Ja kaksikymppisestä ylöspäin osuus vain suurenee. Näin kertovat tilastot viime vuodelta.
Mutta tämä ei _tietenkään_ ole minkään valtakunnan sukupuoli- tai tasa-arvokysymys, mikä tarvitsisi huomiota osakseen. Ainoastaan silloin, jos tilanne olisi toisin päin, koskisi tyttöjä/naisia... Silloin huutaisivat otsikot punaisella ja koko valtakunta olisi valjastettu hoitamaan ongelmaa.
Pojat, nuoret miehet, ja miehet ylipäätään, voivat monin mittarein mitattuna pahoin tässä feminismin läpeensä syövyttämässä naishyvinvointivaltiossa. No, se tietysti on luonnollinen seuraus, ellei peräti toinen puoli päämäärää.
Mutta tämä ei _tietenkään_ ole minkään valtakunnan sukupuoli- tai tasa-arvokysymys, mikä tarvitsisi huomiota osakseen. Ainoastaan silloin, jos tilanne olisi toisin päin, koskisi tyttöjä/naisia... Silloin huutaisivat otsikot punaisella ja koko valtakunta olisi valjastettu hoitamaan ongelmaa.
Pojat, nuoret miehet, ja miehet ylipäätään, voivat monin mittarein mitattuna pahoin tässä feminismin läpeensä syövyttämässä naishyvinvointivaltiossa. No, se tietysti on luonnollinen seuraus, ellei peräti toinen puoli päämäärää.
Vastaukset 1
Vanhimmat
!987 alkaen on tehty seurantaa nuorista, ja nyt jo 20 % ALLE 21-VUOTIAISTA ON SAANUT MIELENTERVEYSHOITOA. Useita alle 30-vuotiaita jää joka päivä sairaseläkkeelle. Koulu ei huomioi poikia tarpeeksi, joskin esim. ryhmätyöt ovat hyvä opetusmetodi. Ja se PAKKORUOTSI, jonka mielekkyyttä oppilaat jatkuvasti kyselevät.
Monet opettajat havahtuivat lasten ja nuorten kasvaneeseen pahoinvointiin jo 1990-luvun laman aikana. Mutta eihän "ämmiä" kuunnella. Opettajissa kun on paljon naisia. Minulta 17-vuotias oppilas kysyi syksyllä 1992, mitä voi tehdä, kun isä ei maksa elatusapua ja äiti on työtön. Mummon kansaneläke ei riitä lääkkeisiin. Vastasin, että meillä on KELA, ja yksi maailman parhaista sosiaaliturvajärjestelmistä. Hävettää vieläkin silloinen nuoren opettajan sinisilmäisyyteni.
Varmasti, nimenomaan aggressiivinen feminismi on yksi syy, joka luo hämmennystä. Mutta naiset ne ensimmäiset TURVAKODITKIN rakensivat.
-Elämää jo enemmän nähneenä kiinnittäisin itse kyllä pääpainon taloudelliseen ja henkiseen hyvinvointiin ja TURVALLISUUTEEN yleensäkin.
AVIOLIITTOLAKI 1987 oli enemmänkin avioerolaki. Se jätti lapset ja pienten lasten vanhemmat, useimmin äidin, yhteiskunnan suojaverkostojen ulkopuolelle. Syyllisyyskysymyksistä luovuttiin, mutta samalla pahimmissa tapauksissa lasten elatusavut, tapaamisoikeudet ja huoltajuuskysymykset jäivät rasittamaan oikeuslaitosta.
- Meidän keskuudessa ihan oikeasti elää narsisteja, vihanhallintaongelmista kärsiviä, alkoholisteja, piilohomoja perheissä, perhepinnareita, perverssejä. Laki 1987 avasi ELATUSAPUPINNAREILLE TAIVAAN PORTIT. Lisäksi lapset saattoivat joutua elämään helvetilisissä ristipaineissa, ja jopa tahallisen henkisen ja fyysisen väkivallan uhassa. JOSKUS nämä nousevat julkisuuteen saakka (Vilja Eerika?). Isoin osa on varmasti pimennossa.
- Homolakien kumoamisen siivellä hyväksyttiin myös eläinseksi 1970-luvulla, äitejä syyllistettiin "siivellä-eläjiksi", jos hoitivat lapsiaan itse, perhe-eläke -järjestelmiä ei luotu, avioerotluvut ovat kasvamistaan kasvaneet. valaa yhteiskunnan perusarvojen näivertämistä?
SETA on saanut hyvääkin aikaan, mutta tuskinpa yksinomaan niin.
Monet nuoret elävät hämmentyneinä ARVOTYHJIÖSSÄ. Julkisuuden henkilöt pitävät riekkujaisia.
1990-luvun laman syvyys oli Koiviston jääräpäisen vahvan markan politiikan seuraus. KOIVISTON KONKLAAVI antoi hiljaisuudessa pankeille ja perinnälle vapaat kädet, ja pakkomyynnit olivat arkipäivää. HALONEN vahvisti, ettei perään kysellä, ja varmuuden vakuudeksi antoi dokumenteista SALAUSPÄÄTÖKSEN 2002.
Terveitäkin yrityksiä vedettiin konkurssiin, lapsiperheiltä meni normaalin elämän edellytykset, katto pään päältä, ja vanhemmat saattoivat lopulta päätyä ITSEMURHAAN. Arvellaan, että laman mainingeissa oli tapahtunut 30.000-60.000 yrittäjien itsemurhaa, ja velalliset, takaajat päälle. Todellista lukua ei kukaan tiedä.Työttömyys, jopa elinikäinen velkaorjuus, ja yleinen turvattomuus ja pahoinvointi lisääntyivät. LAPSET OVAT ELÄNEET KAIKEN TÄMÄN KESKELLÄ HEITTOPUSSEINA.
Lapsilisä loppuu 17-vuotiaana. 17-20-vuotiaat lukiolaiset ja ammattikoululaiset ovat vailla taloudellista suojaa elleivät ole syrjäytyneet jo sitä ennen. Edes harrastuksiin ei ole varaa. Silloin putoaa kaveripiiristä.
- Mitä kuuluu niille lapsille, joiden molemmat vanhemmat, tai toinen vanhemmista teki itsemurhan 1990-luvulla?Tai jotka jäivät pitkäaikaistyöttömiksi? Ketään ei taida kiinnostaa.
Melkein tuntuu siltä, ettei asiaa saisi edes ajatella, "vanhoja vatvot". Eivät nämä ole vanhoja, ja karmeat seuraukset ovat näkyneet ammattilaisille jo pitkään.