Euroalueen puolustajilla näyttää argumentit olla vähissä. Käyttöön on otettu taas turvallisuuspoliittinen kortti.
Kun Suomi liitettiin Euroopan unioniin ,turvallisuuspolitiikkaa käytettiin keskeisenä perusteena.
Syyskuun alussa 1994 jäsenyyden vastustajilla oli mielipidemittauksissa enemmistö. Kansa oli kallistumassa sille kannalle,että Euroopan talousalue(ETA) ja tiivis pohjoismainen yhteistyö olisi Suomelle parempi vaihtoehto.
Tässä tilanteessa jäsenyyden ajajat päättivät ottaa käyttöön turvallisuuspolitiikan. Kansaa alettiin pelotella Venäjällä. Tämä taktiikka tehosi. lokakuun kansanäänestyksessä enemmistö hyväksyi jäsenyyden.
Nyt näemme,mihin EU-jäsenyys on johtanut. Olemme napit vastakkain suurvaltanaapurimme kanssa.Kärsimme EU:n Venäjälle asettamista taloudellisista pakotteista ja Venäjän vasta pakotteista enemmän kuin yksikään muu jäsenmaa.
Hallitus yritti lyödä Suomen EU- jäsenyyden lukkoon eduskunnassa ennen Ruotsin kansanäänestystä. Syntyi jarrutuskeskustelu,jolla lopullinen päätös saatiin siirretyksi sen yli.
Ruotsissa kansan niukka enemmistö hyväksyi jäsenyyden siinä uskossa,että Suomi joka tapauksessa liittyisi. Aina ennen kansanäänestystä ja vuosikausien ajan sen jälkeenkin ruotsalainen enemmistö oli ollut ja oli jäsenyyttä vastaan.(Ruotsi säilytti kuitenkin oman valuuttansa,Suomi ei?)
Turvallisuuspolitiikkaan vedottiin myös keskusteltaessa Suomen liittymisestä euroalueeseen. Tätä korttia heilutteli erityisesti presidentti Martti Ahtisaari. Tässä saattoi olla vain se logiikka,että euroalueesta tulisi EU:n liittovaltion ydin,joka kehittyisi sotilasliitoksi ja lopulta sotilaalliseksi suurvallaksi.
Nyt turvallisuuspoliittinen kortti näyttää olevan jälleen käytössä. Olin yllättynyt ,kun luin Uudesta Suomesta Ålandsbankenissa työskennelleen Stefan Törnqvistin haastattelun,joka osoitti ,että turvallisuuspoliittinen argumentti oli vaikuttanut hänenkin ajatteluunsa.
Törnqvist on ollut yksi voimakkaimmin yhtenäisvaluuttaa arvostelleista asiantuntijoista. Hän on myös kannattanut Suomen eroamista euroalueesta.
Haastattelussaan Törnqvist kertoo allekirjoittaneensa minun kansalaisaloitteeni,mutta nyt hän äänestäisi euroalueessa pysymisen puolesta. Perustelu on turvallisuuspoliittinen tilanne: Venäjä,Venäjä,Venäjä.(onko tämä sitä "pimeää pelottelua"?)
Olen iloinen Törnqvistin tuesta aloitteelleni. Rohkaisen häntä edelleen kannattamaan siirtymistä rinnakkaisvaluuttaan.
Euro on heikentänyt euroalueeseen kuuluvia maita taloudellisesti ja se on hajoittanut meitä poliittisesti. Professori Vesa Kanniaisen johtama työryhmän ehdottamana kaikkien euroalueen maiden siirtyminen rinnakkaisvaluuttoihin puolestaan vahvistaisi Eurooppaa sekä taloudellisesti että poliittisesti.
Suomi on kärsinyt ja kärsii jäsenyydestä euroalueessa enemmän kuin muut euroalueen maat. Ennen pitkää tämä heikentää myös meidän edellytyksiämme ylläpitää uskottavaa puolustusta.
Siirtymistä rinnakkaisvaluuttaan puoltavat siis myös turvallisuuspoliittiset syyt.
Kun Suomi liitettiin Euroopan unioniin ,turvallisuuspolitiikkaa käytettiin keskeisenä perusteena.
Syyskuun alussa 1994 jäsenyyden vastustajilla oli mielipidemittauksissa enemmistö. Kansa oli kallistumassa sille kannalle,että Euroopan talousalue(ETA) ja tiivis pohjoismainen yhteistyö olisi Suomelle parempi vaihtoehto.
Tässä tilanteessa jäsenyyden ajajat päättivät ottaa käyttöön turvallisuuspolitiikan. Kansaa alettiin pelotella Venäjällä. Tämä taktiikka tehosi. lokakuun kansanäänestyksessä enemmistö hyväksyi jäsenyyden.
Nyt näemme,mihin EU-jäsenyys on johtanut. Olemme napit vastakkain suurvaltanaapurimme kanssa.Kärsimme EU:n Venäjälle asettamista taloudellisista pakotteista ja Venäjän vasta pakotteista enemmän kuin yksikään muu jäsenmaa.
Hallitus yritti lyödä Suomen EU- jäsenyyden lukkoon eduskunnassa ennen Ruotsin kansanäänestystä. Syntyi jarrutuskeskustelu,jolla lopullinen päätös saatiin siirretyksi sen yli.
Ruotsissa kansan niukka enemmistö hyväksyi jäsenyyden siinä uskossa,että Suomi joka tapauksessa liittyisi. Aina ennen kansanäänestystä ja vuosikausien ajan sen jälkeenkin ruotsalainen enemmistö oli ollut ja oli jäsenyyttä vastaan.(Ruotsi säilytti kuitenkin oman valuuttansa,Suomi ei?)
Turvallisuuspolitiikkaan vedottiin myös keskusteltaessa Suomen liittymisestä euroalueeseen. Tätä korttia heilutteli erityisesti presidentti Martti Ahtisaari. Tässä saattoi olla vain se logiikka,että euroalueesta tulisi EU:n liittovaltion ydin,joka kehittyisi sotilasliitoksi ja lopulta sotilaalliseksi suurvallaksi.
Nyt turvallisuuspoliittinen kortti näyttää olevan jälleen käytössä. Olin yllättynyt ,kun luin Uudesta Suomesta Ålandsbankenissa työskennelleen Stefan Törnqvistin haastattelun,joka osoitti ,että turvallisuuspoliittinen argumentti oli vaikuttanut hänenkin ajatteluunsa.
Törnqvist on ollut yksi voimakkaimmin yhtenäisvaluuttaa arvostelleista asiantuntijoista. Hän on myös kannattanut Suomen eroamista euroalueesta.
Haastattelussaan Törnqvist kertoo allekirjoittaneensa minun kansalaisaloitteeni,mutta nyt hän äänestäisi euroalueessa pysymisen puolesta. Perustelu on turvallisuuspoliittinen tilanne: Venäjä,Venäjä,Venäjä.(onko tämä sitä "pimeää pelottelua"?)
Olen iloinen Törnqvistin tuesta aloitteelleni. Rohkaisen häntä edelleen kannattamaan siirtymistä rinnakkaisvaluuttaan.
Euro on heikentänyt euroalueeseen kuuluvia maita taloudellisesti ja se on hajoittanut meitä poliittisesti. Professori Vesa Kanniaisen johtama työryhmän ehdottamana kaikkien euroalueen maiden siirtyminen rinnakkaisvaluuttoihin puolestaan vahvistaisi Eurooppaa sekä taloudellisesti että poliittisesti.
Suomi on kärsinyt ja kärsii jäsenyydestä euroalueessa enemmän kuin muut euroalueen maat. Ennen pitkää tämä heikentää myös meidän edellytyksiämme ylläpitää uskottavaa puolustusta.
Siirtymistä rinnakkaisvaluuttaan puoltavat siis myös turvallisuuspoliittiset syyt.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kannattaa muistaa että jotkut ovat hyötyneet huimasti EU-jäsenyydestä. Keinottelijat ovat luoneet miljardeja vuodesta toiseen kansan kustannuksella. Tästä johtuu kansantalouden romahdus. He eivät maksa edes veroja vaan saavat tukiaisina ja etuina enämmän kuin itse maksavat. Verokakassa on siirretty yrityksille ja otettu velkaa kulujen maksuun. Ihmeellisintä on tietämättömyys tästä vaikka joka vuosi siirretään keinottelijoille kymmeniä miljardeja veroitta.
Jotkut jopa luulevat että uusilla rahoilla pelastetaan jotain. Raha ei pelasta muuta kuin poliitikot ja keinottelijat. Pitää olla kannattavaa työtä jolla raha ansaitaan ilman vippakonsteja.
Onko sinulla jotain toimenpide edotuksia ,miten kannattavaa työtä saataisiin aikaiseksi?
Tottakai. Niitä olen esittänyt vuosikausia. Nyt kyllä tarvitaan uusia juttuja kun mitään ei ole tapahtunut vaan juna kulkee kohti rotkoa eduskunnan ohjaamana ilman jarruja.
Keskeinen tekijä on keinottelun ja siihen liittyvän korruption lopettaminen. Tähänkään me ipulaiset emme ole saaneet valtuuksia. Puolueen olisi pitänyt tehdä paremmin työtään.
Keinottelu on lisäkustannus . Samoin korruptio joka nostattaa hintoja jopa moninkertaisiksi kuten asuntorakentamisessa on nähty. Nämä imevät työkykyistä väkeä laiskottelemaan helpon rahan tekoon. Tämä ei kuulu markkinoihin vaan estää markkinoiden oikean kulun. Syy on puolueissa jotka ottavat yrityksiltä rahaa huveihinsa.
Tuo on se rakenneuudistus mikä pitää toteuttaa mutta valtapuolueet ei siitä halua puhua. Kukapa omia tulojaan itse vähentäisi . Aikanaan kepulaiset kävi kuumina kun heille tästä sanoi. Se KMS oli tämän maan viimeinen surma. Se oli vuosi 2006 ja sen jälkeen velattomasta valtiosta tuli Kreikan kopio. Keskustan nousu suurimmaksi puolueeksi oli lopullinen niitti tuholle koska se antoi luvan jatkaa onnetonta toimintaa.
Paljon asioita ,taas,mutta ei yhtään keinoa miten esim. IPU olisi voinut tehdä paremmin työtään? Tai millä keinoilla keinottelu loppuisi?
Ongelmalistaan tulee koko ajan lisää korjauskohteita,mutta ei yhtään keinoa miten ne ongelmat korjataan. Tottakai minä ja useimmat muut haluavat ,että viat korjataan ,mutta mitkä on ne keinot ,jotta näin voidaan toimia?
Onko homosaatio edennyt Ipuunkin?