KSML uutisoi seuraavaa ....
07:15 (09:28)
Aiempaa harvempi varusmies keskeyttää armeijan, selviää puolustusvoimien pääesikunnan tilastoista. Vuonna 2014 ja 2015 noin 15 prosenttia, eli joka kuudes tai seitsemäs varusmies keskeytti palveluksen.
Vielä huippuvuonna 2008 keskeyttäneitä oli yhteensä 19 prosenttia, eli noin joka viides varusmies. Sen jälkeen määrä pysyi vielä parin vuoden ajan korkealla. Vuoden 2012 jälkeen keskeyttäneiden määrä kääntyi laskuun ja on laskenut kymmenen vuoden takaiselle tasolle.
Laskeva trendi saattaa jatkua, sillä myös heinäkuussa aloittaneen saapumiserän palvelusten keskeyttäminen on tällä hetkellä lievästi alhaisemmalla tasolla kuin kahdella edellisellä.
– Tästä erästä on kuitenkin liian aikaista tehdä johtopäätöksiä, koska peruskoulutuskausi ei ole vielä päättynyt, kertoo varusmieskoulutuksen osastoesiupseeri, majuri Ville Kostian.
Myönteistä kehitystä
Kostian näkee, että keskeyttävien varusmiesten vähenemisen taustalla on varusmieskoulutuksen määrätietoinen kehittäminen. Viestintää on tehostettu sosiaalisessa mediassa, ryhmäytymistä ja sopeutumista on pyritty parantamaan palveluksen alussa ryhmäkeskusteluilla sekä joukkueet ja fyysinen koulutus toteutetaan tasoryhmittäin.
Palveluksen keskeyttämiselle on myös pyritty löytämään vaihtoehtoisia ratkaisuja.
– Sellainen voi olla palveluksen jatkaminen B-palveluskelpoisena varuskuntapainotteisena, henkilökohtaisten lomien käyttö siviilimaailman ongelmien ratkaisemiseen tai tukiverkoston, kuten sosiaakuraattorin, lääkärin, sotilaspastorin ja varusmiestoimikunnan hyödyntäminen, Kostian sanoo.
Kostianin mukaan myös esimiesten ja koulutettavien välisessä suhteessa on myönteistä kehitystä.
– Henkilökunnan ja varusmiesjohtajien koulutukseen on panostettu, mikä näkyy palautekyselyiden vastauksissa esimiesten arvostuksen nousuna.
Mielenterveys, käyttäytymishäiriöt, ylipaino
Ylivoimaisesti suurin osa armeijan keskeyttämisiä tapahtuu ensimmäisten palveluspäivien ja kaksi kuukautta kestävän peruskoulutuskauden aikana. Sen jälkeen keskeytyksiä tulee huomattavasti vähemmän.
Osan armeijan alkuun sijoittuvista keskeytyksistä selittää varusmiesten terveystarkastukset, joissa osalta paljastuu palveluksen keskeytykseen johtavia sairauksia.
Yleisin syy keskeytykseen on noin 45 prosentilla keskeyttäneistä todettavat mielenterveydelliset tai käyttäytymishäiriölliset syyt. Hieman alle 20 prosentilla keskeyttävistä taas on tuki- ja liikuntelinten tai sidekudosten sairaus.
Muita syitä varusmiespalveluksen keskeyttämiselle ovat myös heikko yleiskunto ja ylipaino. Siviilipalvelukseen siirtyy noin 3 prosenttia keskeyttävistä.
Jaro Asikainen
Mahtaa tiltuja harmittaa .... .
07:15 (09:28)
Aiempaa harvempi varusmies keskeyttää armeijan, selviää puolustusvoimien pääesikunnan tilastoista. Vuonna 2014 ja 2015 noin 15 prosenttia, eli joka kuudes tai seitsemäs varusmies keskeytti palveluksen.
Vielä huippuvuonna 2008 keskeyttäneitä oli yhteensä 19 prosenttia, eli noin joka viides varusmies. Sen jälkeen määrä pysyi vielä parin vuoden ajan korkealla. Vuoden 2012 jälkeen keskeyttäneiden määrä kääntyi laskuun ja on laskenut kymmenen vuoden takaiselle tasolle.
Laskeva trendi saattaa jatkua, sillä myös heinäkuussa aloittaneen saapumiserän palvelusten keskeyttäminen on tällä hetkellä lievästi alhaisemmalla tasolla kuin kahdella edellisellä.
– Tästä erästä on kuitenkin liian aikaista tehdä johtopäätöksiä, koska peruskoulutuskausi ei ole vielä päättynyt, kertoo varusmieskoulutuksen osastoesiupseeri, majuri Ville Kostian.
Myönteistä kehitystä
Kostian näkee, että keskeyttävien varusmiesten vähenemisen taustalla on varusmieskoulutuksen määrätietoinen kehittäminen. Viestintää on tehostettu sosiaalisessa mediassa, ryhmäytymistä ja sopeutumista on pyritty parantamaan palveluksen alussa ryhmäkeskusteluilla sekä joukkueet ja fyysinen koulutus toteutetaan tasoryhmittäin.
Palveluksen keskeyttämiselle on myös pyritty löytämään vaihtoehtoisia ratkaisuja.
– Sellainen voi olla palveluksen jatkaminen B-palveluskelpoisena varuskuntapainotteisena, henkilökohtaisten lomien käyttö siviilimaailman ongelmien ratkaisemiseen tai tukiverkoston, kuten sosiaakuraattorin, lääkärin, sotilaspastorin ja varusmiestoimikunnan hyödyntäminen, Kostian sanoo.
Kostianin mukaan myös esimiesten ja koulutettavien välisessä suhteessa on myönteistä kehitystä.
– Henkilökunnan ja varusmiesjohtajien koulutukseen on panostettu, mikä näkyy palautekyselyiden vastauksissa esimiesten arvostuksen nousuna.
Mielenterveys, käyttäytymishäiriöt, ylipaino
Ylivoimaisesti suurin osa armeijan keskeyttämisiä tapahtuu ensimmäisten palveluspäivien ja kaksi kuukautta kestävän peruskoulutuskauden aikana. Sen jälkeen keskeytyksiä tulee huomattavasti vähemmän.
Osan armeijan alkuun sijoittuvista keskeytyksistä selittää varusmiesten terveystarkastukset, joissa osalta paljastuu palveluksen keskeytykseen johtavia sairauksia.
Yleisin syy keskeytykseen on noin 45 prosentilla keskeyttäneistä todettavat mielenterveydelliset tai käyttäytymishäiriölliset syyt. Hieman alle 20 prosentilla keskeyttävistä taas on tuki- ja liikuntelinten tai sidekudosten sairaus.
Muita syitä varusmiespalveluksen keskeyttämiselle ovat myös heikko yleiskunto ja ylipaino. Siviilipalvelukseen siirtyy noin 3 prosenttia keskeyttävistä.
Jaro Asikainen
Mahtaa tiltuja harmittaa .... .
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hirvittävä määrä 15 % keskeyttää asepalveluksen, pitemmällä aikavälillä siis 15-25 %.
Tuota varusmiesjoukkoa ennen on jo 20-30 % kieltäytynyt asepalveluksesta kokonaan tai ilmoittautunut siviilipalvelukseen.
Niinistön Suomi lähenee NATO-maita, missä puolustustahto on heikko ja armeijaan menee vain 20-30 % ikäluokista.
... ja pöksyihinsä ruikkivaa tiltua harmittaa aivan vietävästi, vai mitä???.
Aiempaa harvempi keskeyttää koska esiseulonta karsii nykyään varsin tehokkaasti motivaatio-ongelmaisia pois.
Aikoinaan vielä 90-luvulle asti armeijaan asti joutui menemään kaikki, mutta Mika Murasen tempaus Kotkassa 90-luvun alussa muutti tilannetta, siten että esiseulontaa alettiin käyttää ja nykyisin kouluampumisten jälkeen seulaa on kiristetty entuudestaan siten että keskeyttäjiä ei enää ole niin kovin suurta määrää kun vaikkapa 1988 - 1993 jollin määrät olivat suuria.