Kehota palvelijoita olemaan isännilleen alamaisia, heille kaikessa mieliksi - jotta he Jumalan, meidän vapauttajamme opin kaikessa kaunistaisivat. Tiit. 2: 9-10.
Huomaa tässä apostolin käyttämää vaikutinta varoituksessaan palvelijoille: »Jotta he Jumalan, meidän vapahtajamme opin kaikessa kaunistaisivat.» Huomaa vielä: »kaikessa mieliksi.» Palvelijoiden on ojentauduttava isäntäväkensä mielen mukaan eikä omien mielipiteittensä ja tottumustensa mukaan. Heidän tulee pyrkiä kaikessa olemaan isäntäväkensä mieliksi. Näin olikin asianlaita vanhalla hurskaammalla aikakaudella Israelin uskovien keskuudessa, kun Daavid saattoi ottaa tämän palvelijain suhteen pyhien elämän vertaukseksi Jumalan edessä - jolla hän myöskin osoittaa, minkälaisia uskollisten palvelijoiden tulee olla. Hän sanoo kauniisti 123:nnessa psalmissa: Niin kuin palvelijoiden silmät katsovat isäntiensä käsiin, niin kuin palvelijattaren silmät katsovat emäntänsä käsiin, niin meidänkin silmämme katsovat Herran, meidän Jumalamme, puoleen. Palvelijoiden silmät katsovat isäntiensä käsiin, se on he tarkkaavat vain sitä, kuinka heidän isäntänsä haluaa. ja samoin koettavat palvelijattaret vain emäntänsä mieltä noudattaa.
Mutta Kol. 3: 22 apostoli lausuu vielä, että tämän sen ohessa on tapahduttava sydämen halulla Herran tähden ja vilpittömästi, yhdentekevää, onko isäntäväki sitä näkemässä - vai ei. Hän lausuu: »Ei silmänpalvelijoina ihmisille mieliksi, vaan sydämen yksinkertaisuudessa peläten Herraa.» Silmänpalvelus tai palvelijan työteliäisyys, uskollisuus ja huolehtivaisuus herransa nähdessä, mutta leväperäisyys, uskottomuus, huolimattomuus hänen poissa ollessaan on sellaista ulkokultaisuutta ja Jumalan ylenkatsetta, että Herran itsensä täytyy siitä rangaista. Palvelkaa sen takia , sanoo apostoli, sydämen yksinkertaisuudella, se on vilpittömästi ja peläten Herraa, se on Herran tähden, niin kuin Herran kasvojen edessä, joka kaikkialla näkee tekonne, kuulee puheenne ja on kaiken maksava. Sen takia apostoli taas sanoo: Kaikki, mitä teette, se tehkää sydämestänne, niin kuin Herralle eikä ihmisille.» Mutta hän ilmaisee heti tarkoituksensa, ettei vain tule palvella siten, kuin jos palvelisimme Herraa. ei, vaan palvelijoiden on muistettava, että he todella palvelevat Herraa itseään hänen käskystään palvellessaan isäntäväkeään. Apostoli sanoo: »Tietäen, että saatte Herralta perinnön paikaksi. te palvelette Herraa Kristusta.»
Tässä nyt näemme palvelijoiden sekä velvollisuuksien että varoitusten suuren perustuksen: Te palvelette Herraa. Jospa kerrankin näkisimme tämän! Silmillämme on kova, tiheä kalvo, kun meidän tulisi nähdä Herran sanoja ja tietä. perkeleen voima valtaa mielemme, ettemme saa nähdä näitä ihania asioita. Tässä sanoo apostoli palvelijain ja palvelijattarien Herran käskystä palvellessaan isäntäväkeään palvelevan Herraa Kristusta, halvimmilla askareillaan palvelevan Herraa! Mutta kuka voi sellaista käsittää? Eikö apostoli tässä puhu hulluutta järjelle? Palvella Herraa? sanot. Ei, tavallista talonpoikaa, köyhää torpparia, häijyä emäntää, lehmiä, lampaita ja hevosia minä palvelen, enkä Herraa, en edes enkeliäkään. Jo enkelin palveleminen olisi jotain liian suurta. en pyytäisi niin paljoa kuin itse Herran Kristuksen palvelemista! Mutta varro vähän, sinä vaatimaton palvelija! Sanot palvelevasi lehmiä, hevosia, lampaita. Se on totta. Kuka on sinua käskenyt siihen? Eiköhän isäntäväkesi? Tietysti. Mutta etkö juuri sinä palvele käskijöitäsi, kun hoitelet heidän karjaansa? Sitähän palvelet, jonka käskyjä täytät.
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor8-9.html
Huomaa tässä apostolin käyttämää vaikutinta varoituksessaan palvelijoille: »Jotta he Jumalan, meidän vapahtajamme opin kaikessa kaunistaisivat.» Huomaa vielä: »kaikessa mieliksi.» Palvelijoiden on ojentauduttava isäntäväkensä mielen mukaan eikä omien mielipiteittensä ja tottumustensa mukaan. Heidän tulee pyrkiä kaikessa olemaan isäntäväkensä mieliksi. Näin olikin asianlaita vanhalla hurskaammalla aikakaudella Israelin uskovien keskuudessa, kun Daavid saattoi ottaa tämän palvelijain suhteen pyhien elämän vertaukseksi Jumalan edessä - jolla hän myöskin osoittaa, minkälaisia uskollisten palvelijoiden tulee olla. Hän sanoo kauniisti 123:nnessa psalmissa: Niin kuin palvelijoiden silmät katsovat isäntiensä käsiin, niin kuin palvelijattaren silmät katsovat emäntänsä käsiin, niin meidänkin silmämme katsovat Herran, meidän Jumalamme, puoleen. Palvelijoiden silmät katsovat isäntiensä käsiin, se on he tarkkaavat vain sitä, kuinka heidän isäntänsä haluaa. ja samoin koettavat palvelijattaret vain emäntänsä mieltä noudattaa.
Mutta Kol. 3: 22 apostoli lausuu vielä, että tämän sen ohessa on tapahduttava sydämen halulla Herran tähden ja vilpittömästi, yhdentekevää, onko isäntäväki sitä näkemässä - vai ei. Hän lausuu: »Ei silmänpalvelijoina ihmisille mieliksi, vaan sydämen yksinkertaisuudessa peläten Herraa.» Silmänpalvelus tai palvelijan työteliäisyys, uskollisuus ja huolehtivaisuus herransa nähdessä, mutta leväperäisyys, uskottomuus, huolimattomuus hänen poissa ollessaan on sellaista ulkokultaisuutta ja Jumalan ylenkatsetta, että Herran itsensä täytyy siitä rangaista. Palvelkaa sen takia , sanoo apostoli, sydämen yksinkertaisuudella, se on vilpittömästi ja peläten Herraa, se on Herran tähden, niin kuin Herran kasvojen edessä, joka kaikkialla näkee tekonne, kuulee puheenne ja on kaiken maksava. Sen takia apostoli taas sanoo: Kaikki, mitä teette, se tehkää sydämestänne, niin kuin Herralle eikä ihmisille.» Mutta hän ilmaisee heti tarkoituksensa, ettei vain tule palvella siten, kuin jos palvelisimme Herraa. ei, vaan palvelijoiden on muistettava, että he todella palvelevat Herraa itseään hänen käskystään palvellessaan isäntäväkeään. Apostoli sanoo: »Tietäen, että saatte Herralta perinnön paikaksi. te palvelette Herraa Kristusta.»
Tässä nyt näemme palvelijoiden sekä velvollisuuksien että varoitusten suuren perustuksen: Te palvelette Herraa. Jospa kerrankin näkisimme tämän! Silmillämme on kova, tiheä kalvo, kun meidän tulisi nähdä Herran sanoja ja tietä. perkeleen voima valtaa mielemme, ettemme saa nähdä näitä ihania asioita. Tässä sanoo apostoli palvelijain ja palvelijattarien Herran käskystä palvellessaan isäntäväkeään palvelevan Herraa Kristusta, halvimmilla askareillaan palvelevan Herraa! Mutta kuka voi sellaista käsittää? Eikö apostoli tässä puhu hulluutta järjelle? Palvella Herraa? sanot. Ei, tavallista talonpoikaa, köyhää torpparia, häijyä emäntää, lehmiä, lampaita ja hevosia minä palvelen, enkä Herraa, en edes enkeliäkään. Jo enkelin palveleminen olisi jotain liian suurta. en pyytäisi niin paljoa kuin itse Herran Kristuksen palvelemista! Mutta varro vähän, sinä vaatimaton palvelija! Sanot palvelevasi lehmiä, hevosia, lampaita. Se on totta. Kuka on sinua käskenyt siihen? Eiköhän isäntäväkesi? Tietysti. Mutta etkö juuri sinä palvele käskijöitäsi, kun hoitelet heidän karjaansa? Sitähän palvelet, jonka käskyjä täytät.
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor8-9.html
Vastaukset 3
Vanhimmat
Todella kaunista tekstiä ihmisten yhdenvertaisuudesta...
Eipä ihme, että ankaran eriarvoistava republikaanisuus kiehtoo monien lahkouskovaisten mieltä.
Ketunhäntä kainalossa kuljet, mutta hyvä että lukaisit tekstiä.
Avasitko linkinkin ja luit lopuuosan myös?
''Mutta etkö juuri sinä palvele käskijöitäsi, kun hoitelet heidän karjaansa? Sitähän palvelet, jonka käskyjä täytät. ''
Yhdenvertaisenhan ei tarvitse mitään totella, sillä ei ole ketään hänen yläpuolellaan. Suvaitsee vain kaikkea moraalitonta, sillä jokainen on yhdenvertainen tekemään mitä haluaa. Ei ole presidenttiä, ei kuningasta, ei lakeja joita pitäisi pitää itsensä yläpuolella. Kaiken Luojasta, Jumalasta nyt puhumattakaan.
Mutta sitten kysytään taas: Kuka on käskenyt sinua tottelemaan ja palvelemaan isäntäväkeäsi? Tottapa taivaan Herraa. Etkö siis palvele Herraa, koska hän on sen käskenyt? Etkö juuri sillä palvele Herraa, että hänen luomiansa, isäntääsi, emäntääsi palvelet? Ovathan nämä yhtä varmaan Jumalan omaisuutta kuin mainitut kotieläimet ovat isäntäsi. Eikö Jumala , isäntäsi luoja, pidä yhtä tarkkaa vaaria hänen palvelemisestaan kuin isäntä lehmistään ja lampaistaan?
Jos silmäsi oikein aukenisivat, ja saisit armon vain Jumalan sanan ja järjestyksen näkemiseen, niin näkisit, ettei sinulla vain ole niin suurta kunniaa, että saisit enkeleitä palvella, vaan että todellakin palvelet itse Jumalaa vähäpätöisimmissä kotiaskareissakin, koska Jumala on käskenyt sinun palvella ja totella isäntäväkeäsi.
Tästä seuraa kallisarvoisia neuvoja palvelijoille. Ensimmäinen opetus on tämä: Koska Jumala on käskenyt sinua palvelemaan ja tottelemaan isäntäväkeäsi, et saa tarkastella heitä, minkälaisia he ovat ja täyttävätkö hekin velvollisuutensa. Sinun velvollisuutesi on kuitenkin sama, sillä sinä palvelet Herraa. Toiseksi, jos olet kristitty ja haluaisit saada hyviä töitä aikaan, mutta et ahkeran palveluksesi tähden näe siihen saavasi aikaa, jonka vuoksi elämäsi kuluu muka hyödyttömästi, niin opi ajattelemaan juuri palveluksessasi suorittavasi parhaat työt, kun Herran tähden kärsit kaikkia palveluksen tuottamia vaikeuksia, olet kärsivällinen, kuuliainen, nöyrä ja uskollinen isäntäväellesi, »sillä sinä palvelet Herraa Kristusta.
Katso, niin kuin palvelijoiden silmät katsovat isäntiensä , käsiin, niin kuin palvelijattaren silmät katsovat emäntänsä käsiin, niin meidänkin silmämme katsovat Herran, meidän Jumalamme puoleen, kunnes hän armahtaa meitä.