EU-sokeus ja EUrohuuma näyttää olevan tarttuvaa lajia!
Nyt kun persujen Timo Soini on tosiasiallisesti hallituskiimassaan tullut kuohituksi
[ks.
"Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini sanoo, että Britannian mahdollinen ero Euroopan unionista olisi kohtalokas isku koko unionille.
- - "Jos jonain päivänä Suomen etu vaatii muuta ratkaisua kuin euron, se on oltava mahdollista. On hyvä, että euron ongelmista ja valuvioista keskustellaan." - -"
http://www.hs.fi/politiikka/a1439084604885 ]
ja muu puoluejohto aiemmin niin terhakkaasti eurokriisiä polemisoinutta eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terhoa myöten
[ ks. "Sampo Terho: Perussuomalaiset ovat sitoutuneet puolustamaan euron vakautta - -
- - Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terhon mukaan puolue ei ole siirtymässä eurokriittisempään suuntaan, vaikka puoluekokous valitsi lauantaina puolueen puheenjohtajistoon Suomen euroeroa ajavan Sebastian Tynkkysen. Puolue on eurokriittisyydestä huolimatta sitoutunut noudattamaan hallitusohjelmaa ja omia ohjelmiaan, Terho sanoo. ”Tällä hetkellä olemme sitoutuneet hallituksessa työskentelemään euron vakauden puolesta.- -"
http://www.hs.fi/hstv/uutiset/v1439084580536 ]
on ministeriautoin maasutettu hampaattomasti "tukemaan EUron vakautta" ja vain persujen kolmanneksi varapauheenjohtajaksi noussut BB-mies Sebastian Tynkkynen tuntuu säilyttäneen tosiasioihin pohjautuvan otteen suhteessa Kreikan eli euron kriisin ja euroalueen valtaosaalle sen kansalaisista aiheuttamista vaikeuksista
on entistäkin tähdellisempää,
että Suomen eduskunta joutuu mitä pikimmin europarlamentaarikko Paavo Väyrysen 16.7.2015 vireille paneman kansalaisaloitteen pohjalta keskustelemaan Suomelle, sen kansataloudelle ja kansalaisille euroalueeseen kuulumisesta aiheutuneista ja aiheutuvista haitoista ja ongelmista!
JK.
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa jo yli 34300 nimeä.
Yli viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin sen parempi!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Nyt kun persujen Timo Soini on tosiasiallisesti hallituskiimassaan tullut kuohituksi
[ks.
"Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini sanoo, että Britannian mahdollinen ero Euroopan unionista olisi kohtalokas isku koko unionille.
- - "Jos jonain päivänä Suomen etu vaatii muuta ratkaisua kuin euron, se on oltava mahdollista. On hyvä, että euron ongelmista ja valuvioista keskustellaan." - -"
http://www.hs.fi/politiikka/a1439084604885 ]
ja muu puoluejohto aiemmin niin terhakkaasti eurokriisiä polemisoinutta eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terhoa myöten
[ ks. "Sampo Terho: Perussuomalaiset ovat sitoutuneet puolustamaan euron vakautta - -
- - Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terhon mukaan puolue ei ole siirtymässä eurokriittisempään suuntaan, vaikka puoluekokous valitsi lauantaina puolueen puheenjohtajistoon Suomen euroeroa ajavan Sebastian Tynkkysen. Puolue on eurokriittisyydestä huolimatta sitoutunut noudattamaan hallitusohjelmaa ja omia ohjelmiaan, Terho sanoo. ”Tällä hetkellä olemme sitoutuneet hallituksessa työskentelemään euron vakauden puolesta.- -"
http://www.hs.fi/hstv/uutiset/v1439084580536 ]
on ministeriautoin maasutettu hampaattomasti "tukemaan EUron vakautta" ja vain persujen kolmanneksi varapauheenjohtajaksi noussut BB-mies Sebastian Tynkkynen tuntuu säilyttäneen tosiasioihin pohjautuvan otteen suhteessa Kreikan eli euron kriisin ja euroalueen valtaosaalle sen kansalaisista aiheuttamista vaikeuksista
on entistäkin tähdellisempää,
että Suomen eduskunta joutuu mitä pikimmin europarlamentaarikko Paavo Väyrysen 16.7.2015 vireille paneman kansalaisaloitteen pohjalta keskustelemaan Suomelle, sen kansataloudelle ja kansalaisille euroalueeseen kuulumisesta aiheutuneista ja aiheutuvista haitoista ja ongelmista!
JK.
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa jo yli 34300 nimeä.
Yli viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin sen parempi!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Vastaukset 29
Vanhimmat
haraa EUrohuumaa vastaan? Mahtaa olla Soinilla miettimistä!
"BB-tähti, uskovainen, biseksuaali ja Perussuomalaisten nuorten johtaja
Tapasimme perussuomalaisten nuorten puheenjohtajan Sebastian Tynkkysen tammikuussa. Elokuussa hänet valittiin puolueensa varapuheenjohtajaksi. Uusimme jutun.
"Saako sua halata?" kysyy nuori mies, ennen kuin häntä ehtii edes kätellä.
Saa toki.
"Mä tykkään halata, vaikka tapaisin jonkun ensimmäistä kertaa. Me ihmiset kosketetaan toisiamme aivan liian vähän."
Halaaja on 25-vuotias Sebastian Tynkkynen , Perussuomalaisten nuorten tuoreehko puheenjohtaja.
Ennen kaikkea hän on kuitenkin mies, joka romuttaa suunnilleen kaikki stereotypiat.
Tynkkynen on puolueensa nouseva kyky ja entinen Big Brother -kilpailija. Hänen puolueensa vastusti tasa-arvoista avioliittolakia, mutta Tynkkynen on ylpeästi biseksuaali.
Lisäksi hän on harras kristitty ja sanojensa mukaan innokas euroviisufani.
Kuulostaa ihan jonkin muun puolueen kuin perussuomalaisten edustajalta.
Sebastian Tynkkynen poseerasi Big Brotherin promokuvissa vuonna 2011.
Miten Tynkkynen on tähän päätynyt?
Ratkaiseva tekijä puoluevalintaan oli sama kuin monella muullakin: Perussuomalaisten EU-kriittisyys.
"Kun jokin asia ei vain toimi, on vedettävä johtopäätökset. EU on mielestäni liian raskas koneisto, joka ei noudata lähidemokratian periaatetta, rikkoo omia sääntöjään, sairastuttaa markkinat ja vie pitkällä aikavälillä itsenäisyytemme", Tynkkynen sanoo.
Identiteetiltään Tynkkynen katsoo olevansa oululainen, missä suuri osa elämästä on kulunutkin. Siellä hän opiskelee parhaillaan luokanopettajaksi, mutta poliittisen uran vuoksi hänellä on nyt asunto myös Helsingissä.
"Stadilaista musta ei saa tekemälläkään", hän naurahtaa.
Vapaa-aikanaan Tynkkynen valokuvaa, soittaa pianoa, kitaraa, rumpuja ja käy laulutunneilla. Aiemmin hän on ehtinyt harrastaa muun muassa jalkapalloa, painia, karatea ja hip hop -tanssia ja toimia partiossa sekä vapaapalokunnassa.
"Olen kohtuullisen ennakkoluuloton ja mua kiehtoo hirveästi kaikki uusi ", hän sanoo.
Niinpä Tynkkynen päätyi vuonna 2011 myös tositv-ohjelma Big Brotheriin. Sinne hän halusi sanojensa mukaan lähteä keskustelemaan ja näyttämään positiivista esimerkkiä nuorille.
"BB-tyypin stereotyyppi oli sellainen ryyppäävä, kaikkia toisia talon sisällä paneskeleva tyrkky. Ei nuorten tarvitsisi ajatella että tuo on juuri se tapa elää nuoruutta ja olla cool. Ajattelin, että menen sinne mutta en ryyppää enkä paneskele ympäriinsä ja näytän, että tällainenkin voi olla."
Ohjelmaan menoa hän ei kadu, vaikka leima tuskin koskaan miehestä lähteekään.
"Asioista mitä teen tulee leimoja, ja kyllä mun pitää kestää, jos sanotaan BB-Sebastianiksi tai nyt Persu-Tynkkyseksi. Se on ihan ok."
Big Brotherissa hän teki myös elämänsä kenties suurimman paljastuksen, josta oli vaiennut uskonnollisessa perheessä ja seurakunnassa – ja itse asiassa lähes kaikkialla.
"Silloin kaikki saivat tietää kerralla: se jätkä tykkääkin kaikista."
Millaista politiikkaa eduskuntaankin kevään vaaleissa Oulun vaalipiiristä hamuava Tynkkynen sitten haluaisi tehdä?
Asialistalla ykkösenä on juuri EU ja etenkin se, miten unioni ei hänestä toimi lainkaan. EU:sta Tynkkynen puhuu kuin Timo Soini konsanaan.
"Kuulun niihin ihmisiin, jotka uskovat kansallisvaltioihin. Historiasta pitäisi oppia se, että isot järjestelmät ovat aina sortuneet omaan mahdottomuuteensa."
Ja sitten on asia, josta monet nuoret perussuomalaiset puhuvat: maahanmuutto.
Siitäkin pitäisi Tynkkysen mielestä puhua, mutta hänestä yksittäistä politiikan piirrettäkin kritisoivat puheenvuorot leimataan liian helpoksi rasisteiksi.
Maahanmuuttoa, josta tulee "kohtuuttomia rasitteita" Suomelle, pitäisi hänen mielestään joka tapauksessa pystyä rajoittamaan. Rasite on esimerkiksi ulkomaalaisten rikollisuus.
"Maasta karkoitusta on helpotettava, sillä turvattomuuden voimakkaasta lisääntymisestä kärsivät niin kantasuomalaiset kuin maahanmuuttajat. Emme tarjoa maahanmuuttajille vankilapaikkoja, vaan mahdollisuutta tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Ja jos apu ei kelpaa, niin kukaan ei pakota jäämään."
Viime viikolla Tynkkynen nousi julkisuuteen, kun hänen päätoimittajansa perussuomalaisten nuorten Rahvas-lehti käynnisti islam-aiheisen piirroskilpailun. Pariisin verisestä terrori-iskusta oli kulunut vain päiviä.
Eikö tämä ole suoranaista härnäämistä?
"Pariisin tapahtumat olivat vain viimeinen niitti hallituksen pitkäaikaiseen keskusteluun, pitäisikö islam ja sen ilmiöt nostaa keskusteluun. Sananvapaus koki sellaisen iskun, että me halusimme osoittaa, että täällä väkivallalla ei saavuteta itsesensuuria", Tynkkynen sanoo.
Islamia hän sanoo heränneensä pohtimaan muutaman vuoden takaisen Tanskan pilapiirrosjupakan jälkeen.
"Nyt ajattelen, että uhka on todellinen: missä tahansa Euroopassakin voi joutua väkivallanteon tai muun iskun kohteeksi, jos kritisoi islamia.- -"
http://nyt.fi/a1305919111760
ison haasteen edessä, kun puheenjohtaja Soini tekee EU-parketilla ennennäkemättömät käännökset ja taivutukset - kenties ihan härkäparina Terhon kanssa ...
On siinä persujen kenttäväellä vielä ihmettelemistä!
Siksikin tarvitaan
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Ovat siis sitoutuneet euron vakauteen mutta eivät euroon sinänsä. Aivan oikein mikä siinä oli vaikea ymmärtää. Minäkin olen sitoutunut avioliittooni ja vaalin sitä. Mutta jos menee asiat parisuhteessa hankalaksi on ero mahdollinen. Se on vaihtoehto!
Ei meillä ole tällä velkataakalla ja velkaantumistahdilla muuta mahdollisuutta kuin pysyä eurossa, ja se taas tarkoittaa automaattisesti EU;ssakin pysymistä.
EU;lle olisi lähes kuolinisku jos englanti eroaa EU;sta, ja se olisi lyhyeellä aikataululla suomelle myös kuolemaksi, siis jos se tapahtuisi lähivuosina.
EU;ssa suomen on alettava ajaa omia etujaan, ja tarvittaessa haistatatettava pitkät muille.
Pakolaiskysymyksissä myös oma linja, ja ennen kaikkea sitä on myös noudatettava !
Kun lähtee EU:sta tuskin noudatetaan mitään sääntöjä, eikä makseta mitään muutan kuin tärkeimmät. Kiltin, lepsun poliitikon kommentti. Kyllä tuo asioiden tila täytyy pystyä muuttamaan, kaksi eroa voisi vaikuttaa.
Parhaiten Tynkkysestä BB.ssä jäi mieleen housuihinsa paskantaminen. Samaa näkyy hönkivän yläpäänkin kautta.
Tuo taitaa olla liitoksissa aika pitkälle henkilökohtainen suuntautuminen, ensinnäkin että yleensä on katsonut ja noteerannut BB;n ja siinä jonkun, lisäksi se, että tuollaista muitoa vaalii ;D
Koska v. 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
tarvitaan v. 2015
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Mitä hittoa tuota paskalinkkiä jokapaikkaaan monistelet???
Eduskunnan EMU-käsittelystä eli ko. tiedonantokeskustelusta vuodelta 1998
on olemassa oivallinen viiden minuutin mittainen juutuubi!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole EMU-ratkaisua puolustellessaan myöskäään tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö...
Paavo Lipposen hallitus vei eurohurmiossaan Suomen tuskien tielle eli yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta toisin kuin oli aikanaan EY/EU-jäsenyyshakemuskäsittelyn aikoihin luvattu eli annettu ymmärtää.
Kreikan kriisin yhteydessä on demarien piirissä ollut ilmeisiä vaikeuksia orientoitua
euron mukanaan tuomiin ongelmiin - ainakaan uudella, luovalla tavalla.
Kansanvallan ja demokratian toimivuuden kannalta on aika lailla omituista, että Suomessa euroalueeseen kuulumista koskeva (eduskunta)keskustelu tarvitsee synnyttäjäkseen ja sytyttäjäkseen - europarlamentaarikon!
Ks. Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa 11.8.2015 iltapäivään mennessä jo yli 34400 nimeä.
Yli viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin sen parempi!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
riittääkin: joka tapauksessa veronmaksajat maksavat niin Kreikan kuin Suomenkin kriisin, siis EUron kriisin!
"Viis hinnasta, Kreikka-draama jatkuu
Kreikan kolmas "pelastuspaketti" on kuin kaksi edellistä: se paisuttaa Kreikan velkataakkaa ja pahentaa maan talousahdinkoa eikä ratkaise kriisiä. Samoin Suomen Kreikka-riski kasvaa eikä kutistu. Sata miljardia sinne tai tänne, kunhan Kreikka-draama jatkuu.
Tiistaina näytti yhä varmemmalta, että Kreikka voi piakkoin saada kolmannen suuren "pelastuspaketin". Alustavien arvioiden mukaan Kreikka voi saada lähemmäs sata miljardia euroa pääasiassa Suomen ja muiden eurovaltioiden takaamia uusia tukiluottoja.
Todennäköisimmin uusi "pelastuspaketti" toimii kuin kaksi edellistäkin: se ei pelasta Kreikkaa tai muitakaan kriisiin osallisia euromaita kriisistä vaan pitkittää ja pahimmillaan jopa pahentaa kriisiä.
Toki uusikin rahoitusohjelma estää Kreikkaa uhkaavan maksukyvyttömyyden ja Kreikan rahoittajia uhkaavat välittömät luottotappiot. Samalla se kuitenkin ennemmin kasvattaa kuin kutistaa Kreikan ennestäänkin railakkaasti liian raskasta velkataakkaa.
"Kreikka-kolmonen" lykkää totuuden hetkeä, mutta tuskin estää sitä. Samalla se lykkää mutta ei estä niitä tappioita, joita Suomikin aikanaan joutuu tästä kriisistä ja Kreikan "pelastamisesta" tunnustamaan.
Tappioiden lykkäämistä – ja paisuttamista – selittänee lähinnä europäättäjien haluttomuus tai kyvyttömyys aiempien virheiden tunnustamiseen. Väliäkö siitä, että näin todennäköisesti kriisin loppulasku paisuu entistä suuremmaksi.
Veronmaksajat kyllä maksavat, maksoi mitä maksoi.
Tukiehdot heikentävät taloutta
Alustavien kaavailujen mukaan Kreikan valtio tarvitsee ja todennäköisesti myös saa ainakin 86 miljardia euroa uusia tukiluottoja. Niiden turvin kriisivaltion on tarkoitus selvitä vanhojen velkojensa lyhennyksistä ja koroista muutama vuosi eteenpäin.
Osa uusista luotoista varattaneen maan kriisipankkien pääomittamiseen.
Näillä näkymin valmisteilla oleva kolmas "pelastuspaketti" paisuttaa Kreikalle kriisin mittaan myönnettyjen tukiluottojen kokonaismäärän pitkälle yli 300 miljardiin euroon. Samalla valtion velkaisuuden suhdeluku kohonnee 200 prosenttiin vuotuisen kokonaistuotannon arvosta.
Lohduttomaan kokonaiskuvaan kuuluu, että uusienkin tukiluottojen ehdot pakottavat Kreikan jatkamaan ja jopa voimistamaan julkisen talouden vyönkiristyksiä – ja osaltaan heikentämään ennestäänkin surkeaan jamaan lamaantunutta taloutta. Rahaliikenteen rajoitukset osaltaan pahentavat talouden ahdinkoa.
Itsekin Kreikan "pelastustoimiin" tähän asti osallistunut Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on jo varsin avoimestitunnustanut aiempien tukiohjelmien perustuneen keskeisiltä osin tyystin virheelliseen toiveajatteluun Kreikan velkakestävyyden ja talouden pikaisesta kohenemisesta.
IMF:n taloustutkijat ovat sisäisissä velkakestävyysarvioissaan peittelemättä todenneet, ettei Kreikan valtio selviä veloistaan ilman tuntuvia vanhojen velkojen leikkauksia tai vastaavia helpotuksia. IMF onkin todennut, ettei se voi jatkaa Kreikan rahoittamista ennen kuin maan velkataakka kevenee leikkauksin.
Tästä huolimatta muut euromaat valmistelevat Kreikan velkamäärän kasvattamista, joten toistaiseksi IMF:n osallistuminen uuteen tukiohjelmaan on epävarmaa.
Tappioriskit piiloon mutta ei pois
Saksan, Suomen tai muidenkaan euromaiden päättäjät eivät ole suostuneet keskustelemaan Kreikan velkavastuiden leikkaamisesta, sillä kyse olisi niiden omien saatavien leikkauksista. Tämä taas ei käy euromaiden päättäjille, joiden mukaan vasta tukiluottojen leikkaukset olisivat toisen jäsenmaan kiellettyä rahoitustukea.
IMF:n esittämät ja Kreikan hallituksen havittelemat velkaleikkaukset ovat useimmissa euromaissa poliittinen kuuma peruna, sillä muiden eurovaltioiden lisäksi Kreikalla ei ole muita huomattavan suuria velkojia jäljellä kuin IMF ja euromaiden keskuspankki EKP. Nekään eivät suostu tinkimään omista saatavistaan, vaan vaativat joka ikisen Kreikalle lainaamansa euron takaisin.
Käytännössä EKP toimii eurovaltioiden riskillä ja niiden lukuun, joten toki senkin vastaanottamat tappiot koituisivat mutkan kautta eurovaltioiden tappioiksi. Toistaiseksi EKP on silti tinkimättä pitänyt kiinni omista saatavistaan, ja yksi syy "Kreikka-kolmosen" hoppuun onkin lähes koominen:
Euromaiden pitäisi lainata Kreikalle pian lisää rahaa, jotta tällä olisi varaa maksaa ensi viikon torstaina erääntyvä runsaan kolmen miljardin euron lainaerä EKP:lle. Näin EKP säästyisi luottotappiolta ja todennäköisen tappion riski siirtyisi jopa vuosien ajaksi piiloon eurovaltioiden takausvastuisiin.
Todennäköisten tappioiden piilottaminen ja lykkääminen on eri asia kuin tappioiden pienentäminen tai varsinkaan niiden pyyhkiminen pois päiviltä.- -"
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/08/12/viis-hinnasta-kreikka-draama-jatkuu/201510170/12
Siksikin!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
korjaamaan virheen edes myöhään kuin ei silloinkaan!
"Soraääni hallituksesta: Perussuomalaisten Turunen haluaa Kreikka-paketin
Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps) vaatii Kreikan kolmatta tukipakettia koko eduskunnan käsittelyyn.
- Pelkästään suuren valiokunnan käsittely ei riitä, enkä ymmärrä, miten Suomen kantaa voitaisiin edes muodostaa, jos ei ole tiedossa, mitä IMF (Kansainvälinen valuuttarahasto) aikoo tehdä, Turunen perustelee tiedotteessaan.
Turunen toteaa myös, että eurojärjestelmään liittyminen on Suomelle sodan jälkeisen historian suurin virhe.
- Suomi on menettänyt kilpailukykynsä nimenomaan yhteisvaluutan vuoksi. Suomen virhettä liittyä euroon käyttää kilpailijamme tietenkin hyväkseen, Turunen sanoo.
Turusen mukaan tässä tilanteessa olisi viisainta viheltää peli poikki ja jäädä Kreikan kolmannen tukipaketin ulkopuolelle.
STT
Iltalehti 12.8.2015
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015081120163168_uu.shtml
JK.
"Eurojäsenyydestä 10 prosentin hyvinvointitappio!
Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen on turhautunut Suomen keskustelukulttuuriin.
Kanniaisen johtama 12-jäseninen asiantuntijaryhmä perää avointa keskustelua eurojäsenyyden aiheuttamista haitoista Suomen taloudelle ja tulevaisuudelle.
Kanniaisen perustama EuroThinkTank-ryhmä julkaisi tänään kirjan: Euron tulevaisuus - Suomen vaihtoehdot.
- Viime elokuussa valaistuin. Olin niin turhautunut suomalaiseen eurokeskusteluun, että päätin perustaa ryhmän, joka kriittisesti ja analyyttisesti pohtisi, mikä on euron tulevaisuus ja onko Suomen järkeä kuulua euroalueeseen, Kanniainen sanoo Iltalehdelle.
Tuoreessa euron tulevaisuutta pohtivassa kirjassa todetaan, että rahaliiton jäsenyys on aiheuttanut keskimäärin 10 prosentin hyvinvointitappion euroalueen jäsenmaille. Summa on laskennallinen keskiarvo euromaiden hyvinvointitappiosta, kun niitä on verrattu hypoteettisiin hyvinvointiodotteisiin, jos euroaluetta ei oltaisi perustettu. - -
- Suomen pitää avoimesti punnita, mikä vaihtoehto on sille paras, jos talouskasvu halutaan säilyttää.
Kanniainen muistuttaa, että kruunumaa Ruotsi hyötyi omasta valuutastaan vuoden 2009 kysyntäsokin aikana. Kruunu heikkeni 20 prosenttia ja maan vienti elpyi nopeasti. Euron jäsenenä Suomen vientisektorin kustannusrakenteen, esimerkiksi työvoimakustannusten, olisi pitänyt joustaa yhtä reilusti alaspäin, jotta Suomen kilpailukyky olisi säilynyt yhtä hyvänä kuin Ruotsin.
Kanniaisen mukaan Suomella on kolme tulevaisuusvaihtoehtoa:
1) Ajopuuvaihtoehdossa Suomi pysyttelisi mukana liittovaltiokehityksessä ja hyväksyisi suurten jäsenmaiden saneleman politiikan. Tämä veisi Suomen pikkuhiljaa osaksi vahvaa liittovaltiota.
2) Peesausvaihtoehdossa Suomi irtaantuisi liittovaltiokehityksestä ja palaisi yksipuolisesti noudattamaan Maastrichtin sopimusta. Se tarkoittaisi option auki jättämistä mahdolliselle myöhemmälle eurosta eroamiselle. Tähän vaihtoehtoon liittyisi luopuminen pyrkimyksestä kuulua niin sanottuun EU:n ytimeen.
3) Kolmantena vaihtoehtona nähdään eurosta eroaminen eli fixit. Se ei Kanniaisen asiantuntijaryhmän mukaan johtaisi merkittäviin häiriöihin rahoitusmarkkinoilla. Poliittisesti fixit-vaihtoehto tarkoittaisi päätymistä EU:n ulkokehiin.
Kanniainen ei halua kertoa, mikä kolmesta vaihtoehdosta on hänen suosikkinsa.
- Toivoisin, että nyt voisi alkaa avoin keskustelu Suomen tulevaisuudesta.
KREETA KARVALA
Iltalehti 7.5.2014
http://www.iltalehti.fi/talous/2014050718269889_ta.shtml
Vrt.
Katso ja muistele!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Siksi on tarpeen
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Mikä olisi vaihtoehto? Pitäisikö perussuomalaisten erota ja mistä. Näitä arvostelijoita näyttää riittävän vaikka kuinka paljon, mutta jos vaihtoehtona on entiset hallitukset, niin eihän siinä olisi mitään järkeä.
Nyt on edes pieni toivo paremmasta, kun perussuomalaiset on hallituksessa. Vanhoja tekemisiä ei niin vain korjatakaan. Tien paikkaus ei auta, pitää tehdä peruskunnostus, jos meinaa saa hyvän tien. Seuraavissa vaaleissa vielä enemmän ääniä perussuomalaisille, niin voitas kaivaa perustuksia hieman syvemmältäkin.
Toivon ja uskonkin, että persuja äänestäneissä on paljon sellaisia jotka olisivat tienneet tulevan hallitusohjelman, olisivat äänestäneet vaikka SDP:tä.Pienituloisten ei olisi kannattanut äänestää persuja, eikä keskituloistenkaan, olipa sitten millainen natsi tahansa.Persujen piti olla työväenpuolue ja vaikka mitä.Halpaan mentiin.
Kuulut siis sihen porukkaan, joka vaatii että lisävelalla puuhataan sellaisia juttuja joita meillä ei pitäisi valtion piikissä edes ollakaan - mistään ei luovuta, vaikka meistä tulisi Kreikka Kreikan paikalle, ei sijainniltaan vaan taloudeltaan. Niinhän olisi käynyt demaripolitiikalla muutamassa lisävuodessa, ja demarit olivat mukana ajamassa maatamme tähän hulluuteen - asiaan olisi pitänyt puuttua, siis velkaantumiseen olisi pitänyt puuttua heti, jo ennen kuin varsinainen velkaantuminen alkoi - siis 2008 viimeistään !
Ei!Kuulun siihen porukkaan, joka vaatii oikeudenmukaisuutta verotuksen kautta.Suurituloisten, varsinkin suuria pääomatuloja saavien olisi osallistuttava huomattavasti enemmän talkoisiin.Vaikka vain väliaikaisesti olisi verotusta nostettava ja rikkaiden saamat tuet poistettava.Myöskin osakkeen omistajien olisi tyydyttävä siihen ettei joka vuosi voittoa tulekaan.Väitän ettei hallituksen keinoilla Suomea nosteta, normikansalaisten ostovoima olisi turvattava.Mihin meni esim.viime hallituskauden miljardi vuodessa, jotka saatiin yhteisöveron alennuksella.Vastaan itse:johtajien bonuksiin ja omistajien pussiin.Tai entä yhteiskuntasopimus, työnantajatkin ovat myöntäneet sen tuovan lisää työttömiä ja valtiolle vähemmän verotuloja.Entä rahanpiilottajien armahdus, minä olisin tehnyt lain, jolla piilotetut rahat määrätään valtiolle ja piilottajat vankilaan.
Suureksi osaksi nämä ovatkin juuri SDP:n syytä, ei persut ole näitä päättänyt.Persut vaan lupasi muutosta, toisin kävi.Ilman muuta olisi hallitusohjelma edes vähän tasapainoisempi, jos persujen tilalla olisi SDP.
persun olisi syytä ymmärtää, miten kalliiksi Suomen vuonna 1998 tekemä EMU-ratkaisu on tullut ja etenkin se, miten paljon vielä kalliimmaksi se on persujen EUro-politiikan takinkäännöksellä vielä tuleva!
Eduskunnan EMU-käsittelystä eli ko. tiedonantokeskustelusta vuodelta 1998
on olemassa oivallinen viiden minuutin mittainen juutuubi!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole EMU-ratkaisua puolustellessaan myöskäään tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö...
Paavo Lipposen hallitus vei eurohurmiossaan Suomen tuskien tielle eli yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta toisin kuin oli aikanaan EY/EU-jäsenyyshakemuskäsittelyn aikoihin luvattu eli annettu ymmärtää.
Kreikan kriisin yhteydessä on demarien piirissä ollut ilmeisiä vaikeuksia orientoitua
euron mukanaan tuomiin ongelmiin - ainakaan uudella, luovalla tavalla.
Kansanvallan ja demokratian toimivuuden kannalta on aika lailla omituista, että Suomessa euroalueeseen kuulumista koskeva (eduskunta)keskustelu tarvitsee synnyttäjäkseen ja sytyttäjäkseen - europarlamentaarikon!
Ks. Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa 12.8.2015 iltapäivään mennessä jo yli 34500 nimeä.
Yli viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin sen parempi!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Sillä ei meidän taloustilanteella olisi mitään merkitystä, olemme aivan liian palsjon velkaa, että emme yksinkertaisesti voi erota EU;sta.
Silti me erotaan. Me laitamme aluksi kaikille omat kasvimaat, jossa kasvattavat perunansa ja marjansa, jää sairaalahoitokin vähemmälle. Siirrymme islanniksi. Pääkaupungin pohatat voivat pyytää irtoamista Suomesta eu-helsingiksi.
analyysi Perussuomalaisten puoluekokouksen tiimoilta ilmestyi Iltalehdessä otsikolla "Timo Soini ja Kreikan piikki".
"Timo Soini laittoi puoluekokouksessa Kreikalle piikin auki", kirjoittaa Juha Keskinen kolumnissaan.
Puheenjohtaja Timo Soinin kuviot Kreikka-asioissa ovat niin liukkaita, että perussuomalaisten kenttäväki ei osannut pistää edes kunnolla kampoihin.
Kreikan tukemisen ja lainaohjelmien vastustuksella oppositiossa ratsastanut puheenjohtaja Timo Soini käänsi perussuomalaisten juhlakokouksessa kelkkansa suunnan päinvastaiseksi. Ennen vaaleja Soini keräsi kannatusta vaatimalla Kreikan piikkiä kiinni, nyt Kreikan piikki onkin auki. Muutama kuukausi ulkoministerinä on opettanut realiteetit perussuomalaisten puoluejohtajalle.
Virallinen mantra on etteivät Suomen vastuut nouse. Nyt tehty Kreikan uusi tukiohjelma maksetaan Euroopan vakausmekanismin (EVM) puitteissa. EVM:n lainakapasiteetti on 500 miljardia euroa ja Suomen pääomaosuus 1,44 miljardia euroa.
Lainakapasiteetista otetaan nyt käyttöön Kreikan uudessa lainaohjelmassa noin 86 miljardia euroa. Käytännössä Suomen vastuut nousevat, sillä Suomen laskennallinen osuus annetusta luotosta on noin 1,6 miljardia euroa.
Kun muistetaan aiemmat noin 4 miljardin euron luotot Kreikalle, nousevat Suomen Kreikka-vastuut yli 5,5 miljardiin euroon. Summassa ei ole huomioitu vielä Kreikalle myönnettyä ns. siltarahoitusta.
Yllättävän rempseästi narahti hallitukselta Kreikan piikki auki. Kiusallisinta tämä on Soinin ja perussuomalaisten osalta. Muut puolueet kun ovat olleet Kreikkaa rahoittamassa aiemminkin. Kovin säyseästi perussuomalainen väki kuitenkin puoluekokouksessa johtoaan kohteli. Puhuttiin mukavia ja oltiin ministereistä ylpeitä.
Soini sai salakuljetettua uuden Kreikka-linja perussuomalaisille ilman, että kenttäväki edes huomasi rajua linjanmuutosta. Luodut viholliskuvat ja Immos-keskustelu veivät huomion keskeisestä poliittisesta sisällöstä.
Perussuomalaisten muuttunut kanta Kreikan tukemiseen saattaa olla aivan fiksu näkemys. Hiuksia nostattavaa sen sijaan on se, miten nopeasti ja kuinka kevyillä perusteilla kannan muutos tehtiin.
Soinin oppikirjasta näyttää löytyvän kappale aitoa opportunismia. Vaalien voittaminen vaatii eri linjaa kuin hallituksessa pysyminen. Ja 180 asteen kurssimuutoksissakin perussuomalaiset näyttävät pysyvän ministeriensä tukena."
JUHA KESKINEN
Iltalehti 12.8.2015
Lähdelinkki: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015081220170075_uu.shtml
JK. Siinä samalla kun ns. Kreikan kriisin - siis oikeastaan euron ja euroalueen krsiin - tiimoilla uusia eliittijoukkoja muodostetaan rahavallan komentokeskuksen eli ns. troikan ympärille, siinä samalla tarve saada edes Suomessa syntymään tosiasioihin perustuvaa keskustelua Suomen euroalueeseen kuulumiseen liittyvistä eduista ja haitoista.
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Tähän tarvitaan
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
että Euroopan Unioni ja ennen muuta EUroalue on muuttunut - ja peräti niin syvällisesti, että viimeistään nyt niiden oikeutus on pantava uuteen pohdintaan!
"- -Kuusi vuotta kestänyt talouskriisi on muuttanut olennaisesti Euroopan unionia. Kriisitoimilla on ollut syvällisiä vaikutuksia demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen EU:ssa.Näin väittävät professori Kaarlo Tuori ja hänen veljenpoikansa, tutkija Klaus Tuori kirjassaan The Eurozone Crisis, A Constitutional Analysis.
Taloudellista ja oikeudellista analyysia yhdistämällä Tuorit muodostavat kokonaiskuvaa, mitä vaikutuksia talouskriisillä ja sen torjuntatoimilla on ollut unionin oikeudellisiin perusteisiin.
Kirjan julkistustilaisuudessa torstaina näkemyksiään esittivät kirjoittajien lisäksi komissaari Olli Rehn, EU-tuomioistuimen julkisasiamies Niilo Jääskinen ja professori Sixten Korkman.
Talousvakauden nimissä lisätty EU-tason kontrolli on kaventanut jäsenvaltioiden finanssi- ja budjettipoliittista autonomiaa. Näin on Kaarlo Tuorin mukaan tapahtunut erityisesti tukipaketteja vastaanottaneissa valtioissa, mutta myös tukipaketteja myöntäneissä valtioissa.
Ytimessä Euroopan keskuspankki
Muutoksen ytimessä on Tuorien näkemyksen mukaan Euroopan keskuspankki EKP. Sen rooli on muuttunut olennaisesti kriisin myötä.
Euroopan keskuspankki EKP perustettiin Maastrichtin sopimuksella teknokraattiseksi asiantuntijaorganisaatioksi. Sen tehtäväksi annettiin hintavakauden ylläpitäminen eli inflaation torjunta.
Kriisin edetessä EKP:n tehtävät ovat laajentuneet merkittävästi. Talouskriisin torjunta ja taloudellisen vakauden ylläpitäminen sekä talous- ja rahaliiton hajoamisen torjuminen eivät EU:n perussopimuksen mukaan lainkaan kuulu EKP:n tehtäviin.
– EKP on kriisin myötä ottanut, tai joutunut ottamaan, selvästi suuremman roolin, kuin riippumattomalle asiantuntijaorganisaatiolle kuuluisi, Kaarlo Tuori sanoo.
Asiantuntijaorganisaationa EKP:n vahva riippumattomuus perustuu Kaarlo Tuorin mukaan siihen, että se ei tee arvovalintoja ja poliittisia päätöksiä. Kuusi vuotta jatkuneen kriisin aikana EKP on kuitenkin entistä enemmän vedetty tekemään poliittisia päätöksiä.
Sama koskee Kaarlo Tuorin mielestä myös EU-komissiota ja erityisesti talouskomissaari Olli Rehnin johtamaa yksikköä.
– Kriisipäätöksistä käydään vilkasta talouspoliittista keskustelua. Jo tämä osoittaa, etteivät ratkaisut ole olleet niin vaihtoehdottomia, kuin on väitetty.
Klaus Tuorin mukaan EKP:n roolin kasvu ja kriisintorjunnassa käytetyt menetelmät juontuvat siitä Maastrichtin sopimuksesta. Sen perusoletukset pettivät, kun kriisi talouskriisi iski Eurooppaan.
Maastrichtin oletusten perusteella tällaista kriisiä ei pitänyt lainkaan tulla. Kun se kuitenkin tuli, ei ollut menetelmiä sen käsittelemiseksi.
Rehn: ”Eksistentiaalinen kriisi”
Komissaari Olli Rehnin näkemys EKP:n roolin muuttumisesta mahtuu EU:n perussopimuksen raameihin. Niin kauan kun EKP suorittaa perustehtäväänsä, hintavakauden ylläpitämistä, mikään ei estä sitä asettamasta myös muita tavoitteita, komisaari järkeilee.
Muita tehtäviä voivat Rehnin mukaan olla kestävä kasvu, työllisyys ja vakauden ylläpitäminen.
Rehnin mielestä myös euroalueen hajoamisen estäminen voidaan nähdä hintavakauden turvaamisena.
Komissaari katsoo, ettei kyseessä ole eurokriisi vaan koko EU:n ”eksistentiaalinen”, olemassaoloon liittyvä kriisi.
Rehnin mukaan kriisitoimilla on estetty suuri romahdus. Vaikka tie on hidas ja pitkä, se toimii. "
Kansan Tahto 31.1.2014
Lähde: http://www.kansantahto.fi/2014/01/talouskriisi-on-muuttanut-euta/
JK.
Katso ja muistele vuoden 1998 EMU-keskustelua eduskunnasta!!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Siksi on tarpeen
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
No niin, taas on yhdeltä mennyt poltsi sekaisin ja on rakastunut omiin kirjoituksiinsa ;)
analyysi Perussuomalaisten puoluekokouksen tiimoilta ilmestyi Iltalehdessä otsikolla "Timo Soini ja Kreikan piikki".
"Timo Soini laittoi puoluekokouksessa Kreikalle piikin auki", kirjoittaa Juha Keskinen kolumnissaan.
Puheenjohtaja Timo Soinin kuviot Kreikka-asioissa ovat niin liukkaita, että perussuomalaisten kenttäväki ei osannut pistää edes kunnolla kampoihin.
Kreikan tukemisen ja lainaohjelmien vastustuksella oppositiossa ratsastanut puheenjohtaja Timo Soini käänsi perussuomalaisten juhlakokouksessa kelkkansa suunnan päinvastaiseksi. Ennen vaaleja Soini keräsi kannatusta vaatimalla Kreikan piikkiä kiinni, nyt Kreikan piikki onkin auki. Muutama kuukausi ulkoministerinä on opettanut realiteetit perussuomalaisten puoluejohtajalle.
Virallinen mantra on etteivät Suomen vastuut nouse. Nyt tehty Kreikan uusi tukiohjelma maksetaan Euroopan vakausmekanismin (EVM) puitteissa. EVM:n lainakapasiteetti on 500 miljardia euroa ja Suomen pääomaosuus 1,44 miljardia euroa.
Lainakapasiteetista otetaan nyt käyttöön Kreikan uudessa lainaohjelmassa noin 86 miljardia euroa. Käytännössä Suomen vastuut nousevat, sillä Suomen laskennallinen osuus annetusta luotosta on noin 1,6 miljardia euroa.
Kun muistetaan aiemmat noin 4 miljardin euron luotot Kreikalle, nousevat Suomen Kreikka-vastuut yli 5,5 miljardiin euroon. Summassa ei ole huomioitu vielä Kreikalle myönnettyä ns. siltarahoitusta.
Yllättävän rempseästi narahti hallitukselta Kreikan piikki auki. Kiusallisinta tämä on Soinin ja perussuomalaisten osalta. Muut puolueet kun ovat olleet Kreikkaa rahoittamassa aiemminkin. Kovin säyseästi perussuomalainen väki kuitenkin puoluekokouksessa johtoaan kohteli. Puhuttiin mukavia ja oltiin ministereistä ylpeitä.
Soini sai salakuljetettua uuden Kreikka-linja perussuomalaisille ilman, että kenttäväki edes huomasi rajua linjanmuutosta. Luodut viholliskuvat ja Immos-keskustelu veivät huomion keskeisestä poliittisesta sisällöstä.
Perussuomalaisten muuttunut kanta Kreikan tukemiseen saattaa olla aivan fiksu näkemys. Hiuksia nostattavaa sen sijaan on se, miten nopeasti ja kuinka kevyillä perusteilla kannan muutos tehtiin.
Soinin oppikirjasta näyttää löytyvän kappale aitoa opportunismia. Vaalien voittaminen vaatii eri linjaa kuin hallituksessa pysyminen. Ja 180 asteen kurssimuutoksissakin perussuomalaiset näyttävät pysyvän ministeriensä tukena."
JUHA KESKINEN
Iltalehti 12.8.2015
Lähdelinkki: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015081220170075_uu.shtml
JK. Siinä samalla kun ns. Kreikan kriisin - siis oikeastaan euron ja euroalueen krsiin - tiimoilla uusia eliittijoukkoja muodostetaan rahavallan komentokeskuksen eli ns. troikan ympärille, siinä samalla tarve saada edes Suomessa syntymään tosiasioihin perustuvaa keskustelua Suomen euroalueeseen kuulumiseen liittyvistä eduista ja haitoista.
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Tähän tarvitaan
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
varmaan onkin kivaa reissata petkuttamassa köyhää kansaa, vääjäämättömästi käy selväksi kenelle tahansa tavallisellekin kansalaiselle Kreikan - eli itse asiassa euron ja euroalueen - kriisin myötä se, että Suomen on päästävä ulos itsenäiseen ja kansanvaltaiseen päätöksentekoon - ja se tie voi käydä vain objektiivisen ja perusteellisen yhteiskunnallisen keskustelun kautta!
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Nyt ei enää vähemmällä selvitä!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
takinkäännös!
"Soini selittää Kreikka-päätöstä: "Maassa olisi hallituskriisi"
Ulkoministeri Timo Soinin mukaan perussuomalaiset asettuivat tukemaan tukipakettia, koska eivät olisi voineet sitä estääkään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini puolustaa Kreikka-päätöstä sillä, että hallituksen linjasta poikkeaminen suuren valiokunnan äänestyksessä olisi johtanut hallituskriisiin.
– Tuloksena saattaisi hyvin olla punavihreiden pääsy hallitukseen – vaalien kautta tai ilman. Ei houkuttele. Sitäpaitsi se tukipaketti on läpi joka tapauksessa. Vihreät ja RKP tukivat sitä, Soini kirjoittaa blogissaan.
– En voi vaan sallia, että asia, jota emme yksin voi estää, vie meiltä vaikutusmahdollisuudet hallituksessa, ulkoministeri jatkaa.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) sai tänään torstaina suurelta valiokunnalta valtuuden hyväksyä Kreikan kolmannen lainaohjelman.
Soini myös vierittää vastuuta päätöksestä edelliselle hallitukselle. Hän kirjoittaa, että viimeisten viiden vuoden aikana tehdyillä uudistuksilla pienten maiden asemaa päätöksenteossa on heikennetty.
Aiemmin tänään myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho kuvaili Kreikan kolmannesta tukipaketista päättämisen olleen hänen poliittisen uransa vastenmielisimpiä päätöksiä.
– Hyväksyimme sen tietoisina siitä, ettei Suomen hallitus pysty estämään paketin etenemistä. Suomen kannasta riippumatta se voidaan viedä hätätilamenettelyllä läpi. Perussuomalaiset äänestivät lopulta yksimielisesti sen puolesta, Terho sanoi tuolloin."
LUE MYÖS
Suomelta "kyllä" Kreikan tukiohjelmalle numero 3 13.8.
Riikka Valtonen
Yle Uutiset 13.8.2015
http://yle.fi/uutiset/soini_selittaa_kreikka-paatosta_maassa_olisi_hallituskriisi/8226096
JK.
Nyt jos koskaan selvinnee kaikille kansalaisille
Kreikan - eli itse asiassa euron ja euroalueen - kriisin myötä se, että Suomen on päästävä ulos itsenäiseen ja kansanvaltaiseen päätöksentekoon - ja se tie voi käydä vain objektiivisen ja perusteellisen yhteiskunnallisen keskustelun kautta!
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Nyt ei enää vähemmällä selvitä!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
"Vaikka Paavo Väyrysen kansalaisaloite euro-kansanäänestyksestä on kerännyt 35 000 nimeä, ei keskustelua vaihtoehdoista ole syntynyt", sanoi Ylen Ykkösaamun kolumnisti tänään 14.8.2015 otsikolla "Pitkillä vain lyhyillä valoilla".
"Jos joku viime viikonvaihteessa vakavissaan odotti uutisia Turusta Perussuomalaisten puoluekokouksesta, joutui pettymään. Pientä oppositiota lukuun ottamatta ei uusia räväköitä aloitteita Kreikasta, eurosta tai yleensä EU:sta ei tullut. Persut ovat muuttumassa tavalliseksi hallituspuolueeksi - tosin kasvukipujen kanssa.
Kun nykyisillä oppositiopuolueilla on vielä entisen hallituksen vastuun varjo niin Kreikka- kuin muistakin euro-päätöksistä ja hallituksella uusi tukipakettipäätös edessä, seisoo keskustelu euron tulevaisuudesta. Pankkipiireissä, ministeriöissä ja tutkimuslaitoksissa taustatyötä vaihtoehdoista on tehty, mutta poliitikot kiertävät aihetta. Vaikka Paavo Väyrysen kansalaisaloite euro-kansanäänestyksestä on kerännyt 35 000 nimeä, ei keskustelua vaihtoehdoista ole syntynyt.
Aihe on kieltämättä vaikea ja monimutkainen.
Keskustelun lähtökohta on: talous- ja rahaliitto ei toimi nykyisellään. Tästä Suomessakin ollaan samaa mieltä. Mutta seuraavat kysymykset ovat pahoja: mitkä ovat vaihtoehdot, mitä niistä seuraa ja mitä pitäisi tehdä? Poliittinen viisaus neuvoo olemaan mieluiten hiljaa, kuin pohtimaan vaihtoehtoja ääneen. Mielipiteet jäävät usein tunnetasolle.
Muualla juna menee. Se menee suuntaan, mikä selittää suomalaisen hiljaisuuden. Pääraiteita on kaksi tai kolme: joko talous- ja rahaliittoa EMU:a on vahvistettava tai siitä on erottava, tai se on kokonaan lopetettava. Jälkimmäistä vaihtoehtoa ei kukaan euromaiden hallituksessa- tai vallassaolija - ole ehdottanut. Sitäkin innokkaammin sen kannalla ovat populistit, jotka elävät ongelmista, kunnes pääsevät valtaan.
Kesän keskustelusta voi tällä hetkellä erottaa jakolinjat, jotka eivät yllätä. Ensinnäkin pohjoinen - etelä-akseli. Pohjoiset maat, joihin luetaan Saksa, Hollanti, Baltian maat ja Suomi, edustavat talouskuria ja järjestystä sekä kovaa työtä. Etelän maat, joiden johtoon Ranska on jälleen asettumassa, voidaan katsoa pyrkivät esityksillään tiivistämään EMU:a siten, että syntyy todellinen talousliitto, finanssiunioni, fiskaaliunioni tai valtioliitto - miten vain. - -
Pohjoinen - etelä-jakoa on selitetty jopa uskontojen perusteella: pohjoisessa säännöistä kiinni pitävät protestantit - vastaan etelän solidaarisuuteen vetoavat katoliset. Saksalaislehdestä olen lukenut, etteivät ortodoksit sovi kumpaankaan ryhmään. Vaikea arvata, ketä tällä tarkoitetaan.
Kun me suomalaiset olimme heinäkuussa ansaituilla pitkillä lomilla, väännettiin Brysselissä huippukokouksessa kättä Kreikan pysymisestä eurossa. Kreikka saanee uuden tukipaketin. Ero ei ainakaan vielä toteudu. Voittajana tästä kokouksesta astui ulos Ranskan presidentti Francois Hollande. Hän otti kunnian Kreikan puolustamisesta. Hollande oli lähettänyt omia virkamiehiään Ateenaan auttamaan kreikkalaisia valmistautumaan neuvotteluihin. Siitä huolimatta - tai sen takia - että Ranskan oma talous on kuralla, esittää Hollande suuria visioita talous- ja rahaliiton syventämisestä. Euroalueen tulee saada oma finanssiministeri ja - ministeriö sekä oma parlamentti. Jo EMU:n perustamisvaiheessa pyrki Ranska järjestelmän, jossa sääntöjen ohella politiikka olisi ollut mukana joustamassa, kun suhdanteet muuttuvat.
Italiassa Ranskan ajatukset saavat vastakaikua. Italian valtiovarainministeri Pier Carlo Paoloan sanoi Kreikka-hätäkokouksen jälkeen, että euron pelastaminen edellyttää poliittista unionia. Tätä varten tarvitaan valmis pankkiunioni, euroalueen yhteinen budjetti ja mm. suunnitelma työttömyysvakuutusjärjestelmäksi. Myös yhteinen yhteisöverokanta on ollut keskustelussa mukana.
Juuri ennen juhannusta julkaistiin ns. viiden presidentin raportti. Myös tässä komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncerin johdolla laaditussa raportissa esitetään, että nykyisen rahaliiton rinnalle luotaisiin täydellinen talousliitto. Siihen kuuluisi pankkiunioni, valtiovarainministeri ja budjetti. Yksi näitä presidenteistä ja raportin laatijoista on EKP:n pääjohtaja Mario Dragi. Jo viime marraskuussa, puhuessaan Helsingissä, hän kysyi, tulisiko euroalueella vahvistaa maiden kykyä käyttää finanssipolitiikkaa suhdannekehityksen tasoittajana. Tämä edellyttäisi askelta kohti finanssiunionia, sanoi Dragi.
En huomannut, että yksikään suomalainen poliitikko olisi tarttunut keskusteluun. Vaalit olivat edessä. - - Liittokansleri on monesta asiasta eri mieltä valtiovarainministerinsä kanssa. Merkel ei hyväksy ajatusta Kreikan euro-erosta. Hän kannattaa edelleen EU:ssa hallitusten välistä päätöksentekoa. Tämä edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä. Euroalueen kehittyminen jonkinlaiseksi omaksi valtioliitoksi jakaisi EU:ta. - -"
http://areena.yle.fi/1-2967359
Siksikin!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Euroopan Unioni ja ennen muuta EUroalue on muuttunut - ja peräti niin syvällisesti, että viimeistään nyt niiden oikeutus on pantava uuteen pohdintaan!
"- -Kuusi vuotta kestänyt talouskriisi on muuttanut olennaisesti Euroopan unionia. Kriisitoimilla on ollut syvällisiä vaikutuksia demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen EU:ssa.Näin väittävät professori Kaarlo Tuori ja hänen veljenpoikansa, tutkija Klaus Tuori kirjassaan The Eurozone Crisis, A Constitutional Analysis.
Taloudellista ja oikeudellista analyysia yhdistämällä Tuorit muodostavat kokonaiskuvaa, mitä vaikutuksia talouskriisillä ja sen torjuntatoimilla on ollut unionin oikeudellisiin perusteisiin.
Kirjan julkistustilaisuudessa torstaina näkemyksiään esittivät kirjoittajien lisäksi komissaari Olli Rehn, EU-tuomioistuimen julkisasiamies Niilo Jääskinen ja professori Sixten Korkman.
Talousvakauden nimissä lisätty EU-tason kontrolli on kaventanut jäsenvaltioiden finanssi- ja budjettipoliittista autonomiaa. Näin on Kaarlo Tuorin mukaan tapahtunut erityisesti tukipaketteja vastaanottaneissa valtioissa, mutta myös tukipaketteja myöntäneissä valtioissa.
Ytimessä Euroopan keskuspankki
Muutoksen ytimessä on Tuorien näkemyksen mukaan Euroopan keskuspankki EKP. Sen rooli on muuttunut olennaisesti kriisin myötä.
Euroopan keskuspankki EKP perustettiin Maastrichtin sopimuksella teknokraattiseksi asiantuntijaorganisaatioksi. Sen tehtäväksi annettiin hintavakauden ylläpitäminen eli inflaation torjunta.
Kriisin edetessä EKP:n tehtävät ovat laajentuneet merkittävästi. Talouskriisin torjunta ja taloudellisen vakauden ylläpitäminen sekä talous- ja rahaliiton hajoamisen torjuminen eivät EU:n perussopimuksen mukaan lainkaan kuulu EKP:n tehtäviin.
– EKP on kriisin myötä ottanut, tai joutunut ottamaan, selvästi suuremman roolin, kuin riippumattomalle asiantuntijaorganisaatiolle kuuluisi, Kaarlo Tuori sanoo.
Asiantuntijaorganisaationa EKP:n vahva riippumattomuus perustuu Kaarlo Tuorin mukaan siihen, että se ei tee arvovalintoja ja poliittisia päätöksiä. Kuusi vuotta jatkuneen kriisin aikana EKP on kuitenkin entistä enemmän vedetty tekemään poliittisia päätöksiä.
Sama koskee Kaarlo Tuorin mielestä myös EU-komissiota ja erityisesti talouskomissaari Olli Rehnin johtamaa yksikköä.
– Kriisipäätöksistä käydään vilkasta talouspoliittista keskustelua. Jo tämä osoittaa, etteivät ratkaisut ole olleet niin vaihtoehdottomia, kuin on väitetty.
Klaus Tuorin mukaan EKP:n roolin kasvu ja kriisintorjunnassa käytetyt menetelmät juontuvat siitä Maastrichtin sopimuksesta. Sen perusoletukset pettivät, kun kriisi talouskriisi iski Eurooppaan.
Maastrichtin oletusten perusteella tällaista kriisiä ei pitänyt lainkaan tulla. Kun se kuitenkin tuli, ei ollut menetelmiä sen käsittelemiseksi.
Rehn: ”Eksistentiaalinen kriisi”
Komissaari Olli Rehnin näkemys EKP:n roolin muuttumisesta mahtuu EU:n perussopimuksen raameihin. Niin kauan kun EKP suorittaa perustehtäväänsä, hintavakauden ylläpitämistä, mikään ei estä sitä asettamasta myös muita tavoitteita, komisaari järkeilee.
Muita tehtäviä voivat Rehnin mukaan olla kestävä kasvu, työllisyys ja vakauden ylläpitäminen.
Rehnin mielestä myös euroalueen hajoamisen estäminen voidaan nähdä hintavakauden turvaamisena.
Komissaari katsoo, ettei kyseessä ole eurokriisi vaan koko EU:n ”eksistentiaalinen”, olemassaoloon liittyvä kriisi.
Rehnin mukaan kriisitoimilla on estetty suuri romahdus. Vaikka tie on hidas ja pitkä, se toimii. "
Kansan Tahto 31.1.2014
Lähde: http://www.kansantahto.fi/2014/01/talouskriisi-on-muuttanut-euta/
JK.
Katso ja muistele vuoden 1998 EMU-keskustelua eduskunnasta!!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Siksi on tarpeen
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
"Persut sitoutuneet puolustamaan euron vakautta?!"
Olisiko jotenkin parempi jos ne ajaisivat euron epävakautta?
on oleva Soinillakin ja kokonaisuudessaan Saksan Merkelin jaloissa pyöriville - tyystin politiikan perusolemuksesta kokemattomille -puudeleille sekä pohtimista että selittelemistä vielä ennen lumentuloa , kun konkaripoliitikko Mauri Pekkarisenkin järki tosiasioiden tunnustamisen suuntaan tuntuu palavan edes pätkittäin:
"Kreikka saattaisi selviytyä, jos velat puolitetaan", näkyy Mauri Pekkarinen todenneen 14.8.2015 Iltalehdelle.
"Keskustan konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen on erittäin skeptinen Kreikan selviytymisen suhteen, vaikka kannattaakin tukipakettipäätöstä.
Pekkarinen muistuttaa, että Kreikan heittäminen euron ulkopuolelle tarkoittaisi sitä , että lähes kaikki maan velat jäisivät maksamatta.
– Mikäli kaavailtu 86 miljardin euron Kreikka-tukipaketti toteutuu, se nostaa maan velkataakan lähes 400 miljardiin euroon. Kreikan kansantuote on noin 175 miljardia euroa. Runsaan 50 miljardin euron vuosibudjetissa sellaisen perusylijäämän aikaansaaminen, joka mahdollistaa velan joskus takaisin maksamisen, on mahdoton asia, Pekkarinen sanoo.
Hänen mukaansa velan vähentäminen alle 100 miljardin euron antaisi jo toivoa.
– Teoriassa se voisi tapahtua vain, jos maan taloudessa toteutuisi pitkä ennätyskasvu ja samalla perusylijäämä – valtion tulojen ja menojen ero, kun velkojen korkomenot on vähennetty – pystyttäisiin nostamaan miltei koko vuosisadaksi yli 5 prosentin suuruiseksi.
Pekkarinen sanoo, että ”tämänkaltaiset utopiat” eivät onnistu miltään maalta.
– Joku päivä mekin kannamme vastuun sekä suoraan että takauksillamme myönnetyistä Kreikka-luotoista. Milloin ja paljonko syliin tulee, on asia, josta Kreikka III -neuvottelut antavat viitteitä. Sanotusta huolimatta Suomen päätös lähteä tunnetuin ehdoin Kreikka-neuvotteluihin oli mielestäni oikea. Yksin ei kannata jäädä, hän sanoo.
Uusi paketti
Pekkarinen sanoo, että jos lisäpaketti myönnetään ja Kreikka pidetään eurossa velkaa leikkaamatta, siitä seuraa 4. tukipaketti.
– Mikäli velkoja leikattaisiin puoleen, maa saattaisi selviytyä. Meillekin tulisi maksuun miljardien lasku nopeasti. 900 miljoonan euron vakuuksille kävisi heikosti eikä moinen sopisi kovin hyvin yhteen hallitusohjelmankaan kanssa. Pelkkä maksuaikojen jatkaminen ja koronlasku ei auta. Puolet Kreikka-luotoista on jo nollakorkoisia. Toinen puoli noin 0,5 prosentin hintaisia. Takaisin maksun siirto 30 vuodella vuodesta 2022 tarkoittaisi maan elämistä koko vuosisadan muiden piikkiin, ilman varmuutta velkojen takaisin maksusta.
Han muistuttaa, että Kreikan heittäminen euron ulkopuolelle, määräaikaisestikin, tarkoittaisi sitä , että maan lähes kaikki velat jäisivät maksamatta.
– Maa ajautuisi rauhattomuuteen ja köyhyyteen. Euroopan geopoliittinen asetelma heilahtaisi muutaman piirun. Toisaalta omassa valuutassaan Kreikka voisi aloittaa uuden nousun.
TIIA-MARIA TAPONEN
Iltalehti 14.8.2015
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2015081420180893_uu.shtml
JK.
Sietää niin Lipposen ja S. Niinistön kuin myös Sipilän, Soinin ja Stubbinkin palauttaa mieliin, mistä "tähän on tultu"!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä. - -
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Siksi on tarpeen vajaassa kuukaudessa nyt 15.8.2015 jo 35200 nimeä saanut kansalaisaloite !
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372