
Ensiksi pitäisi olla seuraavasti
1. Osallistuu enemmistöuskonnon tai ET tunnille jos tahtoo
2. Ei osallistu mihinkään
Ateistit pitää vapauttaa katsomusaineista kokonaan. Jorin maailmankatsomus ei ole FUCKIFUUUN maailmankatsomus vaikka yhtäläisyyksiäkin löytynee. Ateisteilla ei ole yhtenäistä maailmankatsomusta, joten aivan turha sellaista ateisteille yrittää opettaa.
"Osallistuu enemmistöuskonnon tai ET tunnille jos tahtoo"
Suurin osa opiskelijoista osallistuu ET-tunneille jos se on oletuksena, riippumatta siitä kuuluuko kirkkoon vai ei. Jos joku haluaa opiskella uskontoa, se on hänelle sallittava. Toisekseen, on vain hyvä, että uskonnonopetusta on valtion valvonnassa.
Elokuussa 2016 lukiossa uskonnon/ET:n pakolisen kurssien määrä vähenee kahteen ja filosofian pakolisten kurssien määrä nousee kahteen. Ollaanko tältä osin faktoita yhtä mieltä?
Vieläkö on pakollisia nimettyjä kursseja, voisiko jo vihdoin olla niin että filosofiasta on vain valittava kaksi kurssia pakollisena sen sijaan että olisi tietyt kaksi pakollista kurssia.
Rahis, vaikkapa tähän vastaus?