Täällä sensuroidaan näköjään hyvääkin keskustelua.
Yhdessä sensuroidussa keskustelussa oli eilen sivujuonne, joka käsitteli sitä, kuinka tulee suhtautua papistoon, joka elää itse avoimesti kirkon opetuksen vastaisesti. Puolisen tuntia siellä sai olla jonkun kirjoitus, jossa kirjoittaja puhui siitä, että kokisi mahdottomana ripittäytyä papille, joka elää avoimesti homosuhteessa tms. kirkon opetuksen vastaisessa tilassa.
Meillä opetetaan aina - ihan oikein - että sakramentit eivät ole riippuvaisia toimittajansa uskosta. Toistan nyt uuudelleen kysymyksen, kenen on vastuu - papin, seurakuntalaisen vai piispan - jos kirkon opetuksen vastaisesti elävä pappi omalla käytöksellään häätää seurakuntalaisen pois kirkosta.
Tiedän, että oikein vastaus olisi, että palveluksissa pitää käydä riippumatta siitä, kuka ne toimittaa. Vastakysymykseksi voi heittää, koituuko sellainenkaan siunaukseksi, että jumalanpalveluksen aikana v-käyrä kiristyy kiristymistään... sellaisella mielellä esim. pyhistä lahjoista osallistuminen ei minulta onnistuisi.
Pääkaupunkiseudulla ongelma on pieni, koska siellä on kirkkoja pilvin pimein, toinen jurisdiktiokin. Täällä susirajan takana ongelma saa aivan toiset mittasuhteet.
Yhdessä sensuroidussa keskustelussa oli eilen sivujuonne, joka käsitteli sitä, kuinka tulee suhtautua papistoon, joka elää itse avoimesti kirkon opetuksen vastaisesti. Puolisen tuntia siellä sai olla jonkun kirjoitus, jossa kirjoittaja puhui siitä, että kokisi mahdottomana ripittäytyä papille, joka elää avoimesti homosuhteessa tms. kirkon opetuksen vastaisessa tilassa.
Meillä opetetaan aina - ihan oikein - että sakramentit eivät ole riippuvaisia toimittajansa uskosta. Toistan nyt uuudelleen kysymyksen, kenen on vastuu - papin, seurakuntalaisen vai piispan - jos kirkon opetuksen vastaisesti elävä pappi omalla käytöksellään häätää seurakuntalaisen pois kirkosta.
Tiedän, että oikein vastaus olisi, että palveluksissa pitää käydä riippumatta siitä, kuka ne toimittaa. Vastakysymykseksi voi heittää, koituuko sellainenkaan siunaukseksi, että jumalanpalveluksen aikana v-käyrä kiristyy kiristymistään... sellaisella mielellä esim. pyhistä lahjoista osallistuminen ei minulta onnistuisi.
Pääkaupunkiseudulla ongelma on pieni, koska siellä on kirkkoja pilvin pimein, toinen jurisdiktiokin. Täällä susirajan takana ongelma saa aivan toiset mittasuhteet.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sensuroinnin perustelut selviävät erillisessä keskustelunavauksessa.
Se joka on synnitön, heittänee ensimmäisen kiven.
"...kokisi mahdottomana ripittäytyä papille, joka elää avoimesti homosuhteessa "
Kysymys on teoreettinen, sillä käytännössä tällaista pappia ei ole muualla kuin jonkun seurakuntalaisen vilkkaassa mielikuvituksessa. Käytännössä tällainen pappi lakkaisi hyvin pian olemasta pappi. Asian käytännöllinen arviointi on piispan tehtävä. Aina.
" Kenen on vastuu, jos kirkon opetuksen vastaisesti elävä pappi omalla käytöksellään häätää seurakuntalaisen pois kirkosta ?"
Tämäkin kysymys on teoreettinen, sillä ortodoksisessa kirkossa papit eivät elä kirkon opetuksen vastaisesti ja ovat tekemisistään ensisijaisesti vastuussa piispalle. Vastuu tehdyn kysymyksen osalta on seurakuntalaisen, sillä ihmisellä on valintojen vapaus. Jos siis seurakuntalainen on tyytymätön papin toimintaan eikä sen vuoksi kykene tai halua käydä kirkossa, tämä kertoo jotain oleellista ko. seurakuntalaisen mielenlaadusta sekä siitä että hänen uskonsa taitaa sittenkin olla kovin pinnallista laatua. Kysymys muuttaa luonnettaan vasta sitten, jos tyytymättömiä on suuri määrä seurakuntalaisista.
" Asioiden luonne arvioidaan sielun sisäisen virityksen perusteella"
- Pyhittäjä Niketas Stethatos
[Hypoteesi papista, joka elää homosuhteessa]
"Kysymys on teoreettinen, sillä käytännössä tällaista pappia ei ole muualla kuin jonkun seurakuntalaisen vilkkaassa mielikuvituksessa. Käytännössä tällainen pappi lakkaisi hyvin pian olemasta pappi. Asian käytännöllinen arviointi on piispan tehtävä. Aina."
Papistomme korkeasta moraalista ja rikkeettömästä elämäntavasta voidaan tietysti pitää osoituksena sitä seikkaa, ettei piispainkokous liene yli 10 vuoteen tuominnut ketään pappia menettämään pappeuttaan (lukuunottamatta sellaisia tapauksia, joissa asianosainen on itse ilmoittanut luopuvansa pappeudesta).
Tällä tavoin mitattuna papiston moraali säilyy jatkossakin korkeana, kun viimeistään uuden kirkkolain myötä ainakin vakinaisessa toimessa olevan pappishenkilön tuomitseminen menettämään pappeutensa tulee käytännössä varsin ongelmalliseksi. Tämä johtuu siitä, etteivät papit ole sen jälkeen enää virkamiehiä eli eivät toimi virkavastuulla, jolloin kirkolla ei ole laillista keinoa puuttua siihen, mitä he tekevät työaikansa ulkopuolella. Tästä syystä mm. ojennuslautakunta lakkautetaan.
"Jos siis seurakuntalainen on tyytymätön papin toimintaan eikä sen vuoksi kykene tai halua käydä kirkossa, tämä kertoo jotain oleellista ko. seurakuntalaisen mielenlaadusta sekä siitä että hänen uskonsa taitaa sittenkin olla kovin pinnallista laatua."
Jos tämä seurakuntalainen siirtyy käymään ahkerasti jossakin muussa ortodoksisessa kirkossa, voidaanko todella väittää, että hänen uskonsa olisi pinnallista laatua?
Mutta suurimmassa osassa maata valinnanvara on tietysti olematon, ja ainoaksi vaihtoehdoksi voi jäädä maallikkopalvelusten toimittaminen kotona.
Eiköhän lopeteta.
Ilmeisesti tämä asia käy niin joidenkin kunnialle, että moderaattorinkin maltillisia puheenvuoroja sensuroidaan ja keskustelu menettää mielenkiintoisuutensa.
tunnetaan. Ja miten se vielä jatkuikaan, että.....
ei jokainen, joka sanoo minulle Herra, Herra, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee taivaassa olevan isäni tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä: Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa? Ja silloin minä lausun heille julki: Minä en ole koskaan teitä tuntenut, menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät.
Asiayhteys löytyy Matt. 7:13-29