"Lappeenrannan kaupungin perusopetusjohtaja Mari Routti ei kiellä, etteikö kouluja shoppailtaisi myös Lappeenrannassa.
– Olen ihan realisti sen suhteen, että vanhemmat saattavat valikoida lähikoulun ja valita asuinpaikan sen mukaan, Routti sanoo.
– Taustalla voi olla ihan tällaisia stereotypioita. On vain jostakin syystä syntynyt mielikuva, että jokin koulu on parempi kuin toinen tai oppilasaines on jollain tavalla homogeenisempaa".
http://www.lappeenrannanuutiset.fi/artikkeli/309403-taustalla-voi-olla-stereotypioita-osa-perheista-karsastaa-lansialueen-kouluja
Skinnarilan, Sammonlahden, Kuusimäen ja Voisalmen koulujen lähellä muunkielisiä on 7–14 prosenttia asukkaista, kun Parjalan ja Kasukkalan koulujen lähellä heitä on alle prosentti. Muunkielisiksi luetaan muut kuin suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset.
Alueelliset erot eivät kuitenkaan sanele oppimistuloksia, Routti painottaa.
– Kun olemme arvioineet oppilaidemme kouluhyvinvointia ja oppimistuloksia, on ollut ilahduttavaa huomata, että ne eivät korreloi näiden indikaattoreiden kanssa, hän sanoo.
Indikaattoreilla Routti viittaa työttömien, muunkielisten ja vain peruskoulun käyneiden osuuteen.
– Ei voida sanoa, että kouluhyvinvointi olisi automaattisesti parempi sellaisissa kouluissa, joissa on homogeenisempi oppilasaines.
Eroja voi tasoittaa se, että vaikeilla alueilla toimivat koulut saavat valtiolta erityisavustusta, jolla muun muassa koulutetaan opettajia.
– Olen ihan realisti sen suhteen, että vanhemmat saattavat valikoida lähikoulun ja valita asuinpaikan sen mukaan, Routti sanoo.
– Taustalla voi olla ihan tällaisia stereotypioita. On vain jostakin syystä syntynyt mielikuva, että jokin koulu on parempi kuin toinen tai oppilasaines on jollain tavalla homogeenisempaa".
http://www.lappeenrannanuutiset.fi/artikkeli/309403-taustalla-voi-olla-stereotypioita-osa-perheista-karsastaa-lansialueen-kouluja
Skinnarilan, Sammonlahden, Kuusimäen ja Voisalmen koulujen lähellä muunkielisiä on 7–14 prosenttia asukkaista, kun Parjalan ja Kasukkalan koulujen lähellä heitä on alle prosentti. Muunkielisiksi luetaan muut kuin suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset.
Alueelliset erot eivät kuitenkaan sanele oppimistuloksia, Routti painottaa.
– Kun olemme arvioineet oppilaidemme kouluhyvinvointia ja oppimistuloksia, on ollut ilahduttavaa huomata, että ne eivät korreloi näiden indikaattoreiden kanssa, hän sanoo.
Indikaattoreilla Routti viittaa työttömien, muunkielisten ja vain peruskoulun käyneiden osuuteen.
– Ei voida sanoa, että kouluhyvinvointi olisi automaattisesti parempi sellaisissa kouluissa, joissa on homogeenisempi oppilasaines.
Eroja voi tasoittaa se, että vaikeilla alueilla toimivat koulut saavat valtiolta erityisavustusta, jolla muun muassa koulutetaan opettajia.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.