olen niitä yrittänyt maksaa mutta ne eivät vähene ollenkaan vaan velkasumma pysyy samana ni nyt riitti, laittakoot pankit ne luottotappioihin.
Jätin velat maksamatta
kymmenen_vuotta
2<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Paremmin sä taloutes silti hoidat kuin Suomen ministerit, joten nou hätä.
Kai tiedät, että vuodesta 1992 pankit ovat voittaneet aina, ehkä pikavippiyhtiöitä lukuun ottamatta. Vuonna 1991 Korkein Oikeus (Heinonen) teki ennakkoratkaisun, jossa pankki hävisi yksipuolisen koron noston. Tästä huolestuneena 1992 Koivisto kutsui 30 merkittävää henkilöä yhteiskunnan huipulta s a l a i s e e n neuvonpitoon, joukossa muutama nuorempikin oikeustieteilijä.
Koivisto ilmaisi huolensa Korkeimman Oikeuden päätöksestä, ja toivoi että
"p a n k k e j a y m m ä r r e t t ä i s i i n paremmin". Vahvan markan isänä ja vaalijana Koivisto oli huolestunut omien kasvojensa pelastamisesta
Jokunen saattoi hieman epäröidä. SAK-taustainen juristi, silloinen ministeri Tarja Halonen ilmestyi paikalle, ja vakuutti, että perään ei kuulu (maitohorsmat kasvaa silloin jo hautakummuilla).
- Kun vapaat kädet saatiin, meno oli sen mukaista. Terveitäkin yrityksiä vedettiin konkurssiin. Oikeita asioita tehneitä lapsiperheitä ja takaajia heitettiin pihalle asunnoistaan. Valtavat omaisuudet vaihtoivat omistaa pilkkahinnalla. Tapahtui Suomen historian ehkä merkittävin omaisuuden uusjako. -Pankkien taseet eivät näistä pakkomyynneistä olennaisesti lihoneet, tarvittiin lisäksi kymmenien miljardien pankkituki.
Mutta itse asiaan. Tämän KOIVISTON KONKLAAVIN 1992 jälkeen pankit eivät enää hävinneet. Aika vähän uutisoitiin siitäkään, muutama vuosi sitten säästäjät menettivät säästönsä vakuudettomien Nordean sijoitustuotteiden arvon romahduksessa. Asiakkaat olivat uskoneet, että Nordean omat tuotteet olivat turvallisia. Vakuudettomuutta ei kerrottu pankin sijoitustiskillä, säästäjien mukaan.
---Nykyisen Korkeimman Oikeuden presidentin, Koskelon, nimitys herätti huomiota. Koskelo oli ollut kirjoittamassa Koiviston konklaavin mukaista oikeustieteellistä tekstiä 1990-luvulla. Tämä Tarja Halosen suosikki, Koskelo, on vain oikeustieteen kandidaatti.
Korkeimman Oikeuden presidentti toimii myös Valtakunnanoikeuden syyttäjänä virkansa puolesta, jos se kutsuttaisiin koolle.
Halonen teki KOIVISTON KONKLAAVIN dokumenteista salauspäätöksen vielä 2002.
Tämä Koskelon mukainen ajattelu on näkynyt oikeusistuinten ratkaisuissa vähitellen laajemminkin.
Perintätoimi kannattaa ja ulosmittaa eläkkeetkin. Pieni suojaosa jää itselle.