Kuntien päättäjät alkavat nyt ihmettelmään, että kuinka paljon sitä rahaa pitikään olla varattuna Fennovoimaan. Laskutaito, Vaisalan peruslaskuoppi, tuntuu olevan kateissa. Jos ostaa yhden prosentin osuuden 7 miljardia maksavasta voimalasta, niin siihen ei 17 miljoonaa riitä.
Tämä kyllä vähän hämmästyttää. Oliko koko projekti näin heikoilla kantimilla? Sitä en ihmettele, että Fennovoima on unohtanut kertoa kaikki likaiset yksityiskohdat. Mutta sitä voi toki ihmetellä, että kunnat eivät tiedostaneet osuudesta lankeavia lainojaan ja kuvittelivat saaneensa osuutensa neljäsosahintaan
http://yle.fi/uutiset/fennovoiman_miljardilainat_hammentavat_oulun_paattajia/8228241
Tämä kyllä vähän hämmästyttää. Oliko koko projekti näin heikoilla kantimilla? Sitä en ihmettele, että Fennovoima on unohtanut kertoa kaikki likaiset yksityiskohdat. Mutta sitä voi toki ihmetellä, että kunnat eivät tiedostaneet osuudesta lankeavia lainojaan ja kuvittelivat saaneensa osuutensa neljäsosahintaan
http://yle.fi/uutiset/fennovoiman_miljardilainat_hammentavat_oulun_paattajia/8228241
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kun on kysymys ydinvoimasta, ei sen puuhamiehiin, eikä edes viranomaisiin, kannata luottaa pätkän vertaa. Ne hommat menee ikäänkuin sallittuina salailuina tai jopa valehteluina. Juuri paljastui Japanissa karsea viranomaisten Fukushimaan liittyvä salailu:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/12430002#comment-80357277
Pyramidihuijaus? Oulun yhden prosentin osuus maksaa oikeasti 70 miljoonaa. Omavastuu on 17 miljoonaa, loput 53 miljoonaa maksetaan Rosatomille vähitellen sähkön myynnistä saaduista voitoista. Mutta saako siitä mitään voittoja, jos omakustannushinta on 50€ Megawatilta? Tai jos saakin, miten maksu suoritetaan, jos otat sähköä vain omaan käyttöösi? Ehkä se sisältyy tuohon 50 euroon, mutta miten sitten pitkäaikaisen lainan hoitokustannukset?
Parasta tässä on se, ettei juuri kukaan tiedä lopullisia kustannuksia. Koska Fennovoimakaan ei pysty niitä ilmoittamaan, se tarkoittaa sitä, että voimalaa ei osteta kiinteällä hinnalla. Läpinäkyvyys puuttuu ja lisäksi jää avoimeksi loppusijoituspaikka, joka voi tuoda jopa miljardin lisäkustanukset kauppaan ja se ei näy Rosatomin ja Fennovoiman välisessä salaisessa sopimuksessa. Tähän vielä sitten yksi miljardi purkukustannuksia, jotka joskus vuonna 2100 ja risat voi olla hyvinkin 3 miljardia.
Kunnat on houkuteltu sitoutumaan pimeään projektiin, jonka loppuhintaa tai kannattavuutta ei pystytä arvioimaan. Omituista, että tällalailla voidaan toimia veromarkoilla, eikä viranomaiset ole edes mitenkään puuttuneet peliin.
Kunnat ei voi ainakaan sanoa, että ei ole varoitettu:
http://www.suomenmaa.fi/etusivu/7119250.html
Tämä kannattaisi viedä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja ottaa sieltä lausunto.
Varmasti on niin että päättäjät eivät osaa laskea. Eiköhän asiat ole selostettu asiallisesti. Pitää muistaa laitoksen pitkä elinkaari. Jos lähtökohdaksi otetaan tuo 50 euroa/kWh, laitoksen elinikänään tuottaman sähkön arvo on noin 30 miljardia ja Oulunkin osuus 300 miljoonaa. Ja 10 vuoden päästä tuo 50 euroa/kWh saattaa olla edullinen hinta.
Ehkä päättäjät osaavat laskea: kun sähkön tuottajahinta on 40 € megawatilta, niin jokaisen myydyn megawatin osalta Fennovoiman osakas joutuu maksamaan 10 € mankalayhtiölle, joka maksaa lainoja takaisin Rosatomille.
Jokuhan voi nyt kuvitella, että kun Fennovoima on valmis, niin halvan vesisähkön tuonti lakkaa Ruotsin siirtoyhteyksistä. Mutta ei se mene niin. Sitä ostetaan jatkossakin, koska se on halvinta saatavilla olevaa sähköä.
Jokaisen sellaisen kunnan jäsenen, jossa tehtiin hämärä päätös osallistumisesta Fennovoimaan olisi syytä käyttää valitusoikeuttaan, ns kunnallisvalitusta, joka käsitellään lopulta hallinto-oikeudessa. Perusteita on rutkasti: kunnan rahalla ostetaan osuuksia ja sitoumuksia, joista edes myyjä tiedä lopullisia kustannuksia. Hankkeen läpinäkyvyys puuttuu kokonaan ja kaiken lisäksi siiitä on mahdotonta tehdä arviota hankkeen kannattavuudesta. Kaikki mahdolliset kuntapolitiikan pelisänännöt on käytännössä ohitettu.
Ihmetyttää, että miten tällainen touhu on edes mahdollista nyky-Suomessa.
Ja Netstux, positiiviset arvioisi sähkön kysynnän kasvusta ovat silkkaa optimismia, jolle ei löydy muuta perustetta, kuin se sinun omaksumasi: ydinvoiman jälkeen ei tule enää mitään uutta. Kevyt ja raskas teolillisuus lähtee Suomesta, kuluttajat tuottavat enimmäkseen itse sähkönsä - tässä on paljon enemmän realismia kuin jo 20 vuoden valheeseen perustuva sähkön kulutuksen jatkuva raju kasvu. Sähkön kulutus Suomessa on pienentynyt jo pitkään.
Mitä voi tapahtua pohjoismaisessa sähköverkossa 10 vuodessa:
* Norjasta valmistuu uusi siirtoyhteys Britanniaan jolloin sinne menee jatkuvasti 1000 MW
* Ruotsissa luultavasti suljetaan lopullisesti ydinvoimalaitoksia. Ringhalsin kaksi yksikköä ensimmäiseksi. Oskarshamn 2 lienee jo pysäytetty lopullisesti. Ringhals 3 ja 4 ja Oskarshamn 1 voivat myös pysähtyä jos Ruotsin hallituksen nykyinen politiikka jatkuu. Eli Ruotsista voi poistua ydinvoimaa 2500-4500 MW
* Suomessakin jatketaan fossiilisia polttoaineita käyttävien laitosten sulkemisia
* Sähköautot saattavat tulla markkinoille jolloin sähkön tarve kasvaa.
Eli ylituotantoa tulee pohjoismaisessa verkossa olemaan vain ajoittain, silloin kun Pohjolassa tuulee reippaasti. Kun ei tuule, voi Suomen maahinta nousta varsin korkealle.
Eli luulisin että 10 vuoden päästä 40-50 euroa/MWh tulee olemaan edullinen keskihinta.
K. Late, "Ehkä päättäjät osaavat laskea: kun sähkön tuottajahinta on 40 € megawatilta, niin jokaisen myydyn megawatin osalta Fennovoiman osakas joutuu maksamaan 10 € mankalayhtiölle, joka maksaa lainoja takaisin Rosatomille."
Tuo on pelkkää jossittelua. Mikä sähkön markkinahinta on vaikkapa Fennovoiman toiminta-aikana noin vv. 2025-2085, sitä ei Latekaan voi tietää. Joten jossittelu jollakin 40 e/MWh hinnalla on pelkkää mutinaa.
Satunnaissähkön tuotantokstannukset aurinkosähkön osalta toki vielä alenevat nykyisestä, mutta tuulisähkön ei merkittävästi. Fossiilisähkön, jota suurin osa maailman sähköstä edelleen on, tuotantokustannukset tulevat rajusti nousemaan tulevaisuudessa mm. haittaverotuksen kiristymisen vuoksi.
Ydinsähkö on sähkönkuluttajille käyttökelpoisempaa kuin satunnaissähkö (aurinko+tuuli), joten ydinsähkön markkinahintakin tulee olemaan korkeampi.
K. Late, "Jokuhan voi nyt kuvitella, että kun Fennovoima on valmis, niin halvan vesisähkön tuonti lakkaa Ruotsin siirtoyhteyksistä. Mutta ei se mene niin. Sitä ostetaan jatkossakin, koska se on halvinta saatavilla olevaa sähköä."
Ruotsi tuottaanyt sähköstään nyt n. 40% ydinvoimalla. Ydinsähkön tuotanto Ruotsissa laskee, jos Ruotsi sulkee ydinreaktoreitaan, kuten voi olla mahdollista. Seurauksena on , että silloin Ruotsin sähkönvienti, myös vesisähkön osalta, väistämättä vähenisi. Ts. Suomeen riittäisi Ruotsista nykyistä vähemmän vesisähköä ja tietysti hintakin olisi silloin korkeampi. Lisäksi, aurinko- ja tuulisähkön osuuden kasvaessa, Ruotsi joutuu käyttämään itse kasvavan osan vesisähköstään säätö- ja varavoimaksi, ei vientiin.
Uusissa voimaloissa voidaan puhua jo 80 - 100 vuoden käyttöiästä, joten katetta syntyy.