Taitaa nyt tilanne olla sellainen, että minun pankkitilille tippuu perintö. Se ei ole kuitenkaan kovin suuri ja sen takia en haluaisi olla vankilassa.
Tietääkö joku laillisen ratkaisun tähän ongelmaan?
Työssä- ja eläkkeellä olevat ihmiset saavat käyttää perintöomaisuutensa, miten tahtovat, mutta toimeentulotukiasiakas on ainut poikkeus. Hänen pitäisi käyttää ylimääräinenraha ns. "normin mukaan" ja silloinkin toimeentulotuki leikkautuu heti pois. Jos perintöraha on "liian nopeasti" kulutettu, niin kunta voi vetäistä "luukun kiinni" ja miten sitten eletään?
Aika kiusallinen tilanne. Tekisi mieli leikkiä rikasta vähän aikaa menettämättä kuitenkaan etuutta toimeentulotukeen. Jos alan leikkimään rikasta ja rahat loppuvat, niin silloin katastrofi on valmis. Kunta laskee jo etukäteen omat saatavansa hyvin tarkasti.
Tosin, en ole vielä kertonut kenellekään perinnöstä. Pitääkö sosiaaliviranomaisen tietää tämä asia?
Oman kuntani sosiaalijohtaja on jämäkkä: Hänon vahvistanut kirjallisen ohjeistuksen toimeentulotuen myöntämisen perusteista.
Siellä lukee niin, että toimeentulotukea ei menetä, jos pankkitilille putoaa suurempi summa, kuin 50 € kuukaudessa.
Laskin hätäisesti, että tuolla vauhdilla minun pitäisi elää perinnölläni 2922 vuotta.
Tietääkö joku laillisen ratkaisun tähän ongelmaan?
Työssä- ja eläkkeellä olevat ihmiset saavat käyttää perintöomaisuutensa, miten tahtovat, mutta toimeentulotukiasiakas on ainut poikkeus. Hänen pitäisi käyttää ylimääräinenraha ns. "normin mukaan" ja silloinkin toimeentulotuki leikkautuu heti pois. Jos perintöraha on "liian nopeasti" kulutettu, niin kunta voi vetäistä "luukun kiinni" ja miten sitten eletään?
Aika kiusallinen tilanne. Tekisi mieli leikkiä rikasta vähän aikaa menettämättä kuitenkaan etuutta toimeentulotukeen. Jos alan leikkimään rikasta ja rahat loppuvat, niin silloin katastrofi on valmis. Kunta laskee jo etukäteen omat saatavansa hyvin tarkasti.
Tosin, en ole vielä kertonut kenellekään perinnöstä. Pitääkö sosiaaliviranomaisen tietää tämä asia?
Oman kuntani sosiaalijohtaja on jämäkkä: Hänon vahvistanut kirjallisen ohjeistuksen toimeentulotuen myöntämisen perusteista.
Siellä lukee niin, että toimeentulotukea ei menetä, jos pankkitilille putoaa suurempi summa, kuin 50 € kuukaudessa.
Laskin hätäisesti, että tuolla vauhdilla minun pitäisi elää perinnölläni 2922 vuotta.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Asenteeni reilusti työtä vieroksuvana voi tuntua omituiselta, mutta toisaalta toimeentulotuki vie sosiaali- ja terveysministeriön budjetista ainoastaan 10,4 %. 89,6 % ovat muita tulonsiirtoja (lapsilisät, terveydenhuolto kokonaisuudessaan jne.)
Suomessa on laskettu, että nimenomaan työssä ja eläkkeellä olevat ihmiset voivat optimoida tulonsa. Mutta miten toimeentulotukiasiakas optimoi itse itsensä?
Tutkin hätäisesti myös sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen kunnille (STM 2013:4). Siellä alkaa tästä asiasta sivulla 128 sellainen litania (kohdat 1 - 7) tekstiä, jota ei ymmärrä ilman latinan kielen tulkkia.
"4.6
HUOMIOON
OTETTAVAT TULOT JA VARAT
4.6.1
H
uomioon otettavat tulot
Toimeentulotuen suuruutta määrättäessä huomioon otettavista tuloista sää
-
detään toimeentulotukilain 11 §:ssä seuraavasti:
Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat
tulot.
Tuloina ei kuitenkaan oteta huomioon:
1)
v
ähäisiksi katsottavia ansiotuloja ja avustuksia;
2)
a
lle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin kuin ne
y
littävät hänen osaltaan 7 ja 7 c §:n nojalla huomioon otettavat
m
enot; (29.12.20 05/1218)
3)
t
uloja siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssä-
k
äynnistä aiheutuvia menoja;
129
4)
ä
itiysavustuslain (477/1993) mukaista äitiysavustusta eikä
v
ammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukaista etuutta;
(11.5.2007/583)
5)
t
yöttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa
l
aissa tarkoitettua ylläpitokorvausta sekä Kansaneläkelaitoksen
k
untoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain
(
566/2005) mukaista ylläpitokorvausta; eikä (11.5.2007/583)
6)
t
yöttömyysturvalaissa ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta anne
-
tussa laissa tarkoitettua kulukorvausta, Kansaneläkelaitoksen kuntou
-
tusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetussa laissa (566/2005)
tarkoitettua ylläpitokorvausta, työttömyysturvalain 6 luvun 3 b §:ssä
tarkoitettua korotusosaa, työttömyysturvalain 6 luvun 3 b §:ssä tarkoi
-
tetun korotetun ansio-osan ja työttömyysturvalain 6 luvun 2 §:n 1 mo
-
mentissa tarkoitetun ansio-osan erotusta, työttömyysturvalain 6 luvun
3 c §:ssä tarkoitettua muutosturvalisää, työttömyysturvalain 6 luvun
3 c §:ssä tarkoitetun muutosturvan ansio-osan ja työttömyysturvalain
6 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun ansio-osan erotusta sekä työt
-
tömyysturvalain 7 luvun 5 §:ssä tarkoitettua työmarkkinatuen korotus
-
osaa; eikä (28.12.2012/10 06).
7)
ed
ellä 8 §:ssä tarkoitettuja korvauksia ja tuloja.
(28.1.20 05/49)
T
uloina ei 2 momentissa säädetyn lisäksi oteta huomioon vähintään
2
0:tä prosenttia ansiotuloista, kuitenkin enintään 150:tä euroa
k
uukaudessa. (17.12.2010/1172)
Toimeentulotukilain 11 §:n 1 momentin mukaan tuloksi huomioidaan
henkilön ja perheenjäsenten
käytettävissä olevat
tulot. Tuloilla tarkoitetaan
lähtökohtaisesti kaikkia henkilön tai perheen käytettävissä olevia tuloja tu
-
lolähteestä riippumatta. Tässä suhteessa ei ole merkitystä myöskään sillä,
ovatko tulot veronalaisia tai verottomia. Huomioon otettavia tuloja ovat
esimerkiksi palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä yksityisistä ja julkisista
lähteistä saatavat avustukset. Sitä, miltä ajanjaksolta tai esimerkiksi millä
tavoin jaksotettuna tulot huomioidaan, käsitellään luvussa 3.2.4.
Lain 11 §:n 2 ja 3 momenteissa säädetään niistä tuloista, joita ei oteta
tulona huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Näitä käsitellään tar
-
kemmin luvussa 4.6.2. Seuraavaksi esitetään muutamia tapauskohtaista
harkintaa ohjaamaan tarkoitettuja esimerkkejä siitä, miten tuloja voidaan
erilaisissa tilanteissa toimeentulotukilaskelmaa tehtäessä ottaa huomioon ja
mitä muita seikkoja tulojen huomioimiseen voi liittyä." (lähde, STM 2013:4 sivulta 128 lähtien.)
"4.6
HUOMIOON
OTETTAVAT TULOT JA VARAT
4.6.1
H
uomioon otettavat tulot
Toimeentulotuen suuruutta määrättäessä huomioon otettavista tuloista sää
-
detään toimeentulotukilain 11 §:ssä seuraavasti:
Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat
tulot.
Tuloina ei kuitenkaan oteta huomioon:
1)
v
ähäisiksi katsottavia ansiotuloja ja avustuksia;
2)
a
lle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin kuin ne
y
littävät hänen osaltaan 7 ja 7 c §:n nojalla huomioon otettavat
m
enot; (29.12.20 05/1218)
3)
t
uloja siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssä-
k
äynnistä aiheutuvia menoja;
129
4)
ä
itiysavustuslain (477/1993) mukaista äitiysavustusta eikä
v
ammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukaista etuutta;
(11.5.2007/583)
5)
t
yöttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa
l
aissa tarkoitettua ylläpitokorvausta sekä Kansaneläkelaitoksen
k
untoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain
(
566/2005) mukaista ylläpitokorvausta; eikä (11.5.2007/583)
6)
t
yöttömyysturvalaissa ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta anne
-
tussa laissa tarkoitettua kulukorvausta, Kansaneläkelaitoksen kuntou
-
tusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetussa laissa (566/2005)
tarkoitettua ylläpitokorvausta, työttömyysturvalain 6 luvun 3 b §:ssä
tarkoitettua korotusosaa, työttömyysturvalain 6 luvun 3 b §:ssä tarkoi
-
tetun korotetun ansio-osan ja työttömyysturvalain 6 luvun 2 §:n 1 mo
-
mentissa tarkoitetun ansio-osan erotusta, työttömyysturvalain 6 luvun
3 c §:ssä tarkoitettua muutosturvalisää, työttömyysturvalain 6 luvun
3 c §:ssä tarkoitetun muutosturvan ansio-osan ja työttömyysturvalain
6 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun ansio-osan erotusta sekä työt
-
tömyysturvalain 7 luvun 5 §:ssä tarkoitettua työmarkkinatuen korotus
-
osaa; eikä (28.12.2012/10 06).
7)
ed
ellä 8 §:ssä tarkoitettuja korvauksia ja tuloja.
(28.1.20 05/49)
T
uloina ei 2 momentissa säädetyn lisäksi oteta huomioon vähintään
2
0:tä prosenttia ansiotuloista, kuitenkin enintään 150:tä euroa
k
uukaudessa. (17.12.2010/1172)
Toimeentulotukilain 11 §:n 1 momentin mukaan tuloksi huomioidaan
henkilön ja perheenjäsenten
käytettävissä olevat
tulot. Tuloilla tarkoitetaan
lähtökohtaisesti kaikkia henkilön tai perheen käytettävissä olevia tuloja tu
-
lolähteestä riippumatta. Tässä suhteessa ei ole merkitystä myöskään sillä,
ovatko tulot veronalaisia tai verottomia. Huomioon otettavia tuloja ovat
esimerkiksi palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä yksityisistä ja julkisista
lähteistä saatavat avustukset. Sitä, miltä ajanjaksolta tai esimerkiksi millä
tavoin jaksotettuna tulot huomioidaan, käsitellään luvussa 3.2.4.
Lain 11 §:n 2 ja 3 momenteissa säädetään niistä tuloista, joita ei oteta
tulona huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Näitä käsitellään tar
-
kemmin luvussa 4.6.2. Seuraavaksi esitetään muutamia tapauskohtaista
harkintaa ohjaamaan tarkoitettuja esimerkkejä siitä, miten tuloja voidaan
erilaisissa tilanteissa toimeentulotukilaskelmaa tehtäessä ottaa huomioon ja
mitä muita seikkoja tulojen huomioimiseen voi liittyä." (lähde, STM 2013:4 sivulta 128 lähtien.)
tuo 10 prosenttia ei voi olla toimeentulotuesta. toimeentulotuen osalta miniosteriö vastaa vain " toimeentulotuen lainsäädännöstä sekä johtaa, ohjaa ja kehittää toimeentulotukea osana sosiaalihuoltoa".
kunnat maksavat toimeentulotuen itse.
Tuloina ei kuitenkaan oteta huomioon:
1)
v
ähäisiksi katsottavia ansiotuloja ja avustuksia;
Mitä helvettiä tämä tarkoittaa? Mikä on "vähäinen määrä"? Miksi STM ei kykene muuhun, kuin antamaan kunnille löysiä ohjeistuksia ilman eksakteja euromääriä? KELA kykenee antamaan tarkat euromäärät, mutta STM ei kykene.
Tuntuu äänestäjänä huolestuttavalta, jos lain säätäjä ei itsekään tiedä asiasta mitään.
Ei mitenkään koska toimeentulotuki on väliaikainen tuki silloin, kun ei muualta rahaa tule. Eläke.- tai palkkatulo ei ole millään muotoa verrattavissa toimeentulotukeen, jonka pitäisi olla väliaikainen tuki, jotta ihminen esim. saisi töitä tms. tulonläheteen. Nykyisin tosin moni häpeilemättä pitää toimeentulotukea vakituisena ja pääsääntöisenä tulonaan; sitä se ei ole eikä sitä pidä missään nimessä maksaa ihmisille, joilla on jostain tuloa kuten perintöä tai vaikka veikkausvoittoa.
Jokaisen pitää ensisijaisesti elää omilla rahoillaan, tuloillaan. Sitten kun niitä ei ole, voi siirtyä muiden lompakolle.
Perintöä et voi laillisesti salata. Jättäydy pois sossusta vaikka vuodeksi, nostele rahaa pankista, kunnes tili on tyhjä ja sitten menet takaisin sossuun ja sanot että hummasit rahat Tilillä ei tietenkään enää ole mitään. Jos on et saa tukea.
Kiitos!
Tuo kävi mielessä, koska toimeentulotukilain mukaan perusosa on subjektiivinen oikeus.
Mielessäni kävi ajatus, että jos hummaisi rahat puolessa vuodessa (oma ja ympäristöni maksat eivät kestäisi enempää), niin silti asiakkaan asema on juridisesti melko vahva: "2
.6.2.2 Oikeus toimeentulotukeen"
.................................................................
57
Viisatelijoille! Jos perintö menee 100 prosenttisesti alkoholin käyttöön suoraan tai välillisesti, muodossa tai toisessa, niin mikä silloin olisi ongelma?
Ei olisi muuta ongelmaa, kuin köyhyys. 100 prosenttisesti alkoholiin käytetty perintö on kansantaloudellisesti ajatellen uhrautuva ja pyyteeön teko. Ainakin minun mielestäni.
Kun analysoin (ilman juridista koulutusta) subjektiivista oikeutta toimeentulotuen perusosaan, niin huomaan sen, että se tavallaan on pakko myöntää, jos tiiliseinän takana on 1,2 metriä lunta ja 38 asteen pakkanen:
2.6.2
O
ikeus toimeentulotukeen sekä oleskelukunnan
vastuu
Toimeentulotukiasian käsittelyn kannalta on merkitystä, onko toimeentulotuen
hakijalla voimassa oleva oleskelulupa (EU/ETA-alueen ulkopuolinen kansalai
-
nen) tai onko hän rekisteröinyt oleskelunsa Suomessa (EU/ETA-kansalainen).
Lisäksi merkitystä on, mitkä ovat oleskeluluvan tai rekisteröinnin perusteet.
Voimassa olevan oleskeluluvan tai rekisteröitymisensä perusteella maist
-
raatti on merkinnyt em. ulkomaalaisen tai maahanmuuttajan kotikuntalais
-
sa tarkoitetun kotikunnan asukkaaksi jossakin Suomen kunnassa.
2.6.2.1
Ul
komaalaisen oleskelu kunnassa - vakinaista vai
tilapäistä oleskelua
Ulkomaalaisen kotikunta Suomessa ja siellä oleva asuinpaikka määräytyy
kotikuntalain 2 §:n mukaan, mikäli kotikuntalain 4 §:n ehdot täyttyvät. Ko
-
tikuntalain 2 §:n perusteella maistraatti ratkaisee, mitä kuntaa on pidettävä
ulkomaalaisen henkilön kotikuntana. Pääsääntöisesti maistraatit edellyttävät
todellista näyttöä asuinpaikasta ja asuinosoitetta sen kunnan alueella, jonka
asukkaaksi henkilö kirjataan. Tehty kirjaus näkyy väestörekisteritiedoissa.
Sosiaalihuoltolain 13 §:n mukaan kunnan on huolehdittava toimeentulo
-
tuen antamisesta kunnassa oleskelevalle henkilölle. Säännöksessä ei edelly
-
tetä, että kyseinen kunta olisi henkilön kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta.
56
Hakijan oleskelu kunnan alueella voi toimeentulotukilain 14 §:n mukaisesti
perustaa hänelle oikeuden saada toimeentulotukea oleskelukunnasta.
Toimeentulotukilain 14 § sääntelee lähtökohtaisesti kuntien välistä jär
-
jestämisvastuuta toimeentulotukea myönnettäessä, mutta sen tulkinnalla
on merkitystä myös arvioitaessa, milloin ja missä laajuudessa maahanmuut
-
taja ja tilapäisesti maassa oleskeleva ulkomaalainen voi kuulua Suomen toi
-
meentulotukijärjestelmän piiriin.
Toimeentulotukilain 14 §:n 1 momentin pääsäännön mukaan toimeentulo
-
tuen myöntää se kunta, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee.
Toimeentulotukilakia koskevien hallituksen esityksen perusteluiden mukaan
vakinainen oleskelukunta on yleensä se kunta, jossa henkilöllä tai perheellä on
vakituinen asunto. Edelleen todetaan säännöksen merkitsevän myös sitä, että
oleskelukunta on määrättävä jokaiseen avunsaajaan nähden itsenäisesti, joten
perheenjäsenillä voi olla eri oleskelukuntia säännöksen tarkoittamassa mielessä.
Edellä olevien perusteluiden mukaan lyhytaikainen tai satunnainen oleske
-
lu muussa kuin vakinaisessa asuinkunnassa ei yleensä perusta oleskelukunnal
-
le vastuuta toimeentulotuen myöntämisestä. Vastuu kuuluu hakijan vakinai
-
selle oleskelukunnalle. Koska vakinainen oleskelu kunnassa määräytyy kunkin
henkilön osalta itsenäisesti, on myös mahdollista, että esimerkiksi puolisoista
toisen katsotaan oleskelevan Suomessa vakinaisesti ja toisen tilapäisesti.
Toimeentulotukilain 14 §:n 2 momentti koskee tilannetta, jossa hen
-
kilöllä tai perheellä on useampia vakinaiseksi katsottavia oleskelukuntia.
Toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jonka alueella oleskelusta
henkilön tai perheen menot johtuvat. Jos vakinainen oleskelu tapahtuu osit
-
tain Suomessa ja osittain maan rajojen ulkopuolella, oleskelukunnan vastuu
rajoittuu niihin kustannuksiin, jotka johtuvat siinä kunnassa oleskelusta.
Korkein hallinto-oikeus on antanut asiaa ilmentävän seuraavan ratkaisun:
KHO 18.12.2000 T 3248
Oleskelu viikonloppuisin keskimäärin seitsemän päivän ajan kuukaudessa muu
-
alla kuin vakinaisessa oleskelukunnassa on sellaista satunnaista oleskelua muu
-
alla, jonka perusteella ei voida vähentää hakijan oikeutta saada toimeentulo
-
tukea perusosaan luettaviin menoihin hänen vakinaisesta oleskelukunnastaan.
Toimeentulotuella ei korvata ulkomailla syntyneitä kustannuksia.
Maahanmuuttajan osalta vakinaisen oleskelukunnan osoituksena yleensä
on, kuten muillakin, väestörekisteristä saatavissa oleva tieto (jossakin Suo
-
men) kunnassa olevasta asuinosoitteesta. Tämä tieto osoittaa, että henkilöllä
on joko oleskelulupa taikka hän on rekisteröinyt oleskelunsa Suomessa.
Poste
restante
-osoite on joidenkin maistraattien käytännössä voitu hyväksyä vaki
-
naista oleskelua (kotikunta) osoittavaksi tekijäksi edellyttäen, että henkilöl
-
STM:
Kun analysoin (ilman juridista koulutusta) subjektiivista oikeutta toimeentulotuen perusosaan, niin huomaan sen, että se tavallaan on pakko myöntää, jos tiiliseinän takana on 1,2 metriä lunta ja 38 asteen pakkanen:
2.6.2
O
ikeus toimeentulotukeen sekä oleskelukunnan
vastuu
Toimeentulotukiasian käsittelyn kannalta on merkitystä, onko toimeentulotuen
hakijalla voimassa oleva oleskelulupa (EU/ETA-alueen ulkopuolinen kansalai
-
nen) tai onko hän rekisteröinyt oleskelunsa Suomessa (EU/ETA-kansalainen).
Lisäksi merkitystä on, mitkä ovat oleskeluluvan tai rekisteröinnin perusteet.
Voimassa olevan oleskeluluvan tai rekisteröitymisensä perusteella maist
-
raatti on merkinnyt em. ulkomaalaisen tai maahanmuuttajan kotikuntalais
-
sa tarkoitetun kotikunnan asukkaaksi jossakin Suomen kunnassa.
2.6.2.1
Ul
komaalaisen oleskelu kunnassa - vakinaista vai
tilapäistä oleskelua
Ulkomaalaisen kotikunta Suomessa ja siellä oleva asuinpaikka määräytyy
kotikuntalain 2 §:n mukaan, mikäli kotikuntalain 4 §:n ehdot täyttyvät. Ko
-
tikuntalain 2 §:n perusteella maistraatti ratkaisee, mitä kuntaa on pidettävä
ulkomaalaisen henkilön kotikuntana. Pääsääntöisesti maistraatit edellyttävät
todellista näyttöä asuinpaikasta ja asuinosoitetta sen kunnan alueella, jonka
asukkaaksi henkilö kirjataan. Tehty kirjaus näkyy väestörekisteritiedoissa.
Sosiaalihuoltolain 13 §:n mukaan kunnan on huolehdittava toimeentulo
-
tuen antamisesta kunnassa oleskelevalle henkilölle. Säännöksessä ei edelly
-
tetä, että kyseinen kunta olisi henkilön kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta.
56
Hakijan oleskelu kunnan alueella voi toimeentulotukilain 14 §:n mukaisesti
perustaa hänelle oikeuden saada toimeentulotukea oleskelukunnasta.
Toimeentulotukilain 14 § sääntelee lähtökohtaisesti kuntien välistä jär
-
jestämisvastuuta toimeentulotukea myönnettäessä, mutta sen tulkinnalla
on merkitystä myös arvioitaessa, milloin ja missä laajuudessa maahanmuut
-
taja ja tilapäisesti maassa oleskeleva ulkomaalainen voi kuulua Suomen toi
-
meentulotukijärjestelmän piiriin.
Toimeentulotukilain 14 §:n 1 momentin pääsäännön mukaan toimeentulo
-
tuen myöntää se kunta, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee.
Toimeentulotukilakia koskevien hallituksen esityksen perusteluiden mukaan
vakinainen oleskelukunta on yleensä se kunta, jossa henkilöllä tai perheellä on
vakituinen asunto. Edelleen todetaan säännöksen merkitsevän myös sitä, että
oleskelukunta on määrättävä jokaiseen avunsaajaan nähden itsenäisesti, joten
perheenjäsenillä voi olla eri oleskelukuntia säännöksen tarkoittamassa mielessä.
Edellä olevien perusteluiden mukaan lyhytaikainen tai satunnainen oleske
-
lu muussa kuin vakinaisessa asuinkunnassa ei yleensä perusta oleskelukunnal
-
le vastuuta toimeentulotuen myöntämisestä. Vastuu kuuluu hakijan vakinai
-
selle oleskelukunnalle. Koska vakinainen oleskelu kunnassa määräytyy kunkin
henkilön osalta itsenäisesti, on myös mahdollista, että esimerkiksi puolisoista
toisen katsotaan oleskelevan Suomessa vakinaisesti ja toisen tilapäisesti.
Toimeentulotukilain 14 §:n 2 momentti koskee tilannetta, jossa hen
-
kilöllä tai perheellä on useampia vakinaiseksi katsottavia oleskelukuntia.
Toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jonka alueella oleskelusta
henkilön tai perheen menot johtuvat. Jos vakinainen oleskelu tapahtuu osit
-
tain Suomessa ja osittain maan rajojen ulkopuolella, oleskelukunnan vastuu
rajoittuu niihin kustannuksiin, jotka johtuvat siinä kunnassa oleskelusta.
Korkein hallinto-oikeus on antanut asiaa ilmentävän seuraavan ratkaisun:
KHO 18.12.2000 T 3248
Oleskelu viikonloppuisin keskimäärin seitsemän päivän ajan kuukaudessa muu
-
alla kuin vakinaisessa oleskelukunnassa on sellaista satunnaista oleskelua muu
-
alla, jonka perusteella ei voida vähentää hakijan oikeutta saada toimeentulo
-
tukea perusosaan luettaviin menoihin hänen vakinaisesta oleskelukunnastaan.
Toimeentulotuella ei korvata ulkomailla syntyneitä kustannuksia.
Maahanmuuttajan osalta vakinaisen oleskelukunnan osoituksena yleensä
on, kuten muillakin, väestörekisteristä saatavissa oleva tieto (jossakin Suo
-
men) kunnassa olevasta asuinosoitteesta. Tämä tieto osoittaa, että henkilöllä
on joko oleskelulupa taikka hän on rekisteröinyt oleskelunsa Suomessa.
Poste
restante
-osoite on joidenkin maistraattien käytännössä voitu hyväksyä vaki
-
naista oleskelua (kotikunta) osoittavaksi tekijäksi edellyttäen, että henkilöl
-
Rakku201 joutuu miettimään näitä asioita, kun Liettuasta (Kaunas) löytyi todella vahva ja kaunis nainen. Emme ole pelkällä virtuaalitasolla, vaan jo toteutettavalla suunnittelutasolla.
http://www.rantapallo.fi/liettua/kaunas/
Toimeentulotuki on ihmisille, jotka eivät kykene elättämään itseään. Se on siis tuki ei tulomuoto. Jos ihmisellä on rahaa, hän ei tarvitse eikä saa toimeentulotukea.
Sinä saat perinnön, jolla sinun kuuluu elää, ei toimeentulotuella.