Heinäkuussa 1944 Saksan länsi kuin itärintamakin romahti. Länsiliittoutuneet olivat murtautuneet Normandiasta ja etenivät rivakasti, saksalaiset kärsivät kovia tappioita. Itärintamalla puna-armeija oli murskannut Saksan keskisen armeijaryhmän ja oli edennyt satoja kilometrejä. Miksi rynnistystä ei jatkettu ja menty saman tien Berliiniin, miksi sota ei loppunut jo vuoden 1944 lopussa?
Täytyy muistaa että Hitleriä vastaan oli tehty murhayritys heinäkuun 20. päivä. Saksan ylijohto oli täysin sekasin, miksi sota jatkui aina toukokuuhun 1945 saakka?
Täytyy muistaa että Hitleriä vastaan oli tehty murhayritys heinäkuun 20. päivä. Saksan ylijohto oli täysin sekasin, miksi sota jatkui aina toukokuuhun 1945 saakka?
Vastaukset 36
Vanhimmat
Niin kauan kuin Hitler oli vallassa, sota jatkui. Hänen kanssaan ei rauhaa tehtäisi.
Hitler uskoi salaisiin aseisiin ja niiden kykyyn kääntää sota voitoksi.
Lisäksi oli vaatimus ehdottomasta antautumisesta.
Ei Saksalla ollut mitään salaisia aseita, ei ainakaan sellaisia joilla oli merkitystä. Miksi liittoutuneet niin idässä kuin lännessä eivät lopettaneet sotaa jo vuonna 1944 ja marssineet Berliiniin?
Hitler luotti mm. uusiin sukellusveneisiin ja V-aseisiin. Myös suihkukoneisiin.
Saksa kehitti ilmatorjunta- ja ilmataisteluohjuksia sekä ilmasta maahan ohjuksia. Niitä ehdittiin käyttääkin.
Saksan sotatuotanto oli valtava vielä -44. Pulaa oli polttoaineesta ja ampumatarvikkeista, mutta lentokoneita ja panssareita valmistettiin suuret määrät.
Marssi Berliiniin ei suju niin vain, jos vastassa on kokeneita ja taistelutahtoisia joukkoja. Saksalaiset toipuivat aina joten kuten valtavista tappioistaan.
"Saksalaiset toipuivat aina joten kuten valtavista tappioistaan."
Minkä teki mahdolliseksi juuri se todellinen "salainen ase" eli ylenkatsottu Täydennysarmeija ;)
Tietysti nämä kotijoukot toimittivat täydennystä taistelujoukoille, mutta niiden perustamat joukot olivat heikkoja joka suhteessa. Ne vain sitoivat sotavarustusta ja henkilöstä. Tehokkaampaa olisi ollut täydentää vanhoja taistelujoukkoja.
Toipumisaika syntyi siitä, että hyökkääjän oli aina välillä pysähdyttävä ja huolettava joukkojaan. Tällöin Saksa pystyi parsimaan rintaman miten kuten kokoon ja sota jatkui.
"Tietysti nämä kotijoukot toimittivat täydennystä taistelujoukoille..."
Toimittivat täydennystä ja toimivat vuorostaan itsenäisinä ja osittain itsenäisinä hälytysyksiköinä sitä mukaa kun sota lähestyi Saksan maaperää.
"...mutta niiden perustamat joukot olivat heikkoja joka suhteessa."
Mutta suhteutettuna mihin? Syksyllä -44 (ja vielä enemmän keväällä -45) Kenttäarmeijan yksiköt olivat useimmiten niin huonossa kunnossa, että Täydennysarmeijan mekanisoidut hälytysosastot saattoivat olla toisinaan jopa paremmin varustettuja. Jopa heikommin varustetut hälytysyksiköt olivat Arnhemin kaltaisissa tilanteissa parempia kuin ei mitään.
"Ne vain sitoivat sotavarustusta ja henkilöstä. Tehokkaampaa olisi ollut täydentää vanhoja taistelujoukkoja."
Juuri jälkimmäistähän ne tekivätkin. Täydennysarmeijan harjoituskalusto oli joko käytännössä aina hieman vanhempaa käyttökalustoa tai kokonaan Kenttäarmeijalta vanhentuneena poistettua varustusta.
"Toipumisaika syntyi siitä, että hyökkääjän oli aina välillä pysähdyttävä ja huolettava joukkojaan. Tällöin Saksa pystyi parsimaan rintaman miten kuten kokoon ja sota jatkui."
Ja jälkimmäisestä kuuluu kiitos juuri Täydennysarmeijalle ;)
MIksikö? Hitler halusi jatkaa sotaa.
Periaatteessa liittoutuneet törmäsivät samaan ilmiöön kuin armeijat jo aikaisemmin sodan kuluessa; puolustaja hyödynsi alueensa strategista syvyyttä, perääntyi ja antoi vastustajan venyttää huoltolinjansa. Lännessä se oli erittäin merkittävä tekijä, koska liittoutuneiden armeijat olivat kiinni ensisijaisesti Atlantin puoleisissa satamissa ja saksalaiset tekivät parhaansa romuttaakseen niistä useimmat.
Toinen merkittävä tekijä on saksalaisten tappioissa. Ne olivat raskaat, mutta ne kohdistuivat luonnollisesti käytännössä kokonaan Kenttäarmeijaan, jonka tehtävänäkin oli hoitaa varsinainen sodankäynti. Vielä kesän tappioidenkin jälkeenkin Saksan sodanjohto saattoi ammentaa reservejä noin 2 milj. miehen vahvuisesta Täydennysarmeijasta ja juuri tätä asetta käyttäen saksalaiset esim. sulkivat liittoutuneiden laskuvarjojoukkojen vähäisen Reinin sillanpään Arnhemissa.
Arnhemissa oli vastassa II SS-PSAK. Ei mitään Täydennysarmeijaa. Sen muodostamat kansankrenatööridivisioonat olivat heikkoja taistelujoukkoja.
Hohenstaufen ja Frundsberg olivat molemmat Normandian jäljiltä alivahvuisia, joten niille alistettiin kalustoa ja miehistöä Täydennysarmeijan hälytysyksiköiltä. Olet siis vähän oikeassa, mutta enemmän väärässä ;)
"Sen muodostamat kansankrenatööridivisioonat olivat heikkoja taistelujoukkoja."
Sekään ei ole ihan oikein. Kansankrenatööridivisioonat eivät ensinkään olleet hälytysyksikköjä vaan ne olivat osa suunnitelmallisempaa liikekannallepanoa ja toisekseen niiden laatu vaihteli suuresti. Varustus oli yleensä niin hyvää kuin suinkin oli mahdollista luottaen mittavassa määrin uusiin automaattiaseisiin ja KM/Luftwaffe tarjosivat edelleen miehistöksi muutakin kuin vanhuksia ja lapsia. Monessa suhteessa saksalaisten viivytystaistelu Länsivallilla ja sen etumaastossa syystalvella oli mahdollista nimenomaan kansankrenatööridivisioonien avulla.
Kansankrenatööridivisoonat olivat henkilöstöltään, varustukseltaan ja koulutukseltaan heikkoja. Tietysti ne saattoivat taistella uhrautuvasti.
Ja tuo on edelleen yksinkertaistus. KsKrn-divisioonien liikkuvuus oli kieltämättä heikompi, mutta ne oli yleensäkin optimoitu puolustukseen. Automaattiaseiden, kuten esmes uusien rynnäkkökivääreiden puolesta ne olivat varsin hyvin aseistettu ja useimmilla oli jopa saatavilla pst-vaunuja/rynnäkkötykkejä divisioonan omassa rakenteessa.
Henkilöstö haalittiin, mistä saatiin. Se oli heikkotasoista, koska muuta ei ollut jäljellä. Yli-ikäisiä ja fyysisesti heikkoja.
Rungoksi otettiin vanhojen divisioonien kiukuksi niiden toipilaita.
Kaikesta sotavarustuksesta oli pulaa. Tietysti oli hyvä, jos rynnäkkötykkejä saatiin.
"Henkilöstö haalittiin, mistä saatiin. Se oli heikkotasoista, koska muuta ei ollut jäljellä. Yli-ikäisiä ja fyysisesti heikkoja."
Tuo on höpötystä. Sekä Luftwaffen ja KM:n riveistö oli sodan loppuun asti saatavilla suhteellisen suurissa määrin henkilöstöä, joka ei ollut sen enempää yli-ikäistä kuin fyysisestikään heikkoa. Ainoa todellinen ongelma oli, että kyseiseltä väeltä puuttui kokemus jalkaväen taktiikoista, mutta varsinkin KM:n väellä oli kova taistelutahto ... ehkä juuri sen kokemuksen puutteen vuoksi ;)
"Rungoksi otettiin vanhojen divisioonien kiukuksi niiden toipilaita."
Ja yleensä henkiinjääneet. Mikä ei aina ollut upseerien tapauksessa välttämättä hyvä ratkaisu, jos heillä ei esmes idästä tullessaan saapuessaan ollut kokemusta taistelusta länsiliittoutuneita vastaan.
"Kaikesta sotavarustuksesta oli pulaa. Tietysti oli hyvä, jos rynnäkkötykkejä saatiin."
Mutta sotavarustuksesta Saksan asevoimilla oli ollut pulaa alusta lähtien, jo pelkästään sen vuoksi, että maavoimia oli laajennettu valtavasti sodan edetessä. Tuotanto ei koskaan pysynyt kulutuksen perässä, mutta kansankrenatööridivisioonat saattoivat esmes tykistön tapauksessa luottaa suureen määrään vierasperäistä (venäläisiä/ranskalaisia) tykistökalustoa, joka oli vallattu salamasodan vuosina.
Lufwaffe perusti itse noin 20 kenttädivisioonaa. Sen nuori väki meni niihin. Kansankrenatööreihin jäi jo heikompi aines.
Upseeripula oli valtava maavoimissakin. Päteviä upseereita ei riittänyt oikein millekään tasolle. Kenraaleja ehkä löytyi.
Pulaa oli myös kokeneista aliupseereista ja erikoismiehistä.
"Lufwaffe perusti itse noin 20 kenttädivisioonaa. Sen nuori väki meni niihin. Kansankrenatööreihin jäi jo heikompi aines."
Ei, nyt sinä jälleen sekoitat kaksi tyystin eri projektia. Luftwaffen kenttädivisioonien muodostaminen aloitettiin jo kauan ennen syksyä -44 ja kns-krenatööridivisioonien perustamista. Tosin Lw-kenttädivisioonat lännessä muunnettiin kns-krenatööridivisiooniksi myöhemmin. Samoin täydennysarmeijan hälytysjoukoilla ei varsinaisesti ollut mitään suoraa yhteyttä kns-krenatööridivisioonien kanssa, vaikka myös sieltä löytyy päällekkäisyyksiä.
Nooh. Britit olivat täysiä tampioita, mrbeanit tonttuilivat homomarsalkkansa kanssa ihan eksyksissä. Amerikkalaiset olivat laiskoja ja lihavia ja pelottikin. Neukut yritti mutta venäläinen kalusto hajosi alle.
Britit halusivat Montyn johdolla käydä sotaa strategisesti oikein periaattein painopistein ja reservein.
Jenkit halusivat hyökätä kaikkialla ilman reservejä missään.
Puna-armeija taisteli raivoisasti valtavan ylivoiman turvin.
Pahoitteluni, nyt sinä todella vasta aloit yksinkertaistamaan suuressa mittakaavassa :)
"Britit halusivat Montyn johdolla käydä sotaa strategisesti oikein periaattein painopistein ja reservein."
Montyn Normandian jälkeen ehdottomassa ns. "strategisesti oikeassa" suunnitelmassa vain ei ollut tarkoitus jättää mitään reservejä jäljelle...
ne joukot, joille ei ollut bensiiniä. Eli pari amerikkalaista armeijaa ja ranskalaiset.
Tämä ei jenkeille kelvannut, vaan Bradley ja Patton uhkasivat lähteä kotiin, Iken oli pakko taipua hyökkäykseen leveällä rintamalla. Hyvinhän sekin meni, mutta Berliinin otti puna-armeija.
"Reserveiksi-jäivät ne joukot, joille ei ollut bensiiniä."
Valitettavasti Montyn suunnittelema kiila käsitti sekä brittiläisen ja yhdysvaltalaisen armeijaryhmän kokonaisuudessaan. Todella hankala kysymys olisi ollut jo pelkästään tuon massan liikuttaminen Pariisin länsikautta aina Pohjois-Saksaan...
"Eli pari amerikkalaista armeijaa ja ranskalaiset."
Eli pari yhdysvaltalaista DIVISIOONAA ja ranskalaiset. Käytännössä ns. "Eteläinen ryhmä" vastasi mahtavasta nimestään huolimatta ainoastaan armeijan vahvuista yhtymää, joka olisi Montyn suunnitelman mukaan yksinään joutunut suojaamaan aivan naurettavan pitkää rintamaa Pariisin itäpuolelta aina Sveitsin rajalle. Mitä ihmettä Monty ajatteli?
"Iken oli pakko taipua hyökkäykseen leveällä rintamalla."
Ike oli kokoajan menossakin leveällä rintamalla eikä suinkaan vastahakoisesti, vaikka Patton ja Monty yrittivät napata johtotähteä omille lohkoilleen.
"Hyvinhän sekin meni, mutta Berliinin otti puna-armeija."
Päätös Berliinistä ei varsinaisesti enää liittynyt varsinaiseen Saksan sotavoimien tuhoamista koskevaan strategiseen kiistaan.
7. Armeijassa ainaKIN KAKSI ARMEIJAKUNTAA ELI VÄHINTÄÄN 4 DIVISIOONAA. RANSKAN 1. armeijassa OLI LOPUKSI 10 DIVISIOONAA, JOISTA KOLME PANSSARIDIVISIOONAA..
KYLLÄ SIINÄ RESERVIÄ OLI.
MONTY OLISI TIETYSTI OSAN JOUKOISTAAN PITÄNYT RESERVINÄ.
"RANSKAN 1. armeijassa OLI LOPUKSI 10 DIVISIOONAA, JOISTA KOLME PANSSARIDIVISIOONAA.."
Oikeastaan Ranskan maihinnousuarmeijalla ei varsinaisesti ollut kuin yksi panssaridivisioona käytössä ja toinen oli osana Pattonin armeijaa. Ranskan armeijan myöhemmällä vahvuudella ei näet ole tässä asiassa paljoa tekemistä.
"KYLLÄ SIINÄ RESERVIÄ OLI."
En tiedä ymmärrätkö, mutta vahvistit juuri aiemman pointtini. Se on tietysti sinällään liikuttavaa ;)
"MONTY OLISI TIETYSTI OSAN JOUKOISTAAN PITÄNYT RESERVINÄ."
Mutta asian ydin on siinä, että Monty ei olisi voinut pitää mitään reserviä, koska kaikki liittoutuneiden joukot olivat jo käytössä. Lisäksi hänen pitenevä sivustansa olisi vaatinut kokoajan lisää joukkoja, vaikka huolto-ongelmaa ei olisikaan ollut.
PS. M.O.T.
PPS. kiitos osallistumisesta
Saksan asetuotanto oli suurimmillaan syksyllä 1944. Vai synteettisen polttoaineen tuotanto oli keväällä 1944 pommitettu 5-10%:iin maksimistaan, eikä se siitä enää toipunut.
Homma kaatui syyssateisiin ja niistä johtuneisiin Puna-armeijan ja lännen huoltovaikeuksiin. Lisäksi länsivaltain piti ensin saada Amsterdamin satama käyttöönsä ja se vei aikaa, saku osasi puolustuksen.
"Lisäksi länsivaltain piti ensin saada Amsterdamin satama käyttöönsä ja se vei aikaa, saku osasi puolustuksen."
Se oli vaikein ikinä. Amsterdamin satama jäi liittoutuneiden haltuun vasta toukokuussa -45, miten hullussa ne ikinä saattoivat voittaa huoltovaikeutensa ilman sitä?
Tuo kriittinen satama ei ollut Hollannin Amsterdam vaan Belgian Antwerpen, jonka britit valtasivat syyskuussa 1944. Käyttöön se voitiin ottaa vastaa marras-joulukuussa 1944, koska vasta tuolloin saatiin häädettyä saksalaiset sen viereisestä Schelden suistosta.
Sota ei loppunut koska lännessä ylipäällikkönä oli kyvytön Eisenhower. Jenkit eivät osanneet keskittää joukkojaan vaan hyökkäsivät kaikkialla. Jos ylipäällikkö olisi ollut Montgomery olisi sota loppunut joulukuussa 1944.
Monty oli tragikoominen hahmo ja yleinen vitsi jonka homoseksuaaliset taipumukset olivat laajalti tiedossa. Jo ulkoinen habitus oli tätä imagoa tukeva: Pieni, jo viisikymppisenä ukoksi näivettynyt hahmo joka lisäksi päätti käyttää valtavaa leipurinlakkia jonka alta näkyi vain nenä.
"Jos ylipäällikkö olisi ollut Montgomery olisi sota loppunut joulukuussa 1944."
Edellyttäen, että hänellä on käsissään taikalamppu, joka olisi voinut toteuttaa sellaisen toiveen...
Pituuspojun historia ei ole muuta kuin ulkonäköön liittyvät seikat. Oliko mikä kallonmuoto? Entäpä persjalkaisuus?
paras sotapäällikkö, joskaan ei henkilönä mikään hurmuri. Homo hän ei ollut. Se on siihen suuntaan kallistuneiden haaveita. Koko asiaa ruvettiin veivaamaan vasta vuosia sodan jälkeen.
Montylla oli halu ja kyky puhua suoraan henkilöstölle. Tätä hän käytti jo Afrikassa ja myös maihinnousun alla.
Sotapäällikkönä hän oli äärimmäisen perusteellinen ja varovainen. Se ei aina ollut hyväksi.
Painopiste pohjoiseen ja oikopäätä Berliiniin olisi sodan lopputuloksen kannalta ollut oikea strategia. Monty vain ei käynyt jenkeille sen toteuttajaksi. He eivät muutenkaan ymmärtäneet sodan ja politiikan yhteyttä.
Hitlerin näky oli: viimeiseen mieheen
Saksalla oli lyhyet huoltoetäissyydet. Vastustajille sen sijaan pitkät, USAsta ja Uralilta. Kuljetuskapasiteetti oli rajallinen.
Potsdamissa Berliini luvattiin Stalinille. Ja 1944 Puna-armeija oli vasta Puolassa ja Valko-Venäjällä. Varsovan kapina hidasti entisestään.
Euroopan jako sovittiin Jaltassa. Neuvostoliiton vyöhykkeeseen kuului Berliini.
Periaatteessa se maa, joka oli pääasiassa sotinut kutakin vihollismaata kohtaan tai alueen vallannut, sai sen hoitoonsa. Näin Suomi jäi NL:n reviiriin ja Saksa jaettiin, samoin Itävalta. Länsi olisi voinut sen vallata, samoin Tshekkoslovakian.