Hammasröntgenet

Hei voisiko joku joka tietää asioista enemmän vähän valoittaa minua.. kun epätietoisuus tuppaa tekee "hulluksi"....

Enpä usko että niin pienellä säteilymäärällä on merkitystä. Itse menen huomenna hammasröntgeniin tulevien implanttien takia, edellisen kerran olin panoraamaröntgenissä kesäkuussa.On luonnollista tietenkin olla pelokas jonkin verran säteilyn suhteen, mutta sinuna en jättäisi menemättä.

Mutta minua myös huolestuttaa että säteily tulee koko ajan samaan paikkaan kun taas esim. sanotaan että lentokoneessa matkustaessa saa saman verran ellei enemmänki säteilyä mutta siinähän säteily ei kohdistu mihinkään tiettyyn kohtaan vaan kaikkialle? Eli siksi mietin voisiko juuri hampaan seudulle kohdistunut säteily lisätä riskiä etenkin pään, kaulan ja niskan seudun syöpiin tms? Vai onko sillä edes väliä että mihin kohtaa säteily kohdistuu ja että säteily on vaan säteilyä joka on kaikkialla "pahasta"?

Minä sanoisin, että kolme kuvausta vuodessa ei ole vielä ollenkaan paha. Ei ne turhaan niitä kuvia ota.
Keskustele kuitenkin säteilypelostasi hammaslääkärisi kanssa. Jospa saat häneltä vakuuttavamman vastauksen - suuntaan tai toiseen.

Mainio havainto, kun nuo pakenee säteilyä, kuin kahden purjeveneen loukusssa.

Kiitos vastauksista lisää kuulisin mieluusti viellä mielipiteitä ja omia kokemuksia? Montako kertaa teiltä joilla on ollut juurihoito on otettu röntgen?

Me saamme koko ajan säteilyä ympäristöstä - maaperä ja rakennusmateriaalit säteilevät heikosti ja avaruudesta tulee säteilyä. Tältä emme voi välttyä. Esim. lääketieteessä käytettävä säteily on tietyllä tavalla ylimääräistä, ja siten sen määrää on järkevä rajoittaa. Kaikki säteilyä käyttävät lääkärit onkin koulutettu rajoittamaan säteilyn käyttö tarpeellisiin tilanteisiin - röntgenkuvasta tulee olla enemmän hyötyä kuin haittaa.
Hammasröntgenkuvista aiheutuva sädeannos on hyvin pieni. Ehkä selkein tapa selittää röntgenkuvauksista aiheutuva sädeannos on verrata sitä luonnon taustasäteilyyn, siis sellaiseen jota saat joka tapauksessa koko ajan. Yhdestä hammaskuvasta saat suunnilleen saman suuruisen sädeannoksen kuin yhdessä päivässä luonnosta. Vastaava ylimääräinen sädeannos aiheutuu esim. lennosta Kanarialle. Panoraamakuvassa annos on n. kaksinkertainen. Annoksia voisi myös verrata keskenään - esim. vatsan TT-tutkimuksesta aiheutuu monisatakertainen annos hammaskuvaan verrattuna. Niitäkin kuitenkin tehdään tarvittaessa.
Niin kuin sanoin, kuvauksesta aiheutuvan hyödyn tulee olla suurempi, kuin siitä aiheutuvan haitan. Yhden hammaskuvan haittaa voi suuruusluokaltaan verrata lottoriviin - tappavan syövän saaminen hammaskuvasta on suunnilleen yhtä todennäköistä kuin päävoiton saaminen yhdellä lottorivillä. Hyöty tulee siitä, että saadaan oikea diagnoosi ja sitä kautta oikea hoito oikeaan aikaan. Paljon säteilystä aiheutuvaa haittaa suurempi haitta on se, jos hoito viivästyy tai epäonnistuu kuvan puuttumisen takia.
Hampaat tai leukaluu eivät ole erityisen herkkiä syövälle eikä useamman kuvan ottaminen samalta alueelta haittaa. Yhden juurihoidon aikana otetaan vähintään kaksi/kolme kuvaa, mutta paranemisen seuranta voi vaatia vielä useita lisää. Hammaskuvia voidaan joutua joskus ottamaan useamminkin, mutta niiden sinulle aiheuttama terveysriski on monta kertaluokkaa pienempi kuin hampaiden hoitamatta jättäminen - hammasperäisiin tulehduksiin kuolee Suomessa edelleen useita ihmisiä vuosittain. Hammaslääkärilläsi on koulutus asiaan, luota häneen, kun hän arvioi jonkin kuvauksen tarpeelliseksi.

Nykyisenä digitaaliaikana sädeannoksen määrä on alle puolet siitä, mitä se oli kun kuvattiin filmeille. Hammaskuvauksessa tyypillinen kuvausaika on 0,12-0,20 sekuntia eli todella lyhyt. Panoraamakuvaus kestää kauemmin, mutta ottaa kuvaa eri kohdista, joten sen säderasitus vastaa noin neljää hammaskuvaa.
Suomessa röntgenkuvauksia tehdään varsin maltillisesti. Muualla maailmassa voidaan juurihoidon yhteydessä ottaa useampiakin kuvia: alkukuva, neulakuva (pituudenmäärittämiseksi), uusi neulakuva jos mittaa muutetaan yli 1mm, kuivanastakuva (juurentäytössä), sekä vielä lopullisen juuritäytteen kontrollikuva.
Hammashoidossa ei valitettavasti ole oikein vaihtoehtoja röntgenkuvauksille, sillä kovakudoksista ei muuten saada tarpeeksi tarkkaa tietoa. Esim. ultraääni tai tietokonekuvaukset eivät toimi hammasasioissa.
Röntgenkuvauksen täytyy olla aina perusteltu, mutta käytännössä voit olla säteilyn suhteen huoletta. Myös pitkä aika edellisestä röntgentutkimuksesta on perusteltu syy ottaa uudet kuvat. Useimmiten se, että ongelma ei löydy ajoissa, johtaa taudin pahenemiseen ja hampaissa siis esim. tuohon juurihoitoon.