Maahanmuuttajat PELASTAA Suome sisäsiittoisuudelta

Eivät kaikki, mutta monet maahanmuuttajat tulevat kyläyhteisöistä, joissa oltu sisäsiittoisia vuosisadat. Lähikylät ovat olleet verivihollisia, eli perimään ei ole saatu luontevaa ja säännöllistä korjausta. Monet kehitysaputyöntekijät tuntevat nuo kyläkohtaisesta sisäsiittoisuudesta johtuvat ongelmat. Sikäli vaikea ymmärtää noita väitteitä "rikastuttavasta" siirtolaisuudesta. Tällä kohdin.

Kyllä somalit siittää

Herkiä vouhottamasta.
Tämä mustalla kyrsällä ja kokkelipiimällä kasvatettu juro kansa on käynyt läpi semmosen luonnonkarsinnan,että oksat pois!
Oli sisäsiittonen eli ei,niin kerropa toinen kansa,joka napapiirin rajoilla,on kehittänyt kulttuuria,luonut hyvinvointia,huolimatta todella vaatimattomista lähtökohdista ja uskomattoman raskaista sodista,häh?
Ei tartte meinaan suomalaisen nöyristellä rotuaan,varsinkaan näiden nykyisten "rikastuttajien" edessä!

Yritteliäällä miehellä voi olla neljä vaimoa, joista kullakin kahdeksan lasta. Erkki käy töissä ja maksaa ruokot.

Eipä ihme, että Erkiltä joskus pääsee ruma sana. Mutta se kuitataan vain rasismiksi.

Ei me tarvita hulluja siittämään, niitä tulee muutenkin
Mental Health in Somalia

One in three Somali’s has been affected by some kind of mental illness, a prevalence which is higher than in other low-income and war-torn countries.

http://www.who.int/hac/crises/som/somalia_mental_health/en/

YK:n alainen Maailman terveysjärjestö WHO sanoo, että yksi kolmesta somalista on mielisairauden runtelema, mikä on korkeampi lukumäärä kuin muissa köyhissä ja sodan repimissä maissa. Se tarkoittaa noin 33 prosenttia.

Se on muuten jännä juttu miten nämä aloittajan lajin kommentoijat eivät huomaa sitä miten heillä itsellään on hyvinkin rasistinen asenne. He ovat selkeän rasisteja omaa kansaansa kohtaaan, kun katsovat sen niin huonoksi geeniperimältään että se on syytä korvata maahanmuuttjilla. Nää tyypit on yleensä vielä sellaisia, että ne aina meuhkaavat rasismista ja syyttävät rasisteiksi kaikkia jotka eivät ole valmiita sokeasti maahanmuuttajia palvomaan.

Monet Suomessa esiintyvät geenivirheet altistavat lukuisille eri sairauksille.
Maamme eristyneet olot ovat olleet hedelmällinen maaperä harvinaisten geenimutaatioiden syntymiselle. Kaiken takana on väestöhistoria: vielä 1600-luvulle asti suomalaiset elelivät onnellisina rannikkoseuduilla ja Savossa, kunnes Ruotsin kuningas määräsi maanviljelyssä taitavia savolaisia muuttamaan pohjoisemmas suojelemaan itärajaa.

– Näin Suomeen syntyivät niin sanotut sisäiset isolaatit, jotka ovat pieniä yhdyskuntia, joissa ihmiset elivät vuosisatoja hyvin pienissä porukoissa. Suurin näistä on Kuusamo, jonne muutti 1600-luvun lopulla 40 perhettä. Suurin osa kuusamolaisista on näiden perheiden jälkeläisiä, professori Aarno Palotie kertoo.

Tutkimukset ovat näyttäneet toteen, että osa kuusamolaisista kantaa geeniä, joka lisää poikkeuksellisen voimakkaasti skitsofreniariskiä.

– Jos ihminen perii tämän geenin joko isältä tai äidiltä, niin riski sairastua skitsofreniaan on kaksinkertainen. On tavattu vain neljä sellaista ihmistä, jotka ovat perineet geenin sekä isältään että äidiltään ja heillä kaikilla on todettu joko skitsofrenia tai älyllisen kehityksen viivästymä, Palotie sanoo.

IS kertoi aiemmin tällä viikolla, että kolmessa eri Viitasaarelta lähtöisin olevassa suvussa on todettu hengenvaarallisille rytmihäiriöille altistavaa geenimutaatiota. Helsingin yliopistollinen keskussairaala HYKS etsii nyt geenin kantajia, joita kaikkia yhdistää todennäköisesti yksi ja sama, 1600-luvulla elänyt kantaisä.

Suomalaisia vaivaa myös harvinainen humalaväkivallalle altistava geenimutaatio. Sitä kantaa noin 3–4 prosenttia väestöstä. Tutkimusprofessori Hannu Lauerma sanoi IS:lle toissa vuonna, että humalaväkivaltaan altistavaa geeniperimää esiintyy erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Tutkijat ovat löytäneet Suomesta 36 geenivirheiden aiheuttamaa harvinaista sairautta. Tunnetuimpia sairauksista on Sallan tauti, joka johtaa vaikeaan kehitysvammaisuuteen.

– Kun kaksi oireetonta geenin kantajaa saa lapsia, 25 prosenttia jälkeläisistä sairastuu, Palotie sanoo.

Toinen harvinainen suomalainen sairaus on pohjoisen epilepsia, jota esiintyy erityisesti Kainuun, Kuusamon ja Koillismaan alueella.

Kymijokilaaksosta taas on peräisin geenimuunnos, joka altistaa sairaudelle nimeltä suomalainen amyloidoosi. Tämä harvinainen sairaus muodostaa eri puolille kehoa amyloidimassaa, joka tuhoaa tervettä kudosta. Myös kasvojen alueelle kertyy massaa, joka vie ilmeikkyyden kasvoista.

– Ihmisistä tulee vahakasvoisia. Massaa voi mennä sisäelimiin, jolloin syntyy toiminnallisia häiriöitä, Palotie kuvailee sairautta.

Palotien mukaan suomalaista geeni- ja tautiperimää edustaa myös Cohenin syndrooma, joka aiheuttaa silmänpohjan rappeumaa. Tätä geenivirheen aiheuttamaa sairautta esiintyy kaikkialla Suomessa, mutta erityisen runsaasti sitä on tavattu Etelä-Savossa. Etelä-Pohjanmaalla taas on todettu harvinaisen paljon MS-tautia.

– 2000-luvun alussa tutkittiin tätä kytkentää (MS-tautikertymä ja Etelä-Pohjanmaa), mutta vielä ei tiedetä mikä sen aiheuttaa. Tiedetään, että siellä on hirveän laaja geenialue, johon suvut ovat kytkeytyneet, mutta ei voida sanoa, että siellä olisi oma MS-geeninsä.

Ovatko suomalaiset sisäsiittoisia?
Usein kuulee väitettävän että suomalaiset ovat sisäsiittoista kansaa. Olemme eläneet pitkään täällä pohjolan perällä, joten ensituntumalta väite tuntuu uskottavalta. Mutta onko se totta?

Suomi oli pitkään erittäin harvaanasuttu maa, jossa olosuhteiden pakosta avioliitot oli solmittava ainakin jonkinasteisen sukulaisen kanssa. Lähisukulaisia ei toki vihitty, mutta usein yhteys löytyi muutaman sukupolven takaa. Tämän seurauksena perustajanvaikutus ja/tai satunnaisajautuminen muokkasivat geenifrekvenssejä, minkä seurauksena moni resessiivinen tautigeeni yleistyi suomalaisissa populaatioissa. Tämän ja aktiivisen tutkimuksen seurauksena suomalaisista tunnetaan monia tauteja, joita ei käytännössä esiinny missään muualla. Puhutaan suomalaisesta tautiperimästä.

Perinnöllisyyden mekanismien mukaan hyvinkin sisäsiittoisten vanhempien jälkeläisten sisäsiittoisuus on kuitenkin aivan normaali, mikäli heidän vanhempansa eivät ole keskenään sukua. Tämä sisäsiittoisuuden purkautuminen tapahtui Suomessa 1900-luvun aikana, jolloin maa kaupungistui nopeasti. Tämän seurauksena eri puolilta maata saapuvat nuoret rakastuivat ventovieraisiin ihmisiin, joiden kanssa myös perhe perustettiin ja lapset hankittiin. Näin suomalaisten sisäsiittoisuus purkautui lähes yhdessä sukupolvessa - nykyisisten suurten ikäluokkien jälkeläisissä.

Ennen kuin voimme olla varmoja siitä, ettemme ole sisäsiittoisia, on meidän kuitenkin tarkasteltava asiaa myös yleisemmältä kannalta. Sisäsiittoisuuden kaltainen tila voi nimittäin syntyä myös silloin, jos erilaisten geenien määrä on pieni. Eli jos kaikkialla Suomessa asuvilla ihmisillä olisi ollut hyvin samanlaiset geenit, ei sukulaisavioliiton välttäminen olisi tuonut muutosta suomalaisten heterotsygotia-asteeseen (siis sellaisten geenilokusten suhteelliseen osuuteen, joissa isältä ja äidiltä peritty geenimuoto on erilainen). Näin on kuitenkin käynyt, sillä geneettiset erot itä- ja länsisuomalaisten välillä ovat yhtä suuret tai jopa suuremmat kuin useiden euroopan kansojen välillä.

Maaltamuuton seurauksena geenien sekoittuminen tarjosi suomalaisille siis yhtä monimuotoisen lähtökohdan kuin olisi saavutettu sekoittamalla vaikkapa englantilaiset ja hollantilaiset keskenään. Siten on selvää, ettei tämän päivän suomalaisa voi missään tapauksessa kutsua sisäsiittoisiksi, vaan pikemminkin päin vastoin.

Vielä haluan tarkastella yhtä kysymystä. Genetiikassa tunnetaan käsite heteroosi, joka tarkoittaa hyvin korkean heterotsygotia-asteen omaavien yksilöiden muita parempaa elinvoimaisuutta. Ilmiö on todettu monissa tapauksissa, ja sitä käytetään esimerkiksi maissinjalostuksessa. Näin saadaan suuria tähkiä ja elinvoimaisia kasveja.

Ihmisten osalta heteroosista ei liene näyttöä, mutta hyvin mielenkiintoinen on islantilaisiin tilastoihin perustuva tutkimus, jonka mukaan evolutiivisesti parhaita ihmisyksilöitä ovat kolmansien serkkujen lapset. He nimittäin saavat historiankirjojen mukaan eniten jälkeläisiä. Näyttäisi siis siltä, että vaikka heteroosi-ilmiö tuottaisi hyvin elinkelpoisen oloisia ihmisiä, eivät sellaiset kuitenkaan pärjäisi evolutiivisella aikavälillä. Tämä tarkoittanee sitä, että ihmiskunta on evoluutionsa kuluessa sopeutunut tilanteeseen, jossa pariutuminen tapahtuu kohtuullisen läheisten sukulaisten kanssa.

Lopuksi haluan kiinnittää huomiota suomalaisten sisäsiittoisuuden purkautumisen ja yhteiskunnan lähes vertaansa vailla olevan nousun samanaikaisuuteen. Ehkäpä sisäsiittoisuuden purkautumisella oli osuutensa maamme kehittymisellä kehistysmaasta yhdeksi maailman johtavaksi hyvinvointivaltioksi. Ja ehkäpä voimme myös luottaa siihen, että suomalaiset geenit tarjoavat hyvän lähtökohdan myös tulevaisuuteen.