Mielestäni kristityt käyttävät aivan liikaa aikaa aikaa ja energiaa toistensa kanssa riitelyyn ja toistensa haukkumiseen. "Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut. (Joh. 17:21)"
Tämä ykseys ei tarkoita sitä että ollaan kaikista opillisista asioista samaa mieltä vaan sitä että suhtaudumme toisiimme kunnioittavasti ja rakkaudella ja vedämme yhtä köyttä. Kristinusko on se päällimmäinen asia eikä se mihin seurakuntaan kuulumme. Me kaikki kristityt kuitenkin turvaamme Kristuksen tekemään sovitustyöhön ja ylösnousemukseen.
Tässä vielä pari viimeisintä uutislinkkiä jotka saavat miettimään mistä mielestäni pitäisi olla yleismaailmallisesti kaikkien kristittyjen huolissaan. Miettikää.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015081520183532_ul.shtml
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015081520182763_ul.shtml
Tämä ykseys ei tarkoita sitä että ollaan kaikista opillisista asioista samaa mieltä vaan sitä että suhtaudumme toisiimme kunnioittavasti ja rakkaudella ja vedämme yhtä köyttä. Kristinusko on se päällimmäinen asia eikä se mihin seurakuntaan kuulumme. Me kaikki kristityt kuitenkin turvaamme Kristuksen tekemään sovitustyöhön ja ylösnousemukseen.
Tässä vielä pari viimeisintä uutislinkkiä jotka saavat miettimään mistä mielestäni pitäisi olla yleismaailmallisesti kaikkien kristittyjen huolissaan. Miettikää.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015081520183532_ul.shtml
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015081520182763_ul.shtml
Vastaukset 8
Vanhimmat
Haluan lisätä tähän vielä että tällä foorumilla tuollaista ekumeniaa ei varmastikaan tulla saamaan aikaan mutta näin muuten mietittäväksi arkielämässä. Foorumilla saavutettavasta ekumeniasta sen verran että kokeilin vähän huonolla tuloksella kepillä jäätä tuolla adventismifoorumilla niinkuin osa on varmastikin huomannut. Ottakaa kuitenkin huomioon että tällä foorumilla voi ensinnäkin kirjoitella kuka vaan ja ainakin minulle on tullut semmoinen kuva ettei täällä ole aina se terävin ajatteleva kärki kirjoittelemassa minkään seurakunnan aihealueella vaikka fiksuja kristittyjäkin toki myös täälläkin on.
Sain siellä fiksujakin vastauksia ja yhden erittäin fiksun vastauksen. Pyytäisin kaikkia teitäkin miettimään mikä on teidän mielestänne Jeesuksen seuraamista, miten se vaikuttaa, näkyy ja toteutuu teidän elämässänne? Älkää siis ruvetko riitelemään missään tilanteessa vaan jos joku lyö niin kääntäkää toinenkin poski ja pyrkikää rauhaan. Älkää etenkään menkö muiden seurakuntien keskusteluihin räyhäämään. Ainakin täällä näyttää kirjoittelevan myös joitain adventismifooruminen nimimerkkejä ja uskon että tilanne on molemmin puoleinen. Pyrkikää rauhaan kaikessa siinä mitä teette, se oli asia mitä myös Jeesus rukoili ennen kuin hänet naulittiin ristiin.
Kristuksen rauhaa veljet ja sisaret!
Jeesus rukoili, että he yhtä olisivat. Ymmärrän näin, että yhtä totuudessa, mutta ei valheessa. Totuus on, että Jumalan antama sapatti on pyhäpäivä Uudenliiton kristityille. Pappeus kuuluu miehille. Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Totuudessa vaeltava ei tee abortteja.
Yhdytkö näihin näkemyksiin totuudesta ?
Vaikeuksia tulee olla sinun kanssasi yhtä, koska meillä on sunnuntai pyhänäpäivänä.
Niin kyllä ekumenia käy parhaiten niiden kanssa, joilla on sama pyhäpäivä sunnuntai.
Ainakin Suomen luterilaisen kirkon asemaa ekumeenissa lähentymisessä rasittaa ratkaisevasti kirkon "ei vihollisia vasemmalla" -periaate, eli valmius "dialogiin" mieluummin liberaalien, agnostikkojen, ateistien, muiden uskontokuntien, gay-aktivistien ym. kanssa kuin suvaitsevaisuuteen esim. Luther-säätiötä tai muita "fundamentalisteja" kohtaan. Katolinen ja ortodoksinen kirkko eivät tule koskaan hyväksymään naispappeja tai sodomian siunaamista eikä sellaista luterilaisen nykykirkon terapeuttista kristillisyyttä, jossa poimitaan Raamatusta ja Jeesuksesta vain se, mikä sopii postmoderniin elämäntapaan ja sekulaarin humanismin arvoihin. Luterilaisuus nyt tietysti on muutenkin vain hassu paikallinen ilmiö, tiettyjen historiallisten sattumien seurausta, historiallinen jäänne, joka nyt täydeksi farssiksi muututtuaan kuihtuu pois osana nyky-Euroopan yleistä kristinuskosta luopumista.
Venäjän ortodoksinen kirkko ei hyväksy edes sitä, mitä Suomen ortodoksinen kirkko -- liberalismin hapattama sekin -- nykyisin käytännössä edustaa. Hyvä niin. Antaa länsimaiden upota. Kolmas Rooma pysyy, vaikka ensimmäinenkin Rooma sortuisi.
"Venäjän ortodoksinen kirkko ei hyväksy edes sitä, mitä Suomen ortodoksinen kirkko -- liberalismin hapattama sekin -- nykyisin käytännössä edustaa."
Jos moraali ja muu oppi teillä on niin paikallista ja vaihtelevaa, olisi ehkä paras liittyä katoliseen kirkkoon, jossa moraali- ja muu opetus on sama kaikkialla kirkossa :)
Luopumus vain näkyy paremmin ulospäin protestanttisissa kirkoissa. Tilanne on periaatteessa sama kaikissa muissakin, vaikka se on vielä päällisin puolin näkymätön niin selkeästi.
Kaikella on aikansa ja nyt eletään käsikirjoituksen tätä kohtaa, täytyyhän lopun tapahtumisen jossain vaiheessa päästä vaikuttamaan, muuten joutuisimme jatkamaan tätä näytelmää pallolla ikuisuuksiin. Vaikka ei nyt tietysti hetkeä tiedä kukaan.
Venäjän kirkko taas on sitten hirmuhallitsija Putinin talutusnuorassa, joten ei tuosta mitään hyvää seuraa ollenkaan ja on nimenomaan se syy, miksi en ole missään vaiheessa harkinnut ortodoksista kirkkoa ollenkaan, mistä sitä tietää, koska käykin niin, että joudutaan Venäjän ort. alle.
Sitä paitsi kaikki protestantit eivät suinkaan ole yhtenä joukkona luopumassa ja luterilaisessa kirkossa on vielä paljon hyvääkin. (En siis aio vaihtaa kirkkoa, ollaan sitten vaikka ilman, jos tämä tästä posahtaa ennen pitkää hävityksen edettyä, mikäköhän tilanne on 20 v. kuluttua. Tavallaan on oikeastaan hyvä, että ainakin itsenäiseksi kristityksi on oppinut luterilaisena kristittynä, siis ei ole uusavuton, vaikka kirkkoa ei olisikaan, eikä passiivinen kirkkoon nojaaja pelkästään. Siitä tietysti on sitten huolissaan, miten käy tulevien sukupolvien, jotka eivät sitten kirkkoa löydä, itsellä tässä nyt ei mitään hätää ole.)
Onko tarkoitus väitellä uskontojen tai kirkkojen väliestä dialogista? Puhun itse mieluimmin vain uskovaisista, joille Herra jätti Pyhän Hengen saarnaviran. Kaikki, joita Pyhä Henki saa hallita, ymmärtävät Kristuksen opin samalla tavalle. Uskovien ehkä piskuisessa laumassa ei ole eriseuroja. Uskovien välillä vallitsee Hengen yhteys, joka tulee ilmi silloinkin, kun kaksi toisilleen aiemmin tuntematonta uskovaista tapaa ja keskustelee uskomisen asioista. Pelkän ihmisopin avulla sellaista yhteyttä on mahdoton rakentaa. Keskustelijat huomaavat pian, että heillä on sama usko ja Jumalan rakkaus yhdistää heitä. Älyllinen ekumeeninen työskentely ei pysty sitä sillä tavalla tekemään. Katolinen kirkko pyrkii uskonaisesti pikemminkin ihmiskäskyjen avulla pitämään kirkon opetuksen yhtenäisenä eri puolilla. Eroja ilmeisesti löytyy sieltäkin monissa kysymyksissä ainakin siinä, miten piispat ja muut johtajat haluavat opetusta säilyttää tai kehittää. Läntinen katolinen kirkkohan on ollut varsinainen uusien oppien rakentaja verrattuna mm. idän kirkkoihin.