Minä aloitin opintoni vuonna 1980 yliopistossa täysin velkapainotteisesti. Tosin sain 150 silloista markkaa (= noin 24,5 euroa) opntotukea kuukaudessa 6 vuoden lääketieteellisiin loppuun päätetyihin opntoihin otettu velka oli maksettava pankille joka markka ilman selittelyjä.
Nykyisin opintovelkani maksettu jo ajat sitten työllä ja kohtuullisen hyvä lääketieteen alaan kuuluva ammatti.
Miksi yhteiskunta haluaa haluaa työntää mielettömiä opintotukia opiskelijoille?
Opiskelu tuottaa henkistä ja taloudellista pääomaa. Tässä mielessä en ymmärrä, miksi opiskelun täytyy tapahtua veronmaksajien kustannuksin.
Velkaopiskelu aikoinaan motivoi minua valmistumaan ajoissa ja pääsemään hyvään työhön.
Miten opiskelija voi motivoitua, jos yhteiskunta työntää siihen rahat?
Tosin moni opiskeluala näyttää olevan sellaista (esimerkiksi kasvatustiede, sosiologia, humanististen "tieteiden" kandidaatti, sosiaalipsykologia ym:), että ei niillä töitä saa, kun ei osaa tehdä mitään eikä ole ammatinharjoittamislakia.
Onko opintoten määrä nostettu äärettömyyksiin sen takia, kun tiedetään, että opiskelusta valmistuneet eivät saa töitä?
Onko opintotuki ikään kuin henkivakuutus sen varalle, että opiskelun jälkeen ei saa mitään töitä?
Onhan se tietysti olla mukava ollut opiskella "filosofian maisteriksi" opintotuella ja sitten loppuelämän yhteiskunnan subventoinneilla.
Taloustieteellisesti tämä on kuitenkin mieletöntä.
Nykyisin opintovelkani maksettu jo ajat sitten työllä ja kohtuullisen hyvä lääketieteen alaan kuuluva ammatti.
Miksi yhteiskunta haluaa haluaa työntää mielettömiä opintotukia opiskelijoille?
Opiskelu tuottaa henkistä ja taloudellista pääomaa. Tässä mielessä en ymmärrä, miksi opiskelun täytyy tapahtua veronmaksajien kustannuksin.
Velkaopiskelu aikoinaan motivoi minua valmistumaan ajoissa ja pääsemään hyvään työhön.
Miten opiskelija voi motivoitua, jos yhteiskunta työntää siihen rahat?
Tosin moni opiskeluala näyttää olevan sellaista (esimerkiksi kasvatustiede, sosiologia, humanististen "tieteiden" kandidaatti, sosiaalipsykologia ym:), että ei niillä töitä saa, kun ei osaa tehdä mitään eikä ole ammatinharjoittamislakia.
Onko opintoten määrä nostettu äärettömyyksiin sen takia, kun tiedetään, että opiskelusta valmistuneet eivät saa töitä?
Onko opintotuki ikään kuin henkivakuutus sen varalle, että opiskelun jälkeen ei saa mitään töitä?
Onhan se tietysti olla mukava ollut opiskella "filosofian maisteriksi" opintotuella ja sitten loppuelämän yhteiskunnan subventoinneilla.
Taloustieteellisesti tämä on kuitenkin mieletöntä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.