Tämä ei nyt varsinaisesti tänne kuulu, mutta kun täälä on mielenkiintoisia asiantuntijoita, niin kysyisin sellaista, että jos Etelämantereen ja Grönlannin jäät sulaisivat vaikuttaisiko se maapallon muotoon? Tällä hetkellähän on kai niin, että maa on navoiltaan litistynyt pyörimisliikkeen vuoksi, mutta onko jäätiköillä siihen vaikutusta (maan muotoon)?
Jos jäätiköt painavat maata soikeaksi, niin palautuisiko pyöreyttä jään sulaessa ja miten luulette, että se vaikuttaisi päiväntasaajan maastoon ja mannerlaattoihin? Pallohan venyy keski kohdalta litistettäessä ja supistuu kun litistys lopetetaan.
Jos ajatellaan, että pyörimisliike saa maan litistymään, niin kerääntyisikö sulamisvesi paksummin päiväntasaajan tienoille?
Jos jäätiköt painavat maata soikeaksi, niin palautuisiko pyöreyttä jään sulaessa ja miten luulette, että se vaikuttaisi päiväntasaajan maastoon ja mannerlaattoihin? Pallohan venyy keski kohdalta litistettäessä ja supistuu kun litistys lopetetaan.
Jos ajatellaan, että pyörimisliike saa maan litistymään, niin kerääntyisikö sulamisvesi paksummin päiväntasaajan tienoille?
Vastaukset 3
Vanhimmat
No, kait se vesi päiväntasaajan tienoille kerääntyisi.
Ellei sitten lämpeneminen ennakoi uutta jääkautta. Sellaisiakin ajatuksia on alan julkaisuissa ollut, paljon on tuntematonta tässäkin asiassa. Mitä aiheuttaa maapallon lämpötilaan valtaisa pilvikerros?
Ensin ne tieto kohdat:
Jäätiköt eivät paina maata litteäksi, sen tekee pyörimisliike, joka on verrattain kova. Maan kova kuorihan on verrattain ohut, alla oleva neste(sula kiviaines) pyrkii leviämään päiväntasaajalla, ja luonnollisesti navoilla syntyy vajetta ja navat "painuvat kasaan", kun jostain sen aineen pitää tulla joka tiivistyy päiväntasaajan seudulle. ts. maa litistyy.
Litten luulo/päättelykohdat:
Luultavammin jäiden sulamisella ei ole mitään merkitystä, ainakaan pohjoisnavan puolella, jossa jäätikön viemä tila täyttyy sulavedellä, ainakin painonsa puolesta 100%. Päiväntasaajan seudulla veden pinta luonnollisesti nousee enemmän kuin navoilal, mutta vesihän ei paina sen enempää päiväntasaajan seutua kuin napojakaan, kun keskihakuvoima kumoaa tuon painovaikutuksen. Etelänavan seutua, sen mantereen takia en osaa yhtäkkiä ajatella, pitää miettiä, mutta nyt töihin..
että esim. jääkauden aikainen jäätikkö painoi maata kasaan ja tälläkin hetkellä näillä alueilla maa kohoaa sen vuoksi?
Eikö sama tapahtuisi Etelämantereellakin?